![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/hanko.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Matti Paavola<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\r\n Vain kaksi henkil\u00f6\u00e4 pelastui h\u00f6yrylaiva Kustavin haaksirikkouduttua<\/a> matkalla Turusta Helsinkiin marraskuun 5. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1921. Laivassa oli normaalilla viikkovuorolla 15 miehist\u00f6n j\u00e4sent\u00e4 ja todenn\u00e4k\u00f6isesti 14 matkustajaa. M\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ei voida olla sataprosenttisen varmoja, sill\u00e4 tarkkaa kirjaa ei kukaan pit\u00e4nyt.\u00a0<\/p>\r\n Noin 33 metrinen laiva oli lastattu t\u00e4yteen tavaraa: ruokaa, betonia ja, pahimpana kaikista, 9 tonnin painosta lautaa. Erityisesti lautalastia ei oltu sidottu kannelle riitt\u00e4v\u00e4n tukevasti, joten Hangon edustalla alkanut kova merenk\u00e4ynti sai kansilastin siirtym\u00e4\u00e4n ja lopulta painavan rahdin liike kaatoi koko aluksen.<\/p>\r\n Kustavin runko katkesi ja se upposi meren pohjaan 32 metrin syvyyteen. Muiden laivojen kapteenit Hangon satamassa eiv\u00e4t suostuneet l\u00e4htem\u00e4\u00e4n apuun ankaran aallokon vuoksi, joten on mahdotonta tiet\u00e4\u00e4, miten monta ihmist\u00e4 Kustavilta olisi ollut pelastettavissa. Pian uppoamisen j\u00e4lkeen yksi miehist\u00f6n j\u00e4sen ja yksi matkustaja huuhtoutuivat aaltojen tuomina rantaan heikkoina, mutta elossa. Muut 27 laivassa ollutta hukkuivat.<\/p>\r\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n S\u00e4kkij\u00e4rven kuntaa ei ole en\u00e4\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olemassa, sill\u00e4 sotien j\u00e4lkeen siit\u00e4 siirtyi valtaosa Neuvostoliitolle ja siit\u00e4 Suomelle j\u00e4\u00e4nyt noin kymmenen prosentin osuus on osa Lappeenrantaa ja Miehikk\u00e4l\u00e4\u00e4. Vuonna 1920 S\u00e4kkij\u00e4rvi kuului kuitenkin edelleen Suomelle ja tuolloin t\u00e4ll\u00e4 pienell\u00e4 paikkakunnalla n\u00e4htiin tuhoisa veneonnettomuus.<\/p>\r\n Tuo onnettomuus<\/a> sai alkunsa, kun 42 kansakoulun oppilasta, yksi opettaja ja opettajan palvelijatar l\u00e4htiv\u00e4t veneell\u00e4 niin sanotulle huvimatkalle. Seurueen alkuper\u00e4isen\u00e4 tarkoituksena oli l\u00e4hte\u00e4 matkaan useammalla (nelj\u00e4ll\u00e4 tai viidell\u00e4) veneell\u00e4, mutta lopulta koko joukko p\u00e4\u00e4tyi tavalliseen, purjeilla varustettuun kalastajaveneeseen. Veneess\u00e4 oli yksinkertaisesti liikaa porukkaa, vene painui liian l\u00e4helle vedenpintaa – sen reunat olivat vain noin k\u00e4mmenenmitan verran vedenpinnan yl\u00e4puolella – ja sit\u00e4 kautta vesi p\u00e4\u00e4si nousemaan sis\u00e4\u00e4n veneeseen, vaikka s\u00e4\u00e4 olikin kohtalaisen tyyni.<\/p>\r\n Vett\u00e4 yritettiin pitkin matkaa tyhjent\u00e4\u00e4 \u00e4mp\u00e4reill\u00e4 pois, mutta lopulta tuo kalastajavene kaatui voimakkaan tuulenpuuskan seurauksena ja upposi. Uppoaminen tapahtui kolmen kilometrin matkanteon j\u00e4lkeen, vain noin 200 metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4st\u00e4, ja sen seurauksena 44:st\u00e4 mukana olleesta matkustajasta 32 hukkui; heist\u00e4 30 oli oppilaita ja heid\u00e4n lis\u00e4kseen henkens\u00e4 menettiv\u00e4t sek\u00e4 opettaja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n palvelijatar. 