Sadepilve\u00e4 ei voi keinotekoisesti tehd\u00e4, vaan muodostuminen vaatii kosteutta. Jos kuitenkin olemassa olevassa pilvess\u00e4 on tarpeeksi kosteutta ja se muutenkin sataisi maahan, voidaan sit\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 muokata. Usein sade yritet\u00e4\u00e4n saada aikaan voimakkaammin ja aikaisemmin kuin se luonnollisesti tulisi alas.<\/p>\r\n
Sadepilven kylv\u00e4miseksi kutsuttu menetelm\u00e4 on tunnetuin ja k\u00e4ytetyin tapa, jolla ihminen on jo vuosikymmenien ajan yritt\u00e4nyt muokata s\u00e4\u00e4t\u00e4. Lentokoneesta tai maasta k\u00e4sin pilviin ammutaan hiukkasia, monesti hopeajodidia tai erilaisia suoloja, joiden ymp\u00e4rille toivotaan muodostuvan tarpeeksi isoja, maahan tippuvia sadepisaroita.\u00a0<\/p>\r\n
Eettisi\u00e4kin ongelmia s\u00e4\u00e4nmuokkaus tuo mukanaan, sill\u00e4 esimerkiksi sadepilven kylv\u00e4misen onnistuessa sade on pois joltakin muulta. Paljon k\u00e4ytetty hopeajodidi on my\u00f6s myrkyllinen, vaikkakin menetelm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytettyjen alhaisten pitoisuuksien ei pit\u00e4isi olla ihmiselle tai ymp\u00e4rist\u00f6lle vaarallisia.<\/p>\r\n<\/div>\r\n
Muillakin keinoilla s\u00e4\u00e4t\u00e4 voidaan tai ainakin yritet\u00e4\u00e4n muokata, vaikka sateentekeminen onkin kaikkein yleisin. Listafriikki<\/a> esittelee nyt mielenkiintoisia faktoja ja esimerkkej\u00e4 s\u00e4\u00e4nmuokkauksesta ymp\u00e4ri maailman.<\/p>\r\n Kuva: Akasharc1995<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\r\n Aloitetaan lista Arabiemiraateilla, koska sit\u00e4 jo alussa sivuttiin. Kuuma ja kuiva, suurimmaksi osaksi aavikolla sijaitseva valtio l\u00e4hti mukaan s\u00e4\u00e4nmuokkaustutkimukseen 1990-luvun lopulla. Suomalaisten lis\u00e4ksi yhteisty\u00f6t\u00e4 on vuosien mittaan tehty useiden muidenkin tutkimusryhmien ja esimerkiksi NASA:n kanssa.\u00a0<\/p>\r\n Vuonna 2011 uutisoitiin, ett\u00e4 maan hallituksen omat tutkijat olivat saaneet luotua lampunvarjostimen muotoisella ionisaattorilla negatiivisesti varautuneita hiukkasia, jotka nousivat aavikon kuuman ilman mukana yl\u00f6sp\u00e4in vet\u00e4en puoleensa tomua. Ilmakeh\u00e4n kosteus tiivistyi tomuhiukkasten ymp\u00e4rille ja lopulta niist\u00e4 muodostui sadepilvi\u00e4. Tuona kes\u00e4n\u00e4 alueella koettiin kymmeni\u00e4 sadep\u00e4ivi\u00e4, joista yht\u00e4k\u00e4\u00e4n ei raporttien mukaan n\u00e4kynyt ennusteissa, joten s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6n t\u00e4ytyi olla keinotekoisesti luotu<\/a>. Kansainv\u00e4linen tutkijayhteis\u00f6 ei ollut t\u00e4ysin vakuuttunut tuloksista.<\/p>\r\n Tutkimusprofessori Korhosen mukaan keinotekoinen sateen voimistaminen Yhdistyneiss\u00e4 arabiemiirikunnissa on vaikeaa, sill\u00e4 ilmakeh\u00e4 on hyvin kuiva<\/a>. Vaikka sadetta muodostuukin useiden kilometrien korkeudessa olevissa pilviss\u00e4, on niiden alla kuivia ilmakerroksia, jotka kuivattavat sateet ennen kuin ne saavuttavat maan pinnan.<\/p>\r\n Vesisateet Arabiemiraateissa ovat siis hyvin harvinaisia, mutta yll\u00e4tt\u00e4en vuoden 2019 lopulla muun muassa Dubaissa koettiin useita harvinaisia rankkasateita (yll\u00e4oleva kuva). Ihmiset kahlasivat kaduilla, vett\u00e4 jouduttiin pumppaamaan monilla asuinalueilla ja sadevesi tulvi sis\u00e4\u00e4n j\u00e4ttim\u00e4iseen Dubai Mall<\/a> -ostoskeskukseen. Hallitus ilmoitti tehneens\u00e4 kymmenitt\u00e4in, jopa sadoittain, kontrolloituja pilvien kylv\u00e4misoperaatioita, joissa oli kuitenkin v\u00e4ltelty tietynlaisia pilvi\u00e4; niit\u00e4, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t tulviin johtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 vett\u00e4.