{"id":9292,"date":"2020-09-21T04:00:51","date_gmt":"2020-09-21T01:00:51","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=9292"},"modified":"2024-01-08T00:25:07","modified_gmt":"2024-01-07T22:25:07","slug":"10-epaitsekkyys-pelasti-henkia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\/","title":{"rendered":"Ihmisten ep\u00e4itsekkyys: 10 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jotka pelastivat ihmishenki\u00e4"},"content":{"rendered":"

Millainen maailma ja ihmisel\u00e4m\u00e4 olisi, mik\u00e4li sana ep\u00e4itsekkyys olisi meille t\u00e4ysin tuntematon? Yksinkertaisesti paljon nykyist\u00e4 ik\u00e4v\u00e4mpi paikka.<\/p>\n

Ep\u00e4itsekkyys. Urheus. Muiden hyvinvoinnin asettaminen oman hyvinvoinnin edelle.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 ominaisuudet tuntuvat valitettavasti olevan nykyaikana katoava luonnonvara. Kun jotain pahaa tapahtuu, ihmisill\u00e4 tuntuu olevan ik\u00e4v\u00e4n tapahtuman est\u00e4misen sijaan tapana ottaa puhelin kouraan ja kuvata tilanne.<\/p>\n

Ja mit\u00e4 tulee sitten patentteihin, ep\u00e4itsekkyys loistaa poissaolollaan. Patenteilla<\/a> pyrit\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n rahaa, my\u00f6s niiss\u00e4 tilanteissa, joissa peliss\u00e4 on ihmisten terveys, hyvinvointi ja el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 listalla Listafriikki<\/a> haluaa nostaa esille ihmiset, jotka ovat historian saatossa ja my\u00f6s aivan nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 todistaneet olevansa poikkeus s\u00e4\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. N\u00e4m\u00e4 sankarit ovat omilla toimillaan – tavalla tai toisella – pelastaneet yhteens\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n satoja miljoonia ihmishenki\u00e4. Meist\u00e4 jokaisen tulisi kiitt\u00e4\u00e4 heit\u00e4, joskin historiankirjoja lukuun ottamatta heist\u00e4 monenkaan nimet eiv\u00e4t ole koskaan tulleet vastaan – ainakaan ennen t\u00e4t\u00e4 listaa.<\/p>\n

Eyamin kyl\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Smb1001<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4ll\u00e4 listalla monessa kohdassa uhrauksia ovat tehneet yksitt\u00e4iset henkil\u00f6t tai pieni joukko ihmisi\u00e4. Mutta Yersinia pestis<\/em> -bakteerin aiheuttaman ruton riehuessa Englannissa vuonna 1665, tekiv\u00e4t Eyamin kyl\u00e4n asukkaat kovan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen suojellakseen muita<\/a>.<\/p>\n

Vuosisatojen ajan mustaksi surmaksikin nimitetty rutto oli piinannut Eurooppaa, ja vuosien 1665-1666 aikana Lontoossa koettiin viimeinen epidemia, joka tappoi yli 100 000 ihmist\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Aivan toisella puolella maata, Derbyshiressa, sijainnut muutaman sadan asukkaan Eyam oli turvassa p\u00e4\u00e4kaupungin vitsaukselta, mutta kaikki muuttui, kun paikallinen r\u00e4\u00e4t\u00e4li sai syyskuussa 1665 kangasl\u00e4hetyksen. Kangas oli saapuessaan hieman kostea, joten r\u00e4\u00e4t\u00e4lin avustaja George Viccas<\/strong> levitti sen tulipes\u00e4n l\u00e4helle kuivumaan. Kankaan kosteudessa elossa pysyneet ja maan halki matkanneet, bakteeria kantaneet kirput l\u00e4htiv\u00e4t liikkeelle, ja Viccasista tuli ensimm\u00e4inen ruton uhri Eyamissa.<\/p>\n

Syksyn aikana 42 kyl\u00e4l\u00e4ist\u00e4 menehtyi, ja uudenvuoden koittaessa moni pelk\u00e4si (ja hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4) niin paljon oman ja perheens\u00e4 hengen puolesta, ett\u00e4 oli valmis j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotinsa ja maatilansa taakseen ja pakenemaan naapurikyliin. Kyl\u00e4n tuore kirkkoherra William Mompesson<\/strong> sai asukkaat kuitenkin vakuuttuneiksi, ett\u00e4 kaikkien olisi syyt\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 karanteeniin epidemian levi\u00e4misen est\u00e4miseksi. Yll\u00e4olevassa kuvassa on yksi lukuisista rajakivist\u00e4, joita pidemm\u00e4lle kyl\u00e4l\u00e4iset eiv\u00e4t saaneet liikkua.<\/p>\n