11 oppilasta sek\u00e4 veneen kuljettaja pelastuivat p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n ohi seilanneen purjehdusveneen kyytiin.<\/p>\r\n Kuva: Paju<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\r\n Suomen H\u00f6yrypursiseuran vuosikirjan toimittaja Esko Pakkanen<\/strong> kertoi vuonna 2017 Etel\u00e4-Saimaan<\/em> julkaiseman artikkelin mukaan S\/S Louhen haaksirikon olevan edelleen yksi suurimmista mysteereist\u00e4.<\/p>\r\n Toukokuussa, vuonna 1934, matkustaja-alus S\/S Louhi irtosi Kuopiossa rannasta. Matkallaan se pys\u00e4htyi muutamaan otteeseen pudottamaan matkustajia kyydist\u00e4\u00e4n. Harjulan laituri oli yksi n\u00e4ist\u00e4 v\u00e4lipys\u00e4keist\u00e4, ja kun S\/S Louhi oli l\u00e4htenyt jatkamaan taivaltaan, laiva kaatui kyljelleen ja vajosi nopeasti Saimaan pohjaan – n\u00e4in ainakin tapahtumien uskotaan edenneen. Sen sijaan syyt sille, miksi laiva upposi, ovat t\u00e4ysin arvausten varassa ja monet uskovat kaatumisen tapahtuneen myrskyn seurauksena.<\/p>\r\n Kaiken kaikkiaan matkustajia laivalla oli 53 tai 54; tarkka matkustajam\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole koskaan selvinnyt. Heist\u00e4 onnettomuudesta hengiss\u00e4 selvisi 20 matkustajaa. Uhreja ei ole koskaan l\u00f6ydetty, vaikka itsess\u00e4\u00e4n laiva saatiin aikanaan yl\u00f6s, ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 tarkan uhriluvun hahmottaminen on ollut mahdotonta.<\/p>\r\n Ongelmia onnettomuuden selvitt\u00e4misess\u00e4 on aiheuttanut se, ettei kukaan tied\u00e4 miss\u00e4 ja milloin onnettomuus tarkalleen tapahtui. Silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4 ei ollut ja asiasta huolestuttiin vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun S\/S Louhi ei koskaan ilmestynyt seuraavaan m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4.<\/p>\r\n Itse laivan matkanteko ei p\u00e4\u00e4ttynyt tuohon tuhoisaan onnettomuuteen, vaan se nostettiin<\/a> Saimaan pohjasta yl\u00f6s, korjattiin ja sen j\u00e4lkeen S\/S Louhi oli useita eri nimi\u00e4 kantaen osa vesiliikennett\u00e4 aina vuoteen 1956 saakka, toimien muun muassa kuljetuslaivana Helsingin ja Suomenlinnan v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\r\n S\/S Louhen onnettomuus on Saimaan historian tuhoisin ja j\u00e4rkytt\u00e4vin onnettomuus vesill\u00e4.<\/p>\r\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n Alunperin Ruotsissa vuonna 1859 rakennettu, ja Eskilstunaksi nimetty h\u00f6yrylaiva myytiin Suomeen ja Kaskisiin vuoden 1892 tienoilla. Tuolloin peruskorjattu ja Falken-nimen saanut alus koki kovia liikenn\u00f6idess\u00e4\u00e4n Kaskisten ja Sundsvallin v\u00e4li\u00e4: kerran se t\u00f6rm\u00e4si sumussa saksalaiseen h\u00f6yrylaivaan ja toinen haaveri k\u00e4vi, kun Falken ajoi karille ja upposi.<\/p>\r\n Pintaan nostettu laiva oli vuosia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4, kunnes vuonna 1909 turkulainen kapteeni K. G. \u00d6rnbom<\/strong> osti ja kunnosti sen matkustusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Siit\u00e4 l\u00e4htien h\u00f6yrylaiva tunnettiin Veskustenina, ja se liikenn\u00f6i Vaasan ja Sundsvallin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\r\n Lokakuun 22. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1913 Vestkusten<\/a> oli j\u00e4lleen matkalla kohti Sundsvallia lastinaan viljaa ja karjaa sek\u00e4 38 matkustajaa ja miehist\u00f6n j\u00e4sent\u00e4. Tihe\u00e4n sumun ja myrskylukemiin yltyneen tuulen vuoksi Vestkusten harhautui alkuillan aikana reitilt\u00e4\u00e4n kahdesta ven\u00e4l\u00e4isluotsiveneest\u00e4 huolimatta.<\/p>\r\n Vauhdin hidastuttua laiva otti pohjaosuman, jonka aiheuttaman repe\u00e4m\u00e4n seurauksena konehuoneeseen alkoi tulvia vett\u00e4. Suuret aallot t\u00e4yttiv\u00e4t kallistuneen laivan lastiruuman vedell\u00e4, ja alus kaatui lastatun, ja jo veteen lasketun, pelastusveneen p\u00e4\u00e4lle vieden sen, ja yht\u00e4 lukuunottamatta, kaikki l\u00e4hes 40 matkustajaa mukanaan. Ainoa pelastunut oli sk\u00f6nvikil\u00e4inen karjakauppias Henriksson<\/strong>, joka k\u00f6ytti itsens\u00e4 n\u00e4kyviin j\u00e4\u00e4neeseen keulamastoon ja odotti kellon ymp\u00e4ryksen ajan, ett\u00e4 ohi ajanut h\u00f6yrylaiva pelasti h\u00e4net.<\/p>\r\n Vestkustenin hylyst\u00e4 nostettiin vuonna 1934 sen h\u00f6yrykone, mink\u00e4 j\u00e4lkeen laiva j\u00e4i vuosikymmeniksi unohduksiin. Vuonna 1976 vaasalainen urheilusukelluskerho Delfin ry paikansi hylyn uudelleen, ja sielt\u00e4 on nostettu esineist\u00f6\u00e4 n\u00e4ytteille Vaasan Merimuseoon. Ahtoj\u00e4iden pahoin hajottama hylky on edelleen haaksirikkopaikallaan<\/a> l\u00e4hell\u00e4 Holmbergsgrundin matalikkoa, Raippaluodosta lounaaseen.<\/p>\r\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n H\u00f6yryvene Ajax oli suomalainen kevytrakenteinen matkustaja-alus. 8. elokuuta, vuonna 1892, Ajax oli kuljettamassa ihmisi\u00e4 Porvoon kes\u00e4juhlilta<\/a> kohti Helsinki\u00e4. Samaan aikaan ja samalla asialla liikenteess\u00e4 oli toinen matkustaja-alus, Runeberg.<\/p>\r\n Ajaxin kapteeni F.W. Gr\u00f6n<\/strong> oli j\u00e4tt\u00e4nyt Runebergin kapteenina toimineen Nils Adolf Nykoppin<\/strong> mukaan vain niukasti tilaa l\u00e4heisen karikon v\u00e4liin. Kun Nykoppin aikeissa oli ollut ohittaa selke\u00e4sti hitaampi Ajax ja kiert\u00e4\u00e4 se vasemmalta puolen v\u00e4ltt\u00e4en l\u00e4hiet\u00e4isyydell\u00e4 ollut Vasikkasaari, oli my\u00f6s Gr\u00f6n p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt l\u00e4hte\u00e4 ottamaan enemm\u00e4n et\u00e4isyytt\u00e4 karikkoon. Kun siis molemmat laivat v\u00e4istiv\u00e4t samaan aikaan samaan suuntaan, ajautui Ajax v\u00e4ist\u00f6liikkeens\u00e4 seurauksena suoraan poikittain Runebergin eteen ja lopputuloksena oli todella tuhoisa yhteent\u00f6rm\u00e4ys, jonka seurauksena 38 Ajaxin matkustajaa menetti henkens\u00e4 laivan upottua.<\/p>\r\n Mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin onnettomuuden taustalla suuressa roolissa oli se, ett\u00e4 Ajaxin kyydiss\u00e4 oli sallitun 75 matkustajan sijaan per\u00e4ti 100 matkustajaa. P\u00e4iv\u00e4lehden<\/em><\/a> tuolloin julkaiseman artikkelin mukaan osa matkustajista oli pettyneit\u00e4 Runebergin kahden markan lippuhintaan ja niinp\u00e4 he p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t suunnata muiden matkustaja-alusten kyytiin. Osa heist\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi Ajaxiin ja menetti onnettomuudessa henkens\u00e4.