<\/p>\r\n Asiantuntijoiden mukaan sadepilvien kylv\u00e4misen vaikutusten ennustaminen on vaikeaa, joten saattaa hyvinkin olla, ett\u00e4 pitk\u00e4lle t\u00e4m\u00e4n vuoden puolelle jatkuneet ep\u00e4tavalliset sateet oli saatu aikaan liian pitk\u00e4lle viedyll\u00e4 s\u00e4\u00e4nmuokkauksella.<\/p>\r\n Kuva: Hilde Stockmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n Pilvien kylv\u00e4misell\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n sateiden lis\u00e4ksi tekem\u00e4\u00e4n rakeita. Tai oikeastaan pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n maahan satavien rakeiden kokoa, mink\u00e4 hopeajodidin levitt\u00e4minen raepilviin saa aikaan. Pienemm\u00e4t rakeet tekev\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4n tuhoa ja lis\u00e4ksi on mahdollista, ett\u00e4 ne jopa sulavat matkalla maahan.<\/p>\r\n Monessa Euroopan maassa, muun muassa Sloveniassa, Bulgariassa<\/a>, Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa pilvien kylv\u00e4minen on jokavuotista puuhaa. Rajut raekuurot aiheuttavat vuosittain valtavat tappiot viljelij\u00f6ille, kun satoa tuhoutuu taivaalta satavien j\u00e4\u00e4palojen vuoksi. S\u00e4\u00e4nmuokkauksen ansiosta tuho ei ole l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n niin suurta; jos lehteen tulee repe\u00e4m\u00e4, ei se haittaa ollenkaan samalla tavalla, kuin jos koko kasvi katkee.<\/p>\r\n Kanadassa ja etenkin l\u00e4ntisess\u00e4 Albertan provinssissa vakuutusyhti\u00f6t ovat jo vuosien ajan suoltaneet miljoonia dollareita s\u00e4\u00e4nmuokkaukseen osallistuville tahoille<\/a>. Syyn\u00e4 siihen ovat raekuurojen aiheuttamat tuhot ja niit\u00e4 seuraavat korvausvaatimukset. Viimeisten vuosien aikana rajut raekuurot ovat yleistyneet hurjasti, joten pilvien kylv\u00e4jille riitt\u00e4\u00e4 t\u00f6it\u00e4.<\/p>\r\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n Vuoden 2008 kes\u00e4olympialaiset pidettiin Kiinan Pekingiss\u00e4 ja j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t halusivat olla varmoja, ett\u00e4 ainakaan spektaakkelimainen avausseremonia ei menisi sateiden vuoksi pilalle. Koska ennustuksen mukaan kaatosade oli iskem\u00e4ss\u00e4 juuri perjantaina, elokuun 8. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, p\u00e4\u00e4tettiin kymmeni\u00e4 tuhansia ihmisi\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Pekingin s\u00e4\u00e4nmuokkausvirastossa ottaa kovat keinot k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\r\n Kaupungin taivaalle ammuttiin kyseisen illan aikana 23:sta eri lokaatiosta 1110 hopeajodidia sis\u00e4lt\u00e4nytt\u00e4 rakettia, joilla pyrittiin hajottamaan Linnunpes\u00e4ksi nimetty\u00e4 kansallisstadionia uhannutta saderintamaa<\/a>. Pekingin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kyll\u00e4 satoi, mutta stadionilla pysyttiin kuivina, joten ehk\u00e4p\u00e4 yrityksess\u00e4 onnistuttiin.\u00a0<\/p>\r\n Kiina on todenn\u00e4k\u00f6isesti s\u00e4\u00e4t\u00e4 eniten muovaava maa maailmassa. Valtiojohto m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pilvien kylv\u00e4mist\u00e4 hyvin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, erityisesti t\u00e4rkeiden tapahtumien tai juhlapyhien alla; olympialaiset eiv\u00e4t olleet mik\u00e4\u00e4n poikkeus.