Rutto runteli pient\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4 karulla tavalla: pahimmillaan elokuussa 1666 uhriluku oli 6 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4, eik\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n perhe s\u00e4\u00e4stynyt tragedialta. Kuolleita jouduttiin hautaamaan omille pelloille, sill\u00e4 kyl\u00e4n hautausmaa t\u00e4yttyi nopeasti.\u00a0<\/p>\n

Karanteeni toimi, sill\u00e4 rutto oli tukahdutettu hieman reilu vuosi epidemian alkamisen j\u00e4lkeen. Se j\u00e4tti kuitenkin syv\u00e4t arvet pieneen Eyamiin, sill\u00e4 tauti tappoi kyl\u00e4n asukkaista suurimman osan, 260 henkil\u00f6\u00e4, mutta ihmisten k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n uhraus ja ep\u00e4itsekkyys pelasti monet l\u00e4hiseudun yhteis\u00f6t samalta kohtalolta.\u00a0<\/p>\n

Siemenpankin suojelijat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Sergey Galchenkov<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Leningradin (nykyinen Pietari) l\u00e4hes 900 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4neess\u00e4 piirityksess\u00e4 kaupungin 2 miljoonasta asukkaasta kuoli n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ja tauteihin arvioiden mukaan 600 000 – 800 000. Saksalaiset saartoivat kaupungin syyskuussa 1941, jolloin maayhteydet muualle Neuvostoliittoon katkaistiin. Ruokavarannot olivat jo valmiiksi niukat, eik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 ollut tiedossa.\u00a0<\/p>\n

Leningradissa sijaitsee kasvi- ja viljelytutkimukseen erikoistunut Vavilov-instituutti, jonka siemenpankkiin oli l\u00e4hes kahden vuosikymmenen ajan ker\u00e4tty hy\u00f6tykasvien siemeni\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa: 187 000 eri lajia tai lajiketta, joista 40 000 oli ruokakasveja.<\/p>\n

S\u00e4il\u00f6ss\u00e4 pidettiin pusseittain riisi\u00e4, vehn\u00e4\u00e4, herneit\u00e4, kauraa ja perunoita, joilla aika moni tutkija olisi varmasti ruokkinut itsens\u00e4 ja l\u00e4heisens\u00e4. Niin ei kuitenkaan ollut instituutin biologien tapauksessa. He olivat vannoneet suojelevan kallisarvoista varastoa tulevia sukupolvia varten ja olivat valmiita uhraamaan itsens\u00e4 asian puolesta.<\/p>\n

Miten paljon itsehillint\u00e4\u00e4 ja omistautumista vaatiikaan, ett\u00e4 kuolee n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ruokaa t\u00e4ynn\u00e4 olevien huoneiden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4? Niin kuitenkin k\u00e4vi maap\u00e4hkin\u00e4tutkija Aleksander Stchukinille<\/strong>, joka menehtyi ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4reen, sek\u00e4 kasvibiologi Dmitry Ivanoville<\/strong>, joka n\u00e4\u00e4ntyi kuoliaaksi ollessaan p\u00e4\u00e4vastuussa instituutin lukuisista riisilajikkeista. Heid\u00e4n lis\u00e4kseen seitsem\u00e4n muuta ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 koki saman kohtalon.<\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4isten tutkijoiden ultimaattinen uhraus ei ollut turha, sill\u00e4 piirityksest\u00e4 ja sodasta selvinneen siemenpankin sis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4 on v\u00e4lillisesti ruokittu miljoonia ihmisi\u00e4<\/a>. T\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maanviljelij\u00e4t ymp\u00e4ri maailman kasvattavat satonsa instituutin kehitt\u00e4mist\u00e4 lajikkeista. Maailman eri kolkista, instituutin perustajan Nikolai Vavilovin<\/strong> toimesta, ker\u00e4ttyj\u00e4 kasveja on k\u00e4ytetty lukuisissa laboratorioissa, kun tutkijat ovat kehitt\u00e4neet kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 lajikkeita siet\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tiloja ja tuholaisia.<\/p>\n

Fukushiman ik\u00e4ihmiset<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Dan Meyers | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Tokiossa, Japanissa, koettiin vuoden 2011 maaliskuussa kauhunhetki\u00e4, kun maanj\u00e4ristys aiheutti tsunamin, joka puolestaan johti Fukushiman ydinvoimalan kolmen toiminnassa olleen reaktorin automaattiseen pys\u00e4htymiseen. Reaktorien pys\u00e4htyminen oli se, mit\u00e4 pitikin tapahtua, mutta sen sijaan s\u00e4hk\u00f6jen katkeaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Kun voimalassa ei ollut virtaa, johti se n\u00e4iden reaktorien ylikuumenemiseen, osittaiseen sulamiseen ja sit\u00e4 kautta radioaktiiviseen s\u00e4teilyyn.<\/p>\n