<\/p>\r\n Oma katastrofaalinen vaikutuksensa oli my\u00f6s sill\u00e4, ettei Ajaxissa ollut varsinaista kantta ja sen reunoihin oli asennettu verhot suojaamaan matkustajia veneeseen loiskuvalta vedelt\u00e4. Kun t\u00f6rm\u00e4ys tapahtui, tuli n\u00e4ist\u00e4 verhoista panikoituneiden matkustajien painajainen, sill\u00e4 he eiv\u00e4t kyenneet hypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n veneest\u00e4 pois, ja jotkut matkustajista menettiv\u00e4t henkens\u00e4 sen seurauksena.<\/p>\r\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n Suomen merivoimien torpedoveneen\u00e4 vuodesta 1918 saakka palvellut S2 upposi syysmyrskyss\u00e4 4. lokakuuta 1925. Laivaston rauhanajan pahin merionnettomuus vaati 53 kuolonuhria.<\/p>\r\n L\u00e4hes 60 metri\u00e4 pitk\u00e4 torpedovene liitettiin valmistuttuaan vuonna 1901 Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan It\u00e4meren laivastoon, mutta se muutettiin toisen maailmansodan alettua miinanraivaajaksi. Suomen itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen S2 sisaraluksineen j\u00e4i Suomen laivaston haltuun, sill\u00e4 niit\u00e4 ei voitu hankalan j\u00e4\u00e4tilanteen vuoksi siirt\u00e4\u00e4 pois Helsingist\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n Normaaliin harjoitusohjelmaan kuuluneen Selk\u00e4meren syyspurjehduksen aikaan torpedovene joutui ankaran, puuskittain jopa 32-33 metri\u00e4 sekunnissa puhaltaneen, myrskyn kouriin. S2-aluksen sis\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4si vett\u00e4, ja merivesi kasteli lastina olleita fosforipanoksia, jotka syttyiv\u00e4t tuleen. Samaan aikaan merell\u00e4 kamppaili sisaralus S1, ja kummastakin torpedoveneest\u00e4 l\u00e4hetettiin y\u00f6n ja aamun aikana h\u00e4t\u00e4sanomaa uppoamisvaarasta.<\/p>\r\n S1 onnistui vaivoin p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n turvaan Porin M\u00e4ntyluotoon, mutta iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 puoli kahden aikaan S2 upposi Reposaaren edustalla suuren hy\u00f6kyaallon voimasta vieden mukanaan koko 53-henkisen miehist\u00f6n. Uppoamisen ainoa silminn\u00e4kij\u00e4 oli Reposaaren luotsiaseman tornista murhen\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 seurannut luotsi Yrj\u00f6 Aalto<\/strong>.<\/p>\r\n Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat<\/a> | CC BY 4.0<\/a><\/p><\/div>\r\n Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaan Ahvenanmaa oli Neuvostoliiton armeijan miehitt\u00e4m\u00e4. SS Skiftet oli p\u00e4\u00e4osin sotilaita kuljettanut h\u00f6yrylaiva ja j\u00e4\u00e4nmurtaja, mutta sen kyydiss\u00e4 kulki my\u00f6s tavallisia siviilihenkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\r\n Joulukuun 14. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, vuonna 1916, se l\u00e4hti kuljettamaan sotilaita ja siviilihenkil\u00f6it\u00e4 Maarianhaminasta kohti Turkua. SS Skiftet l\u00e4hti liikenteeseen aamulla noin kello 08:30, jolloin s\u00e4\u00e4 oli todella huono. Noin tuntia my\u00f6hemmin se ajoi tuntemattomaan merimiinaan, josta siis laivan kapteenilla tai kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n muullakaan ei ollut tietoa, ja j\u00e4lki oli sen mukaista: 56 sotilaasta, 15 miehist\u00f6n j\u00e4senest\u00e4, 13 siviilimatkustajasta ja seitsem\u00e4st\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4st\u00e4 ainoastaan viisi selviytyi hengiss\u00e4 tuosta tuhoisasta onnettomuudesta.