<\/p>\r\n Pilvien kylv\u00e4misell\u00e4 ei aina pyrit\u00e4 ainoastaan sateettomiin p\u00e4iviin, vaan joskus sade halutaan alas etuk\u00e4teen, sill\u00e4 se h\u00e4lvent\u00e4\u00e4 savusumua, jolloin muun muassa lokakuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vietett\u00e4v\u00e4\u00e4 kansallisp\u00e4iv\u00e4\u00e4 voidaan juhlia sinisen taivaan alla ja kaupungit n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t kuvissa saasteettomina.<\/p>\r\n<\/div>\r\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n Pilvien kylv\u00e4mist\u00e4 on harjoitettu Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 jo Neuvostoliiton aikana, eik\u00e4 vain maanviljelyksen tarpeisiin. Yksi karmeimpia, vasta 2000-luvulla esille tulleita, tapauksia on ollut sadepilvien tyhjent\u00e4minen yli 10 000 km2<\/sup>:n alueelle Valko-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 huhtikuussa vuonna 1986<\/a>. Arvaatko mit\u00e4 pilvist\u00e4 haluttiin alas ennen kuin ne kulkeutuivat ”t\u00e4rkeisiin” kaupunkeihin?<\/p>\r\n Etenkin Moskovaa haluttiin suojella radioaktiiviselta laskeumalta, joka uhkasi tuulten kuljettamien pilvien mukana lipua p\u00e4\u00e4kaupunkiin Ukrainassa tapahtuneen T\u0161ernobylin ydinvoimalaonnettomuuden j\u00e4ljilt\u00e4.<\/p>\r\n Pian katastrofin j\u00e4lkeen reilun sadan kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 tapahtumapaikasta sijaitsevassa valkoven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 Gomelin kaupungissa satoi mustaa vett\u00e4 ja vain hieman ennen kummallista s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t\u00e4 ihmiset olivat havainneet lentokoneen py\u00f6riv\u00e4n taivaalla ympyr\u00e4\u00e4 j\u00e4tt\u00e4en j\u00e4lkeens\u00e4 v\u00e4rillist\u00e4 ainetta.\u00a0<\/p>\r\n Moskovassa pilvien kylv\u00e4minen on aina jyrk\u00e4sti kielletty, mutta muutama rohkea neuvostoaikainen lent\u00e4j\u00e4 on kertonut nimett\u00f6m\u00e4sti olleensa levitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hopeajodidia pilviin vain muutama p\u00e4iv\u00e4 ydinonnettomuuden j\u00e4lkeen. Heid\u00e4n mukaansa ket\u00e4\u00e4n ei varoitettu etuk\u00e4teen mahdollisista vaarallisista sateista.<\/p>\r\n T\u0161ernobylin tuhoja useiden vuosien ajan kartoittaneen brittitutkijan Alan Flowersin<\/strong> mukaan Valko-Ven\u00e4j\u00e4lle satanut radioaktiivinen aines altisti asukkaat jopa 30 kertaa normaalia suuremmalle s\u00e4teilyannokselle ja aiheutti voimakkaita myrkytysoireita erityisesti lapsille. Aikoinaan ensimm\u00e4isten l\u00e4nsimaalaisten tutkijoiden joukossa Ukrainan T\u0161ernobyliin ja sen l\u00e4hialueille p\u00e4\u00e4stetty Flowers karkotettiin Valko-Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 vuonna 2004, ilmeisesti juuri pilvien kylv\u00e4miseen liittyneiden kommenttiensa vuoksi.<\/p>\r\n Kuva: White House photo by Paul Morse | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n Otetaan viel\u00e4 toinen katsaus it\u00e4naapuriin. Jatketaan edelleen ik\u00e4v\u00e4ll\u00e4 aiheella, mutta valtio ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t itsess\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t positiivisemmassa valossa. Ainakin hetken.<\/p>\r\n Kes\u00e4ll\u00e4 2020 Siperiaa piinasivat massiiviset mets\u00e4palot. Kuivan ja pitk\u00e4n hellejakson aikana kes\u00e4-hein\u00e4kuussa maastoa paloi useita miljoonia hehtaareita. Elohopea nousi maan pohjoisosissa enn\u00e4tyslukemiin, paikoin l\u00e4helle 40 celsiusastetta. Laajalle levitt\u00e4ytyneit\u00e4 maastopaloja on vaikea saada aisoihin vain k\u00e4sipelill\u00e4, jos s\u00e4\u00e4 ei ole suosiollinen; ja t\u00e4ss\u00e4 kohtaa suosiollinen tarkoittaa sadetta.