Toukokuussa tilanne meni niin pahaksi ylikuumenemisen j\u00e4lkiseurausten johdossa, ett\u00e4 Japanin valtio joutui erist\u00e4m\u00e4\u00e4n Fukushiman ydinvoimalan ymp\u00e4rilt\u00e4 30 kilometrin mittaisen alueen lentoliikenteelt\u00e4 ja maan pinnalla tuo eristetty alue oli kooltaan 20 kilometri\u00e4.<\/p>\n

Kun el\u00e4kkeell\u00e4 oleva insin\u00f6\u00f6ri, Yasuteru Yamada<\/strong>, seurasi Fukushiman tapahtumia televisiosta, p\u00e4\u00e4tti h\u00e4n olla ratkaisu ongelmaan, mit\u00e4 tuli Fukushiman ydinvoimalan stabilointiin. H\u00e4n otti yhteytt\u00e4 vanhoihin kollegoihinsa ja sit\u00e4 kautta muodostui yli 200 el\u00e4kel\u00e4isen ryhmittym\u00e4, joka kulkee nimell\u00e4 ”Skilled Veteran Corps” eli vapaasti suomennettuna ”Taitavat veteraanijoukot”. N\u00e4m\u00e4 el\u00e4kel\u00e4iset p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t ottaa nuorten kollegoidensa paikan ja siten riskin s\u00e4teilylle altistumisesta. Yamadan mukaan<\/a> kyse ei ollut urheudesta, vaan logiikasta: ”Olen 72-vuotias ja keskiarvojen mukaan minulla on noin 13-15 vuotta elinaikaa j\u00e4ljell\u00e4. Vaikka altistuisinkin s\u00e4teilylle, veisi sy\u00f6v\u00e4n kehittyminen kenties noin 20-30 vuotta, joten siksi meill\u00e4 vanhemmilla on pienempi riski sairastua sy\u00f6p\u00e4\u00e4n.”<\/em><\/p>\n

Yamada voi tietenkin pukea sanansa juuri siten kuin h\u00e4n asian kokee, mutta tosiasia on se, ett\u00e4 kyll\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on kyse my\u00f6s \u00e4\u00e4rimm\u00e4isest\u00e4 urheudesta: esimerkiksi s\u00e4teilyn seurauksena syntyv\u00e4 leukemia voi kehitty\u00e4 huomattavasti nopeammin.<\/p>\n

T\u0161ernobylin ”itsemurhakolmikko”<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Huhtikuun 26. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa tapahtui er\u00e4s historian pahimmista katastrofeista, kun yksi T\u0161ernobylin ydinvoimalan nelj\u00e4st\u00e4 ydinreaktorista r\u00e4j\u00e4hti.<\/p>\n

Valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 s\u00e4teily\u00e4 levittyi laajoille alueille It\u00e4-Euroopassa, ja vaikutukset n\u00e4kyiv\u00e4t Suomessakin. Eri asiantuntijoiden mukaan s\u00e4teilyn v\u00e4litt\u00f6miin vaikutuksiin ja my\u00f6hemmin puhjenneisiin sairauksiin on reilun kolmenkymmenen vuoden aikana kuollut useita kymmeni\u00e4 tuhansia, jossain arvioissa jopa 200 000, ihmist\u00e4. Ydinvoimala-alueen ymp\u00e4rill\u00e4 on edelleen 30 kilometrin laajuinen suojavy\u00f6hyke, joka tulee olemaan asumiskelvoton seuraavat 20 000 vuotta.<\/p>\n

Tuho olisi voinut olla viel\u00e4 paljon pahempi ja uhriluku suurempi, elleiv\u00e4t voimalan ty\u00f6ntekij\u00e4t Valeri Bespalov<\/strong>, Oleksiy Ananenko<\/strong> ja Boris Baranov<\/strong> olisi suostuneet teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, jota monet nimittiv\u00e4t varmaksi itsemurhaksi<\/a>.<\/p>\n

Muutama p\u00e4iv\u00e4 onnettomuuden j\u00e4lkeen tutkijat huomasivat, ett\u00e4 sulaa ydinmateriaalia oli valumassa reaktorin lattian l\u00e4pi kohti alla olevaa j\u00e4\u00e4hdytysallasta. Jos radioaktiivinen metalli p\u00e4\u00e4sisi kosketuksiin veden kanssa, r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4isi se kolme muuta reaktoria ja pyyhkisi menness\u00e4\u00e4n puolet Euroopasta.\u00a0<\/p>\n