<\/p>\r\n Merimiina, johon SS Skiftet ajoi, repi laivan pohjan t\u00e4ysin auki, ja laiva vajosi todella nopeasti pinnan alapuolelle. Tuho oli musertava, ja osa matkustajista ja miehist\u00f6n j\u00e4senist\u00e4 menehtyi heihin osuneisiin lasin- ja metallinpalasiin. Noin 23 metrin syvyyteen uponnut SS Skiftet sijaitsee yht\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Ahvenanmaan lounaisella saaristoalueella, tarkalleen ottaen R\u00f6dhamnsfj\u00e4rdenill\u00e4<\/a>, ja se oli sukeltajien suosiossa Estonian onnettomuuteen saakka, mink\u00e4 j\u00e4lkeen sukeltaminen hylylle kiellettiin.<\/p>\r\n Onnettomuudessa henkens\u00e4 menetti kaiken kaikkiaan 86 matkustajaa.<\/p>\r\n Kuva: Ataman62<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\r\n H\u00f6yrylaiva Kurun uppoaminen N\u00e4sij\u00e4rvell\u00e4 on Suomen pahin sis\u00e4vesill\u00e4 tapahtunut vesiliikkenonnetomuus.\u00a0<\/p>\r\n Koko vuoden 1929 syyskuun alun ajan Tamperetta ja koko Suomea oli kurittanut kova tuuli, eik\u00e4 lauantai 7. p\u00e4iv\u00e4 ollut mik\u00e4\u00e4n poikkeus. N\u00e4sij\u00e4rvell\u00e4 tuuli oli eritt\u00e4in navakkaa: mittausten mukaan 17-20 metri\u00e4 sekunnissa ja puuskissa jopa hirmumyrskyn<\/a> (yli 33m\/s) lukemissa.\u00a0<\/p>\r\n Sek\u00e4 matkustajia ett\u00e4 j\u00e4rvell\u00e4 seilanneiden alusten miehist\u00f6j\u00e4 hieman arvelutti useiden metrien korkuisten aaltojen armoille l\u00e4hteminen, mutta monelle laivalinjat olivat ainoa keino p\u00e4\u00e4st\u00e4 Tampereen keskustasta kotiin.<\/p>\r\n Seurattuaan muiden alusten p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4 myrskys\u00e4\u00e4ss\u00e4, p\u00e4\u00e4tti my\u00f6s Kurun kapteeni Onni Saarinen<\/strong>, ett\u00e4 ankkuri nousisi Mustalahden satamasta suunnitellusti klo 15.15. Kyytiin nousi 12-henkisen miehist\u00f6n lis\u00e4ksi noin 150 matkustajaa. Alkumatka sujui voimakkaasta aallokosta huolimatta hyvin, mutta Siilinkarin kohdalla kolme ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kokoista aaltoa saivat Kurun ensin kallistumaan ja sitten painumaan pinnan alle vain muutamassa minuutissa. Huonoa s\u00e4\u00e4t\u00e4 laivan sis\u00e4\u00e4n paenneet matkustajat olivat auttamatta loukussa.<\/p>\r\n Pelastusveneist\u00e4 ei juuri ollut apua, sill\u00e4 yksi j\u00e4i uppoavan laivan alle, toinen irtosi itsest\u00e4\u00e4n ja vain kolmannen kyytiin saatiin muutama matkustaja. Traagista onnettomuutta seurasi satamassa valtava joukko ihmisi\u00e4, mutta apuun kykeniv\u00e4t olosuhteiden vuoksi l\u00e4htem\u00e4\u00e4n vain hinaaja N\u00e4sij\u00e4rvi, moottorivene Suunta ja hieman Kurun j\u00e4lkeen satamasta l\u00e4htenyt matkustajah\u00f6yrylaiva Tarjanne.