<\/p>\r\n Helpotusta ei kuitenkaan ennustusten mukaan ollut tulossa, joten raporttien mukaan Ven\u00e4j\u00e4n ilmavoimien koneita lastattiin hopeajodidilla ja ne l\u00e4hetettiin Siperiaan kylv\u00e4m\u00e4\u00e4n sadetta palomiesten ja vapaaehtoisten avuksi<\/a>.\u00a0<\/p>\r\n Viel\u00e4 pakko mainita yksi juttu… Ei liity mets\u00e4paloihin mitenk\u00e4\u00e4n, mutta Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n kyll\u00e4kin.<\/p>\r\n Vuonna 2006 presidentti Vladimir Putin<\/strong> ilmoitti ennen Pietarissa j\u00e4rjestetty\u00e4 G8-kokousta, ett\u00e4 oli m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt lennoston koneet kylv\u00e4m\u00e4\u00e4n kaupunkia kohti liikkuvia sadepilvi\u00e4, jotta sade ei pilaisi kokousta. Niiden oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 sataa Suomen p\u00e4\u00e4lle<\/a>; kiitos kovasti! Varmuudella ei voida tiet\u00e4\u00e4, oliko pilvet k\u00e4yty k\u00e4sittelem\u00e4ss\u00e4 vai ei, mutta ainakin Pietarissa satoi kaatamalla koko kyseisen kokouksen ajan. Hah!<\/p>\r\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n Yksi Yhdysvaltojen asevoimien tunnetuimpia ja dokumentoiduimpia s\u00e4\u00e4h\u00e4n liittyvi\u00e4 kokeita on ollut Projekti Cirrus lokakuussa vuonna 1947. Projekti oli muun muassa ilmavoimien, merivoimien tutkimuslaitoksen ja General Electric (GE) -yrityksen yhteisty\u00f6n tulosta, ja kuuluisassa kokeessa pyrittiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa historiassa muokkaamaan trooppista hirmumyrsky\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n Projekti Cirrus<\/a> oli laitettu pystyyn, koska GE:n tutkimuslaboratoriossa ty\u00f6skennelleen Vincent Schaeferin<\/strong> mukaan hurrikaanin py\u00f6rre voitaisiin hajottaa saostamalla sen valtava vesim\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\r\n Ensimm\u00e4iseksi kohteeksi valikoitunut Cape Sable -hurrikaani oli jo iskenyt Floridaan, ja oli matkalla kohti l\u00e4ntt\u00e4, rannikolta merelle p\u00e4in. Lokakuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ilmavoimien koneet lensiv\u00e4t myrskyn yl\u00e4puolelle ja levittiv\u00e4t sen ylle noin 100 kiloa kuivaj\u00e4\u00e4t\u00e4 eli kiinte\u00e4 hiilidioksia. Pilviss\u00e4 oli aluksi havaittavissa muutoksia, mutta pian hurrikaani teki yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n \u00e4kkik\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ja suuntasi takaisin kohti rannikkoa ja Georgian osavaltiota, jonka p\u00e4\u00e4kaupungissa Savannahissa se aiheutti valtavaa tuhoa.<\/p>\r\n Projekti Cirrus keskeytettiin, sill\u00e4 kansa ja osa asiantuntijoista syytti pilvien kylv\u00e4mist\u00e4 hurrikaanin \u00e4killisest\u00e4 suunnanmuutoksesta, vaikka my\u00f6hemmin on noussut esiin todistusaineistoa, jonka mukaan myrsky oli aloittanut k\u00e4\u00e4ntymisen jo hieman aiemmin.\u00a0<\/p>\r\n Yhdysvalloissa ei kuitenkaan luovutettu, vaan 1960-70-luvuilla hurrikaanien muokkaamisen otti tavoitteekseen Projekti STORMFURY<\/a>. Kuivaj\u00e4\u00e4 vaihtui hopeajodidiin, ja vaikka mittauksissa havaittiinkin silloin t\u00e4ll\u00f6in tuulten heikkenemist\u00e4, ei kukaan voinut olla varma, oliko pilvien kylv\u00e4misell\u00e4 osuutta asiaan vai olivatko muutokset luonnollisia. Pikkuhiljaa ja v\u00e4hin \u00e4\u00e4nin tavoite hurrikaanien muokkaamisesta vaihtui niiden tutkimukseen ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ennustamiseen.