Vesi oli tyhjennett\u00e4v\u00e4 avaamalla kellarissa sijaitsevat venttiilit k\u00e4sin. Suojapuvuissa ja yksinkertaiset hengityssuojat kasvoillaan itsemurhakolmikoksi nimetty ryhm\u00e4 sitten laskeutui polviin asti ulottuvaan radioaktiiviseen veteen uhmaten s\u00e4teily\u00e4 ja r\u00e4j\u00e4hdysvaaraa.<\/p>\n

Miehet onnistuivat ja pelastivat miljoonien ihmisten hengen. My\u00f6s Bespalov, Ananenko ja Baranov selvisiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isyyksien vastaisesti teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n vahingoittumattomina.<\/p>\n

Jonas Salk<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Angelo Esslinger | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Amerikkalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja tutkija Jonas Salk<\/strong> erikoistui jo opiskeluaikoinaan virologiaan, ja tutki erilaisia viruksia monessa yliopistossa ennen kuin h\u00e4n vuonna 1947 sai professuurin ja oman laboratorion Pittsburghin yliopistossa. Hyvin nopeasti tutkimuskohteeksi valikoituivat erilaiset poliovirukset, mik\u00e4 johti aikanaan poliorokotteen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n

Tuohon aikaan useimmat tutkijat olettivat, ett\u00e4 rokotteita voitiin tehd\u00e4 vain el\u00e4vill\u00e4 viruksilla. Salk kuitenkin kasvatti viruksia laboratoriossaan ja teki ne toimintakyvytt\u00f6miksi formaldehydill\u00e4. ”Tapetuilla” viruksilla tehty rokote osoittautui tehokkaaksi ja turvallisemmaksi vaihtoehdoksi, koska viruksen j\u00e4\u00e4nteet huijaavat kehon immuunij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tuottamaan vasta-aineita, mutta riski\u00e4 tartunnalle ei ole.<\/p>\n

Testattuaan rokotetta tuhansilla apinoilla, p\u00e4\u00e4tyi Salk aloittamaan ihmiskokeet vuonna 1952. Ensimm\u00e4isin\u00e4 koehenkil\u00f6in\u00e4 toimivat h\u00e4n itse perheineen, ja muutama paikallinen lasten hoitolaitos. Maaliskuussa 1953 Salk julisti kansallisessa radiol\u00e4hetyksess\u00e4, ett\u00e4 toimiva rokote poliota vastaan<\/a> oli l\u00f6ytynyt.<\/p>\n

Vuonna 1955 Salkilta kysyttiin haastattelussa, ett\u00e4 kuka omistaa rokotteen patentin. Tutkija vastasi: ”Sanoisin, ett\u00e4 ihmiset<\/em>”. Tutkimuksen pitk\u00e4lti lahjoituksilla rahoittaneen March of Dimes -j\u00e4rjest\u00f6n lakimiehet olivat selvitelleet rokotteen patentoimista, mutta Salkin vastahakoisuuden vuoksi asia j\u00e4tettiin sikseen.\u00a0<\/p>\n

Forbes<\/em>-talouslehden tekemien laskelmien<\/a> mukaan Salk olisi saanut keksinn\u00f6ll\u00e4\u00e4n kasvatettua 7 miljardin dollarin omaisuuden, mutta ahneus ei kuulunut h\u00e4nen ominaisuuksiinsa. H\u00e4n halusi rokotteen kaikkien saataville, eik\u00e4 vain niille, joilla siihen oli varaa.<\/p>\n

Nils Bohlin<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Chris Martin | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Parhaassa tapauksessa keksint\u00f6 voi pelastaa ihmishenki\u00e4. Ruotsalainen koneinsin\u00f6\u00f6ri Nils Bohlin<\/strong> kuuluu sellaisten ihmisten joukkoon, jotka ovat keksinn\u00f6ll\u00e4\u00e4n ja ep\u00e4itsekkyydell\u00e4\u00e4n – kiitos my\u00f6s h\u00e4nen ty\u00f6nantajansa Volvon – pelastanut ties miten monta henke\u00e4: h\u00e4n saattaa hyvinkin olla yksi maailman eniten ihmishenki\u00e4 pelastanut henkil\u00f6, n\u00e4in ainakin uskotaan Volvolla ja t\u00e4ysin perustellusti.<\/p>\n

