{"id":9438,"date":"2023-05-05T20:04:50","date_gmt":"2023-05-05T18:04:50","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=9438"},"modified":"2023-05-11T19:21:39","modified_gmt":"2023-05-11T17:21:39","slug":"10-elainten-tyokaluja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-elainten-tyokaluja\/","title":{"rendered":"10 uskomatonta tapaa, joilla el\u00e4imet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6kaluja – osa 1"},"content":{"rendered":"

Mitk\u00e4 el\u00e4imet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6kaluja? Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 simpanssit onkivat termiittej\u00e4 tikuilla ja norsut huitovat hy\u00f6nteisi\u00e4 oksilla. Mutta viel\u00e4 ei ole edes raapaistu pintaa.<\/p>\r\n

El\u00e4inten kekseli\u00e4isyys ja nerokkaat ratkaisut j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t sanattomaksi. Vaikka miten monin eri tavoin ihmist\u00e4 yritet\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n erottaa el\u00e4imist\u00e4, ei ty\u00f6kalujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tai valmistamista voida pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 perusteena. Vai mit\u00e4 mielt\u00e4 itse olet?<\/p>\r\n

Listafriikki<\/a> esittelee nyt kymmenen uskomatonta el\u00e4int\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole j\u00e4\u00e4neet tuleen makaamaan, kun johonkin ongelmaan on t\u00e4ytynyt keksi\u00e4 ratkaisu.<\/p>\r\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4isen osan voit lukea t\u00e4st\u00e4: 10 uskomatonta tapaa, joilla el\u00e4imet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6kaluja \u2013 osa 2<\/strong><\/a>.<\/p>\r\n

Delfiinit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kuonosuojaa<\/h2>\r\n

\"\"<\/p>\r\n

Delfiinit ovat tunnetusti fiksuja el\u00e4imi\u00e4. Ne kommunikoivat tavoilla, joita me ihmiset emme t\u00e4ysin ymm\u00e4rr\u00e4, ne oppivat uusia asioita nopeasti ja kykenev\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n numeroita<\/a>. Delfiineill\u00e4 on suuret ja hyvin poimuttuneet aivot, mit\u00e4 yleens\u00e4 on pidetty ”\u00e4lykk\u00e4\u00e4n” el\u00e4imen merkkin\u00e4. Ehk\u00e4 osaksi siksi, ett\u00e4 n\u00e4in on meill\u00e4 ihmisill\u00e4. Toki n\u00e4iden sympaattisten merinis\u00e4kk\u00e4iden kohdalla kukaan ei k\u00e4y t\u00e4t\u00e4 v\u00e4itett\u00e4 kiist\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\r\n

Saalistaessaan delfiinit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kaikuluotausta, jolla ne l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t kaukanakin uivat kalat helposti. Siihen ei sen enemp\u00e4\u00e4 ty\u00f6kaluja tai vippaskonsteja tarvita. Kuitenkin vuonna 1984 Australian l\u00e4nsirannikolla, Shark Bayssa, havaittiin delfiiniyhdyskunnan harjoittavan erikoista saalistustapaa. Siell\u00e4 parvi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ravinnokseen merenpohjassa el\u00e4vi\u00e4, ravinteikkaita kaloja, kuten hieta-ahvenia, jotka hautautuvat hiekkaan suojaan. N\u00e4ill\u00e4 kaloilla ei ole uimarakkoja, joita delfiinit yleens\u00e4 havainnoivat kaikuluotauksella, joten niiden l\u00f6yt\u00e4minen on tavallista hankalampaa. Kalat pit\u00e4\u00e4 s\u00e4ik\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esiin hiekasta.<\/p>\r\n

N\u00e4m\u00e4 kyseisen alueen pullokuonodelfiinit olivat alkaneet repi\u00e4 sieniel\u00e4imiin kuuluvista pesusienist\u00e4 osia ja napanneet niit\u00e4 suojaksi kuonojensa ymp\u00e4rille<\/a>. Pehme\u00e4ss\u00e4 hiekassa saattaa olla kivi\u00e4, \u00e4yri\u00e4isi\u00e4 ja veitsenter\u00e4vi\u00e4 koralleja, jotka voivat haavoittaa herkk\u00e4\u00e4 nen\u00e4\u00e4. ”Suojahansikkaan” kanssa merenpohjan penkominen onnistuu ilman haavereita.<\/p>\r\n

Tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tosiaankin esiintyy vain tuolla yhdell\u00e4 alueella, ja ett\u00e4 delfiiniemot opettavat nerokkaan kikan tytt\u00e4rilleen, ja joskus pojilleen. Syyt\u00e4 ”sukupuolisyrjint\u00e4\u00e4n” ei tiedet\u00e4 varmasti, mutta se saattaa johtua siit\u00e4, ett\u00e4 naarasdelfiineill\u00e4 on kovempi paine l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ravintoa sek\u00e4 itselleen ett\u00e4 jopa viisi vuotta kanssaan viett\u00e4ville poikasilleen. Siksi emot ehk\u00e4 kouluttavat vain tulevaisuuden \u00e4itej\u00e4.<\/p>\r\n