<\/p>\r\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n Kuten jo aiemmin mainittiin, Kiinassa sadetta vauhditetaan ja yritet\u00e4\u00e4n keinotekoisesti ohjata kaupunkeihin savusumun ja ilmansaasteiden h\u00e4lvent\u00e4miseksi.<\/p>\r\n Monissa Kakkois-Aasian maissa pilvien kylv\u00e4mist\u00e4 on k\u00e4ytetty nimenomaan parantamaan ilmanlaatua. L\u00e4hes joka kes\u00e4 suuret mets\u00e4palot saavat aikaan terveydelle vaarallisen savun levitt\u00e4ytymisen usean valtion alueelle. Monesti savu on per\u00e4isin laittomasta viljelystavasta, jossa muutoin heikosti palavaa sademets\u00e4\u00e4 ensin kaadetaan ja sytytet\u00e4\u00e4n sitten kuivana kautena palamaan.\u00a0<\/p>\r\n Vuonna 2015 savuhaitat nousivat niin pahoiksi, ett\u00e4 monet maat julistivat yleisen h\u00e4t\u00e4tilan. Ainakin Indonesia, Malesia ja Singapore k\u00e4yttiv\u00e4t tuolloin pilvien kylv\u00e4mist\u00e4<\/a>, vaikka operaatioita jouduttiinkin useaan otteeseen lykk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n sankan savun aiheuttaman heikon n\u00e4kyvyyden vuoksi.<\/p>\r\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n Ei varmaan tule yll\u00e4tyksen\u00e4 se tieto, ett\u00e4 jos s\u00e4\u00e4t\u00e4 kerran voidaan muokata, on sit\u00e4 jo joku yritt\u00e4nyt k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sotav\u00e4lineen\u00e4. Sek\u00e4\u00e4n ei varmaan tule yll\u00e4tyksen\u00e4, ett\u00e4 se joku on ollut Yhdysvallat.<\/p>\r\n Operaatio Popeye oli yhdysvaltalaisten tiedustelupalveluiden suorittama teht\u00e4v\u00e4 Vietnamin sodassa vuosien 1967 ja 1972 v\u00e4lill\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n Tavoitteena oli pident\u00e4\u00e4 sadepilvien kylv\u00e4misell\u00e4 jo valmiiksi vetist\u00e4 monsuunikautta, jotta asiaan varautuneet amerikkalaissotilaat saisivat etuly\u00f6ntiaseman, kun rankkasateiden jatkuminen heikent\u00e4isi pohjoisvietnamilaisten kulkemista.<\/p>\r\n Operaatio Popeye haluttiin pit\u00e4\u00e4 salaisena (tietenkin), mutta aiemmin presidenttin\u00e4 toimineelle Lyndon B. Johnsonille<\/strong> osoitettu muistio<\/a> vuoti julkisuuteen vuonna 1971. Puolustusministeri\u00f6 kiisti aluksi koko operaation olemassaolon, mutta lopulta totuus oli my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 ja operaatio keskeytett\u00e4v\u00e4.<\/p>\r\n Ministeri\u00f6n edustajien mukaan hopea- ja lyijyjodidilla suoritettu pilvien kylv\u00e4minen lis\u00e4si sadetta jopa 30 prosenttia<\/a> ja muutti esimerkiksi Pohjois-Vietnamin t\u00e4rke\u00e4n huoltoreitin, Ho Chi Minh -polun, hankalakulkuiseksi mutavelliksi. Se vaikeutti aseiden ja muiden varusteiden kuljettamista etel\u00e4vietnamilaisille Viet Kong -sisseille.\u00a0<\/p>\r\n Vuonna 1976 Yhdysvallat yhdess\u00e4 monen muun YK:n j\u00e4senmaan kanssa allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan s\u00e4\u00e4nmuokkaus sotatoimena on ehdottomasti kielletty\u00e4.<\/p>\r\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n Australian rannikolla levitt\u00e4ytyv\u00e4 Suuri valliriutta k\u00e4y t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 l\u00e4pi kolmatta joukkohaalistumista viimeisen viiden vuoden sis\u00e4ll\u00e4. Koralliel\u00e4imet saavat upeat v\u00e4rins\u00e4 niiden kanssa symbioosissa el\u00e4vist\u00e4 levist\u00e4. Lev\u00e4t tarjoavat yhteytt\u00e4misens\u00e4 kautta koralleille noin 90 prosenttia niiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 energiasta. Korallit stressaantuvat, kun meren l\u00e4mp\u00f6tila nousee keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 korkeammaksi ja silloin ne ik\u00e4\u00e4n kuin heitt\u00e4v\u00e4t lev\u00e4t menem\u00e4\u00e4n; monesti korallit kuolevat t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen n\u00e4lk\u00e4\u00e4n. Joskus korallit palautuvat hetkellisest\u00e4 haalistumisesta, mutta yh\u00e4 kuumemmiksi k\u00e4yv\u00e4t olosuhteet eiv\u00e4t kohta anna niille mahdollisuutta toipumiseen. Jos meren l\u00e4mp\u00f6tila nousee pysyv\u00e4sti vain 1,5 celsiusastetta, tullaan maailman koralliriutoista menett\u00e4m\u00e4\u00e4n lopullisesti 70-90 prosenttia.