Volvo<\/a> palkkasi vuonna 1958 Bohlinin insin\u00f6\u00f6rikseen. H\u00e4n oli vuotta aiemmin kehitt\u00e4nyt Saabin valmistamiin sotalentokoneisiin heittoistuimet ja vuotta my\u00f6hemmin Volvolla p\u00e4\u00e4stiin nauttimaan h\u00e4nen nerokkuudestaan, kun h\u00e4n keksi kolmipisteturvavy\u00f6n. Ennen tuota olemassa oli kaksipisteturvavy\u00f6, joka meni lantion kohdalta puolelta toiselle ja itse asiassa aiheutti etenkin kovassa vauhdissa tapahtuneisiin kolareihin joutuneille eritt\u00e4in herk\u00e4sti lukuisia sis\u00e4isi\u00e4 vammoja; siit\u00e4 siis puuttui ristiin menev\u00e4 toinen vy\u00f6. Tuolloin Volvon toimitusjohtajana toimineen Gunnar Engelaun<\/strong> sukulainen oli menehtynyt liikeonnettomuudessa, mik\u00e4 oli yksi motivoiva tekij\u00e4 Bohlinin palkkauksen takana, sill\u00e4 h\u00e4nen tiedettiin voivan parantaa autojen turvallisuutta – olihan h\u00e4n kehitt\u00e4nyt my\u00f6s niin sanotun nelipisteturvavy\u00f6n lent\u00e4jille.<\/p>\n

Kun Bohlin oli saanut keksint\u00f6ns\u00e4 valmiiksi, patentoi Volvo idean. T\u00e4llaisessa tilanteessa l\u00e4hes poikkeuksetta jokainen yritys l\u00e4htisi tekem\u00e4\u00e4n valtavat summat rahaa patentillaan, mutta ruotsalaisyrityksess\u00e4 t\u00e4st\u00e4 oltiin turvavy\u00f6n kohdalla eri mielt\u00e4: he eiv\u00e4t halunneet aiheuttaa yht\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 kuolemaa tehd\u00e4kseen rahaa, vaan patentin yksityiskohdat paljastettiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti maailmalle ja siten my\u00f6s muut autonvalmistajat pystyiv\u00e4t tuomaan kolmipisteturvavy\u00f6n autoihinsa.<\/p>\n

Lento 93:n matkustajat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Ramon Kagie | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4 ja vuosi 2001 ovat painuneet karmaisevine kuvineen ikuisesti meid\u00e4n jokaisen mieliin, jotka tavalla tai toisella todistivat Yhdysvalloissa tapahtuneita, al-Qaidan suorittamia, terrori-iskuja. Kaiken kaikkiaan 2 977 ihmist\u00e4 menetti henkens\u00e4 tuona karmaisevana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4: n\u00e4m\u00e4 ihmiset menehtyiv\u00e4t New Yorkissa, Washington DC:ss\u00e4 ja Pennsylvaniassa tapahtuneissa terrori-iskuissa. Tuolla p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 on ollut todella kauaskantoiset vaikutukset monella tapaa, etenkin yhdysvaltalaisille.<\/p>\n

Tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yksi nelj\u00e4st\u00e4 kaapatusta lennosta oli United Airlinesin lento 93, josta on sittemmin tehty dokumentteja ja elokuvia. Kyseinen lento oli matkalla kohti San Franciscoa. Koneessa oli 44 matkustajaa, ja kun he huomasivat koneen joutuneen terroristien kaappaamiksi, tekiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 matkustajat eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yhden ihmishistorian ep\u00e4itsekk\u00e4immist\u00e4 teoista uhraten oman henkens\u00e4 lukuisten muiden puolesta.<\/p>\n

Tuon lennon matkustajat olivat kuulleet sukulaistensa kanssa k\u00e4ytyjen puheluiden my\u00f6t\u00e4, ett\u00e4 New Yorkissa terroristit olivat lent\u00e4neet kaksi lentokonetta p\u00e4in World Trade Centerin kaksoistorneja. Sen my\u00f6t\u00e4 he tajusivat, ett\u00e4 heit\u00e4 odottaa sama kohtalo ja niinp\u00e4 he p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t yhteistuumin toteuttaa nopeasti rakentamansa suunnitelman. Matkustajat rynniv\u00e4t lentokoneen ohjaamoon porukalla, \u00e4\u00e4nestetty\u00e4\u00e4n ensiksi suunnitelmastaan. Sen seurauksena terroristit joutuivat toteamaan, etteiv\u00e4t he pysty lent\u00e4m\u00e4\u00e4n konetta kohteeseensa, Washingtoniin, vaan se p\u00e4\u00e4tyi sy\u00f6ksym\u00e4\u00e4n alas pellolle Pennsylvaniassa.<\/p>\n