\u00a0<\/p>\r\n Vain 22 Kurun matkustajaa saatiin nostettua hengiss\u00e4 N\u00e4sij\u00e4rvest\u00e4<\/a>. Osa veden varaan joutuneista oli jo niin pahoin kylmettyneit\u00e4, ett\u00e4 he vajosivat pinnan alle pelastajien silmien edess\u00e4. Seuraavalla viikolla aloitettiin uhrien naaraus ja nostaminen Kurun hylyst\u00e4; l\u00e4hes kaikki noin 140 hukkunutta l\u00f6ydettiin. Kuru nostettiin pintaan my\u00f6hemmin samassa kuussa ja muutamien viikkojen p\u00e4\u00e4st\u00e4 se jo jatkoi liikenn\u00f6inti\u00e4 N\u00e4sij\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\r\n Nykyisin Kurun ruostuneen rungon voi n\u00e4hd\u00e4 Visuveden meijerin rannassa (yll\u00e4oleva kuva), jonka ohitse edelleen liikenn\u00f6iv\u00e4 Tarjanne kes\u00e4isin kulkee ja tuuttaa aina vanhalle tuttavalleen.<\/p>\r\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n Hanneke Vrome oli noin 40-metrinen, kolmimastoinen holkkialus, joka l\u00e4hti Saksan Travesta (nykyisest\u00e4 Travem\u00fcndesta) kohti Revalia, joka nyky\u00e4\u00e4n tunnetaan Tallinnana, marraskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1468. Lastilistojen mukaan laivassa kuljetettiin arvokkaita kankaita, hunajaa ja 10 000 kultarahaa sek\u00e4 muita kultaesineit\u00e4. Alus on my\u00f6hemmin nimetty Hanneke Vromeksi omistajansa mukaan, mutta sen virallista nime\u00e4 ei ole saatu selville.<\/p>\r\n It\u00e4merell\u00e4 seilanneet hansalaivat olivat keskiajalla jatkuvassa vaarassa joutua kaappareiden eli merirosvojen hy\u00f6kk\u00e4ysten kohteiksi, joten siksi ne kulkivat useimmiten useamman aluksen saattueissa. N\u00e4in oli my\u00f6s Hanneke Vromen<\/a> laita. Saksasta matkaan l\u00e4hti nelj\u00e4 laivaa, joista kaksi suuntasi Tukholmaan, ja kaksi Raaseporin kautta Revaliin.<\/p>\r\n Raaseporista Hanneke Vromen kyytiin nousi linnanherra Lauri Akselinpoika Tottin<\/strong> vaimo poikansa kanssa ja laivan matkustajien joukossa oli muutakin ylh\u00e4is\u00f6\u00e4, olihan alus lajissaan harvinaisen suuri ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4.. Hanneke Vrome ja toinen, pienempi alus olivat jo hyvin l\u00e4hell\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4ns\u00e4, ja vaikka merirosvoilta oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa s\u00e4\u00e4stytty, puhkesi Suomenlahdella myrsky. Se pakotti laivat k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n kohti Suomen rannikkoa, ja jossain vaiheessa iso holkkialus kaatui ja upposi toisen aluksen miehist\u00f6n meriselityksen mukaan ”rajusti ja nopeasti”. Sek\u00e4 laiva ett\u00e4 sen mukana olleet 180-240 henke\u00e4 ”laskeutuivat ik\u00e4\u00e4n kuin silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 meren syvyyteen ja hukkuivat”.<\/p>\r\n Vuonna 2015 suomalainen sukeltaja Rauno Koivusaari<\/strong> uskoi l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n kest\u00e4neiden tutkimusten, laskelmien ja useiden sukellusten j\u00e4lkeen l\u00e4hes 550 vuotta kateissa olleen aarrelaivaksi kutsutun Hanneke Vromen hylyn. Museoviraston suorittamisssa analyyseissa kuitenkin todettiin, ett\u00e4 hylylt\u00e4 ker\u00e4tyt n\u00e4ytteet olivat per\u00e4isin 1700-luvulta<\/a>.<\/p>\r\n Hanneke Vrome makaa siis kultalasteineen edelleen tuntemattomassa paikassa, jossain p\u00e4in Uudenmaan rannikkoa.<\/p>\r\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n Kun puhutaan Suomen historian tunnetuimmista laivoista, panssarilaiva Ilmarinen kuuluu eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n kastiin, sill\u00e4 se toimi aikanaan Suomen laivaston er\u00e4\u00e4nlaisena johtot\u00e4hten\u00e4.