<\/p>\r\n Australiassa on aloitettu t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 kokeelliset tutkimukset, joissa pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n melko \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen keinon toimivuutta riutan ylikuumentumisen est\u00e4miseksi. Menetelm\u00e4 on niin kutsuttu pilvien valkaisu<\/a>, jonka tavoitteena on heijastaa auringons\u00e4teit\u00e4 pois ennen kuin ne p\u00e4\u00e4sev\u00e4t maahan, tai t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa mereen, saakka.<\/p>\r\n Tutkijaryhm\u00e4 suihkuttaa suurten turbiinien avulla ilmaan mikroskooppisia suolavesipisaroita, joista hy\u00f6yrystymisen seurauksena j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle pieni\u00e4 suolakiteit\u00e4. Ilmassa oleva vesih\u00f6yry tarttuu n\u00e4ihin kiteisiin, jolloin syntyy auringonvaloa tehokkaammin heijastavia pilvi\u00e4<\/a>. Tutkimusryhm\u00e4n johtajan Daniel Harrisonin<\/strong> mukaan suolakiteit\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n luomaan satoja biljoonia sekunnissa, ja pienell\u00e4 skaalalla tehdyt kokeet ovat olleet lupaavia.\u00a0<\/p>\r\n Jossain vaiheessa voisi periaatteessa olla mahdollista varjostaa koko valtava riutta-alue n\u00e4ill\u00e4 valkaistuilla pilvill\u00e4, ja viel\u00e4p\u00e4 melko edullisesti. Pysyv\u00e4 ratkaisu se ei silti ole, mutta voisi antaa koralleille kallisarvoista aikaa, kun ihmiskunta yritt\u00e4\u00e4 pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aiheuttamaansa ilmastonmuutosta<\/a>.<\/p>\r\nYhdistyneiden arabiemiirikuntien onnistumiset ja ep\u00e4onnistumiset<\/h2>\r\n<\/div>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/dubai.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Rankkojen raekuurojen est\u00e4minen<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/rakeet.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuivat olympialaisten avajaiset Pekingiss\u00e4<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/linnunpesa.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Neuvostoliiton salattu pilvien kylv\u00e4minen<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/suojapuku.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Viel\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/g8_pietari.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Hurrikaanin suunnanmuutos<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/hurrikaani.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Eroon savusumusta<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/kylvo.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
S\u00e4\u00e4 voi olla my\u00f6s ase<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/vietnam.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Pilvien valkaisua Australiassa<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/koralliriutta.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Ent\u00e4s ilmastonmuokkaus?<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/maapallo.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")