Ilman n\u00e4iden 44 matkustajan urheutta uhriluku olisi ollut eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paljon korkeampi. He siis uhrasivat yhteistuumin suoritetun \u00e4\u00e4nestyksen my\u00f6t\u00e4 itsens\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4kseen lukuisten muiden heille tuntemattomien ihmisten hengen.<\/p>\n

Sir Frederick Banting<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Steve Buissinne | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

”Diabetes. Sido koiran haimatiehyet. Pid\u00e4 koirat elossa niin pitk\u00e4\u00e4n, kunnes rauhanen hajottaa vapaat haimasaarekkeet. Yrit\u00e4 erist\u00e4\u00e4 n\u00e4iden keskeinen erite ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 glukoosin erittymist\u00e4 virtsaan.”<\/em><\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 olevat sanat kirjoitti yl\u00f6s kanadalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, Sir Frederick Banting<\/strong>, lokakuussa 1920. Sanoja oli yhteens\u00e4 25, mutta ne ovat pelastaneet sittemmin useat miljoonakertaiset m\u00e4\u00e4r\u00e4t ihmishenki\u00e4. Kyseess\u00e4 oli nimitt\u00e4in suunnitelma kehitt\u00e4\u00e4 insuliinia, joka on diabeetikoille kriittinen aine heid\u00e4n selviytymisen kannalta. Lopulta tuo suunnitelma konkretisoituikin insuliiniksi.<\/p>\n

Banting olisi voinut halutessaan luoda itselleen valtaisat rikkaudet, mutta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti tehd\u00e4 toisin ja myyd\u00e4 patenttinsa yhden dollarin hinnalla Toronton yliopistolle. Sit\u00e4 kautta insuliini ei p\u00e4\u00e4tynyt sellaisten ihmisten k\u00e4siin, jotka olisivat vain pyrkineet tekem\u00e4\u00e4n toisten ihmisten terveydell\u00e4 rahaa, vaan se saatiin nopeasti massatuotantoon auttamaan diabeetikkoja.<\/p>\n

Bantingin teko oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ep\u00e4itsek\u00e4s ja h\u00e4nen perustelunsa tekem\u00e4lleen ratkaisulle patentin luovuttamisen suhteen kuuluivat seuraavasti: ”Insuliini ei kuulu minulle, vaan se kuuluu maailmalle.”<\/em><\/p>\n

Maximilian Kolbe<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Maximilian Kolbe<\/strong><\/a> oli puolalainen pappi, joka l\u00e4hetettiin vuonna 1941 yhteen maailman pahamaineisimmista paikoista, Auschwitzin keskitysleirille. Kolbe oli yksi niist\u00e4 lukuisista ihmisist\u00e4, joiden ep\u00e4itsekkyys holokaustin aikana pelasti lukuisia muita.<\/p>\n

Kuolemanleirin natsit n\u00e4\u00e4nnyttiv\u00e4t vankeja hiljalleen n\u00e4lk\u00e4\u00e4n tarjoten ruoka-annoksia, joilla edes pienet lapset eiv\u00e4t selvinneet. Aamuisin jaettiin kahvinkorviketta, ja ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen laimeaa keittoa ja pala leip\u00e4\u00e4. Vangit kamppailivat saadakseen oman osansa v\u00e4h\u00e4st\u00e4 ruoasta, mutta Kolbe odotti joka p\u00e4iv\u00e4, ett\u00e4 muut olivat saaneet ensin sy\u00f6d\u00e4kseen, ja tyytyi j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neisiin murusiin. Monesti h\u00e4nelle ei j\u00e4\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Auschwitzista ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kannattanut yritt\u00e4\u00e4 paeta, sill\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaan yhden henkil\u00f6n pakoyrityst\u00e4 seurasi kymmenen miehen tappaminen. Hein\u00e4kuussa 1941 er\u00e4s Kolben kanssa samassa parakissa ollut mies onnistui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n lipettiin, joten muille oli tiedossa entist\u00e4 ik\u00e4v\u00e4mpi kohtalo. Kymmenen henkil\u00f6\u00e4 valittiin sattumanvaraisesti, ja heid\u00e4n joukossaan oli Franciszek Gajowniczek<\/strong>, joka huusi ja itki tuskissaan vaimonsa ja lastensa per\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Siin\u00e4 vaiheessa Kolbe astui esiin ja pyysi vartijalta lupaa ottaa nuoren Gajowniczekin paikan. Pyynt\u00f6 hyv\u00e4ksyttiin, joten Kolbe lukittiin muiden valittujen kanssa n\u00e4\u00e4nnytysbunkkeriin ilman ruokaa ja vett\u00e4, odottamaan v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kuolemaa.<\/p>\n