H\u00e4m\u00e4h\u00e4kin Stonehenge<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Katja Schulz<\/a> | CC BY 2.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Namibin aavikolla el\u00e4v\u00e4t Ariadna-suvun h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit viett\u00e4v\u00e4t suurimman osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n pieniss\u00e4 koloissa. Ne tulevat ulos vain saalistaakseen, ja silloinkin saalisel\u00e4imen on t\u00e4ytynyt tulla tarpeeksi l\u00e4helle pes\u00e4kolon suuaukkoa, jotta h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki voi vain napata sen.\u00a0<\/p>\r\n

Kasvattaakseen hyvin rajoittunutta mets\u00e4stysaluettaan h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pieni\u00e4 kivi\u00e4 apunaan. Se valitsee seitsem\u00e4n tai kahdeksan samankokoista ja -muotoista kive\u00e4, jotka se sitten asettelee ympyr\u00e4ksi pes\u00e4n suuaukon ymp\u00e4rille<\/a>. Kvartsi on muuten sen suosikki kivilaji. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki kutoo seitti\u00e4\u00e4n kiinni kiviin ja laskeutuu koloonsa odottamaan.\u00a0<\/p>\r\n

Kun saalisel\u00e4in liikkuu pes\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja osuu johonkin tarkoin asetelluista kivist\u00e4<\/a>, aistii h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki seitin v\u00e4r\u00e4htelyn ja sy\u00f6ksyy saaliin kimppuun. Muut saman heimon h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit laskostavat pes\u00e4ns\u00e4 ymp\u00e4rille ainoastaan seitti\u00e4, mutta aavikon alati liikkuva hiekka antaisi jatkuvasti v\u00e4\u00e4ri\u00e4 signaaleja. Siksi Ariadna-suvun h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit ovat ottaneet apuv\u00e4lineet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\r\n

Alligaattorit houkuttelevat lintuja kepeill\u00e4<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Vladimir Dinets<\/a><\/p><\/div>\r\n

Matelijoita ei yleens\u00e4 pidet\u00e4 erityisen \u00e4lykk\u00e4in\u00e4 el\u00e4imin\u00e4 niiden verraten pienikokoisten aivojen vuoksi. Toisaalta monet niist\u00e4, kuten krokotiiliel\u00e4imet, ovat pysyneet l\u00e4hes muuttumattomina kymmenien miljoonien vuosien ajan, joten jotainhan ne ovat tehneet oikein.\u00a0<\/p>\r\n

Intiassa tutkijat huomasivat vuonna 2007, ett\u00e4 krokotiileilla oli tapana asettua paikalleen mataliin rantavesiin kuin kelluvaa tukkia esitt\u00e4en. Ne olivat ker\u00e4nneet p\u00e4\u00e4lleen pienempi\u00e4 oksia<\/a>, ja j\u00e4iv\u00e4t odottamaan paikalle lent\u00e4vi\u00e4 lintuja, jotka liian l\u00e4helle tullessaan p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t krokotiilin kitaan. Kepit houkuttivat lintuja siksi, ett\u00e4 ne ovat erinomaista pes\u00e4rakennusmateriaalia.<\/p>\r\n

Tutkijat halusivat selvitt\u00e4\u00e4, oliko k\u00e4yt\u00f6s vain tietylle lajille ominaista, joten he suuntasivat katseensa Yhdysvaltoihin, Louisianan r\u00e4meill\u00e4 el\u00e4viin alligaattoreihin. Ja kuinka ollakaan, keppien k\u00e4ytt\u00e4minen sy\u00f6ttin\u00e4 oli my\u00f6s siell\u00e4 toimiva tapa mets\u00e4st\u00e4\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n

Ep\u00e4ilij\u00f6it\u00e4kin l\u00f6ytyi: saattavathan kepit p\u00e4\u00e4ty\u00e4 matelijoiden p\u00e4\u00e4lle aivan vahingossa, kun ne nousevat pintaan hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mutta asiaan perehtyneiden tutkijoiden mukaan pienet kelluvat oksat ovat havainnoiduilla vesialueilla hyvin harvinaisia, ja lis\u00e4ksi k\u00e4yt\u00f6s oli paljon yleisemp\u00e4\u00e4 niill\u00e4 alligaattoreilla, jotka eliv\u00e4t l\u00e4hell\u00e4 lintujen pesi\u00e4. Huomionarvoista on my\u00f6s se, ett\u00e4 alligaattorit k\u00e4yttiv\u00e4t keppisy\u00f6ttej\u00e4\u00e4n ainoastaan lintujen pesint\u00e4kautena.\u00a0<\/p>\r\n

Haikarat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sy\u00f6ttej\u00e4 kalastaessaan<\/h2>\r\n