<\/p>\r\n Syyskuussa 1941 panssarilaiva Ilmarinen oli osa Saksan joukkojen Nordwind-harhautusoperaatiota<\/a>. T\u00e4m\u00e4n harhautuksen tavoitteena oli saada Neuvostoliiton joukot uskomaan, ett\u00e4 maihinnousu tapahtui merivoimien johdolla Virossa sijaitseville saarille, Hiidenmaalle ja Saarenmaalle, vaikka todellisuudessa samaan aikaan Saksan maavoimat t\u00e4ht\u00e4si maitse tapahtuvaan iskuun. Ilmarinen l\u00e4hti liikenteeseen Ut\u00f6st\u00e4 monien muiden laivojen tavoin. Ilmarisessa oli niin sanotut suojaraivaimet, jotka olivat merimiinojen ankkurivaijerit katkaisevia, ja siten miinat pintaan nostavia, ter\u00e4svaijereita.<\/p>\r\n Jo pime\u00e4n laskeuduttua Ilmarisen t\u00e4hyst\u00e4j\u00e4 huomasi, ett\u00e4 toinen suojaraivain ei osoitakaan ulosp\u00e4in laivasta katsottuna, vaan suoraan alasp\u00e4in. Raivaimeen oli j\u00e4\u00e4nyt kiinni maamiina, ja kun laivaa l\u00e4hdettiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miina r\u00e4j\u00e4hti. Vain noin 15 sekunnissa laiva oli kallistunut jo 45 asteen verran ja ainoastaan seitsem\u00e4ss\u00e4 minuutissa laiva painui pinnan alle. Muut joukkioon kuuluneet laivat, kuten Ilmarisen identtinen sisarlaiva V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen (yll\u00e4olevassa kuvassa), saivat pelastettua veden varasta 132 miehist\u00f6n j\u00e4sent\u00e4; 271 muun miehist\u00f6n j\u00e4senen kohtalona oli kuitenkin menett\u00e4\u00e4 henkens\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 karmaisevassa onnettomuudessa.<\/p>\r\n Ilmarisen hylky l\u00f6ydettiin vasta elokuussa 1990. Mukana tuolla l\u00f6yt\u00f6retkell\u00e4<\/a> oli Ilmarisella palvellut komentajakapteeni Ilmari Huhta<\/strong>, joka oli kuukautta vajaat 50 vuotta aiemmin joutunut seuraamaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4, kun panssarilaiva painui lukuisine miehist\u00f6n j\u00e4seneineen pinnan alle.<\/p>\r\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\r\n9. S\u00e4kkij\u00e4rven veneonnettomuus<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/jarvi.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
8. S\/S Louhi<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/louhi.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
7. SS Vestkusten<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/meriaallokko.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
6. H\u00f6yryvene Ajax<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/ajax.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
5. Torpedovene S2<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/torpedovene_s2.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
4. SS Skiftet<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/skiftet.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
3. H\u00f6yrylaiva Kuru<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/kuru.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
2. Hanneke Vromen holkki<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/hanneke.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
1. Panssarilaiva Ilmarinen<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/vainamoinen_wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
\r\n