Kahden viikon j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 miest\u00e4 oli hengiss\u00e4 ja Kolbe ainoa tajuissaan pysynyt. Bunkkeri tarvittiin uudelle vankilastille, joten elokuun 14. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Kolbe lausui hiljaa rukouksen ja nosti rauhallisena vasemman k\u00e4tens\u00e4 teloittajan myrkkyruisketta varten.<\/p>\n

Jes\u00fas Garc\u00eda<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kun Meksikossa puhutaan henkil\u00f6st\u00e4 nimelt\u00e4 Jes\u00fas Garc\u00eda<\/strong>, tuolloin puhutaan todellisessa kansallissankarin asemassa olevasta miehest\u00e4, joka uhrautui itse vuonna 1907 pelastaakseen kokonaisen kaivoskaupungin, Nacozarin, ja sen my\u00f6t\u00e4 valtaosan kaupungissa asuneista ihmisist\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ynn\u00e4 dynamiittia ollut juna pys\u00e4htyi Nacozarissa ja 23-vuotias rautatien jarrumies Garc\u00eda huomasi, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4n junan vaunun katolla ollut hein\u00e4 oli syttynyt tuleen, mink\u00e4 lis\u00e4ksi veturin tulipes\u00e4 oli pett\u00e4nyt sy\u00f6sten kipin\u00f6it\u00e4 savupiipun kautta kohti vaunuja. Garc\u00eda tajusi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tilanteen vakavuuden ja v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edess\u00e4 olleen r\u00e4j\u00e4hdyksen. Niinp\u00e4 h\u00e4n hypp\u00e4si veturiin, l\u00e4hti peruuttamaan junan pois kaupungista, ja kun h\u00e4n oli p\u00e4\u00e4ssyt kuuden kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n Nacozarista, kaikki junassa olleet dynamiitit r\u00e4j\u00e4htiv\u00e4t. Koko juna tuhoutui ja Garc\u00eda menetti henkens\u00e4.<\/p>\n

Hiljattain kihlautuneesta ja omia h\u00e4it\u00e4\u00e4n odottaneesta Garc\u00edasta j\u00e4i j\u00e4ljelle ainoastaan h\u00e4nen toinen kenk\u00e4ns\u00e4, joka on sittemmin liitetty oleelliseksi osaksi h\u00e4nen hautakive\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Nacozarin kaupungissa Garc\u00edan vertaansa vailla oleva urheus tunnustettiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. H\u00e4nen kunniakseen pystytettiin patsas ja kaupungin nimi muutettiin muotoon Nacozari de Garc\u00eda. Mutta Garc\u00edan tarina ei ole tiedossa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Nacozari de Garc\u00edassa, vaan tarina on tuttu ymp\u00e4ri Meksikon. Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on se, ett\u00e4 rautatiety\u00f6l\u00e4isten p\u00e4iv\u00e4\u00e4<\/a> vietet\u00e4\u00e4n maassa kansallisesti aina marraskuun 7. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, joka on Garc\u00edan kuolinp\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

Jos palavaan ja t\u00e4ynn\u00e4 dynamiittia olevaan junaan hypp\u00e4\u00e4minen, sek\u00e4 sen ohjaaminen pois kaupungista, ei ole sankaruutta, niin sitten t\u00e4ss\u00e4 on vaikea sanoa, ett\u00e4 mik\u00e4 on.<\/p>\n

\ud83e\udd37\u200d\u2640\ufe0f Kerro kommenttikent\u00e4ss\u00e4 <\/em>\u2b07\ufe0f\u2b07\ufe0f\u00a0tai somekanavissamme onko ep\u00e4itsekkyys sinun mielest\u00e4si katoava tai jo kadonnut luonnonvara.<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":4,"featured_media":9350,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[35],"tags":[],"class_list":["post-9292","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteiskunta"],"yoast_head":"\nIhmisten ep\u00e4itsekkyys: 10 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jotka pelastivat ihmishenki\u00e4 - Listafriikki.com<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ihmisten ep\u00e4itsekkyys: 10 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jotka pelastivat ihmishenki\u00e4 - Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-09-21T01:00:51+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-01-07T22:25:07+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/halaus.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jenni ja Marko Ollonqvist\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jenni ja Marko Ollonqvist\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"13 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Jenni ja Marko Ollonqvist\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/c0ff095186bb71b535db73234343497c\"},\"headline\":\"Ihmisten ep\u00e4itsekkyys: 10 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jotka pelastivat ihmishenki\u00e4\",\"datePublished\":\"2020-09-21T01:00:51+00:00\",\"dateModified\":\"2024-01-07T22:25:07+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\\\/\"},\"wordCount\":2651,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/09\\\/halaus.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"articleSection\":[\"Yhteiskunta\"],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\\\/\",\"name\":\"Ihmisten ep\u00e4itsekkyys: 10 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jotka pelastivat ihmishenki\u00e4 - Listafriikki.com\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/09\\\/halaus.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"datePublished\":\"2020-09-21T01:00:51+00:00\",\"dateModified\":\"2024-01-07T22:25:07+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/09\\\/halaus.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/09\\\/halaus.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"width\":1000,\"height\":600,\"caption\":\"N\u00e4m\u00e4 kymmenen tapausta muiden ihmisten pyyteett\u00f6m\u00e4st\u00e4 auttamisesta ovat osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 ep\u00e4itsekkyys ei ole t\u00e4ysin kadonnut ominaisuus.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ihmisten ep\u00e4itsekkyys: 10 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jotka pelastivat ihmishenki\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"description\":\"Top 10 Listat\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"width\":144,\"height\":144,\"caption\":\"Listafriikki.com\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/listafriikki\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/listafriikkicom\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.tiktok.com\\\/@listafriikki\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/c0ff095186bb71b535db73234343497c\",\"name\":\"Jenni ja Marko Ollonqvist\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/f2ae5cc248cdcaff1b63cba4e300b0dd391a29fd151c00451f5decaf39df3e57?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/f2ae5cc248cdcaff1b63cba4e300b0dd391a29fd151c00451f5decaf39df3e57?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/f2ae5cc248cdcaff1b63cba4e300b0dd391a29fd151c00451f5decaf39df3e57?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Jenni ja Marko Ollonqvist\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/en\\\/author\\\/jennimarko\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ihmisten ep\u00e4itsekkyys: 10 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jotka pelastivat ihmishenki\u00e4 - Listafriikki.com","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"Ihmisten ep\u00e4itsekkyys: 10 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jotka pelastivat ihmishenki\u00e4 - Listafriikki.com","og_url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\/","og_site_name":"Listafriikki.com","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","article_published_time":"2020-09-21T01:00:51+00:00","article_modified_time":"2024-01-07T22:25:07+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":600,"url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/halaus.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jenni ja Marko Ollonqvist","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Jenni ja Marko Ollonqvist","Estimated reading time":"13 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\/"},"author":{"name":"Jenni ja Marko Ollonqvist","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/c0ff095186bb71b535db73234343497c"},"headline":"Ihmisten ep\u00e4itsekkyys: 10 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jotka pelastivat ihmishenki\u00e4","datePublished":"2020-09-21T01:00:51+00:00","dateModified":"2024-01-07T22:25:07+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\/"},"wordCount":2651,"publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/halaus.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","articleSection":["Yhteiskunta"],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\/","url":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\/","name":"Ihmisten ep\u00e4itsekkyys: 10 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jotka pelastivat ihmishenki\u00e4 - Listafriikki.com","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/halaus.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","datePublished":"2020-09-21T01:00:51+00:00","dateModified":"2024-01-07T22:25:07+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/halaus.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/halaus.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","width":1000,"height":600,"caption":"N\u00e4m\u00e4 kymmenen tapausta muiden ihmisten pyyteett\u00f6m\u00e4st\u00e4 auttamisesta ovat osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 ep\u00e4itsekkyys ei ole t\u00e4ysin kadonnut ominaisuus."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-epaitsekkyys-pelasti-henkia\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/listafriikki.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ihmisten ep\u00e4itsekkyys: 10 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jotka pelastivat ihmishenki\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","name":"Listafriikki.com","description":"Top 10 Listat","publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/listafriikki.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization","name":"Listafriikki.com","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","width":144,"height":144,"caption":"Listafriikki.com"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","https:\/\/www.instagram.com\/listafriikkicom\/","https:\/\/www.tiktok.com\/@listafriikki"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/c0ff095186bb71b535db73234343497c","name":"Jenni ja Marko Ollonqvist","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/f2ae5cc248cdcaff1b63cba4e300b0dd391a29fd151c00451f5decaf39df3e57?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/f2ae5cc248cdcaff1b63cba4e300b0dd391a29fd151c00451f5decaf39df3e57?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/f2ae5cc248cdcaff1b63cba4e300b0dd391a29fd151c00451f5decaf39df3e57?s=96&d=mm&r=g","caption":"Jenni ja Marko Ollonqvist"},"url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/author\/jennimarko\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/halaus.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9292","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9292"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9292\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":28749,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9292\/revisions\/28749"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9350"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9292"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9292"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9292"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}