{"id":9774,"date":"2024-09-09T19:56:33","date_gmt":"2024-09-09T17:56:33","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=9774"},"modified":"2024-10-17T21:37:41","modified_gmt":"2024-10-17T19:37:41","slug":"10-faktaa-syksysta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-faktaa-syksysta\/","title":{"rendered":"10 erikoista faktaa syksyst\u00e4 ja sen vaikutuksesta \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

Nyt ollaan jo syksyss\u00e4. Sit\u00e4 ei k\u00e4y kiist\u00e4minen, vaikka s\u00e4iden puolesta tuntuu keskikes\u00e4lt\u00e4. Listafriikki<\/a> ker\u00e4si t\u00e4st\u00e4 masentavaksikin kutsutusta vuodenajasta erikoisia faktoja, jotka saattavat muuttaa suhtautumistasi.<\/span><\/p>\r\n

Kun kysyt\u00e4\u00e4n lempivuodenaikaa, on monen vastaus aurinkoinen ja l\u00e4mmin kes\u00e4. Toiset rakastavat kev\u00e4tt\u00e4, jolloin luonto j\u00e4lleen puhkeaa kukkaan. Joillekin talvi on parasta aikaa paukkuvine pakkasineen ja valkeine lumihankineen. Mutta harva odottaa syksy\u00e4. Onhan ruska toki kaunis, mutta sateet ja pimeys saavat alakuloiseksi.<\/p>\r\n

T\u00e4ll\u00e4 listalla tarkastelemme syksy\u00e4 hieman erilaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Milt\u00e4 syksy n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, tuoksuu ja tuntuu? Ja miksi juuri syksy on rakkauden aikaa?<\/p>\r\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4iset syysfaktat voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\r\n

Miesten mielest\u00e4 naiset ovat syksyisin vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4: 10 erikoista faktaa syksyst\u00e4 ja sen vaikutuksesta \u2013 osa 2<\/strong><\/a><\/p>\r\n

Syksy on rakkauden ja l\u00e4heisyyden aikaa<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Vastoin kaikkia yleisi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4, syksy on rakkauden ja rakastumisen aikaa. Eniten parisuhteita hajoaa kes\u00e4ll\u00e4 ja eniten uusia suhteita muodostetaan syksyll\u00e4. Sosiaalisen median statuksia tutkittaessa on todettu, ett\u00e4 eniten muutoksia sinkusta parisuhteeseen, ja siit\u00e4 edelleen kihloihin, tapahtuu syksyisin.\u00a0<\/p>\r\n

My\u00f6s pidemm\u00e4t parisuhteet voivat syyskuukausina parhaiten: ehk\u00e4 viile\u00e4mpi ilma houkuttelee viett\u00e4m\u00e4\u00e4n laatuaikaa kotona, jolloin kumppanin l\u00e4heisyys tuntuu entist\u00e4 mukavammalta. Pohjois-Amerikassa ja Tanskassa tehdyn tutkimuksen<\/a> mukaan vauvoja saa eniten alkunsa vuodenajoista syksyll\u00e4, joten pimenevin\u00e4 iltoina tehd\u00e4\u00e4n muutakin kuin katsotaan Netflixi\u00e4.<\/p>\r\n

Joidenkin el\u00e4inten aivot muuttuvat<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Larry Doucet | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Syksy vaikuttaa joihinkin el\u00e4imiin kummallisella tavalla. Jotkut linnut ja monarkkiperhoset lent\u00e4v\u00e4t tuhansien kilometrien matkan talvehtiakseen l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4, toiset el\u00e4imet valmistautuvat nukkumaan yli ankarien talvikuukausien ja muutamien el\u00e4inten aivot muuttuvat.\u00a0<\/p>\r\n

Aivoissa on hippokampus-niminen osa, jolla on keskeinen rooli erilaisissa muistitoiminnoissa. Muistiin olennaisesti liittyv\u00e4 kognitiivinen kartta on tallennettuna hippokampukseen, ja sen avulla kykenemme hahmottamaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja liikkumaan paikasta toiseen eksym\u00e4tt\u00e4. Hippokampus toimii el\u00e4imill\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti aivan vastaavasti.<\/p>\r\n

H\u00f6m\u00f6tiaisen hippokampus kasvaa syksyn tullen noin 30 prosenttia<\/a>. Kaikki uudet hermosolut tulevat tarpeeseen, sill\u00e4 linnun on syksyisin ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja k\u00e4tkett\u00e4v\u00e4 valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 siemeni\u00e4 talven varalle. Kun kev\u00e4t koittaa, kutistuu hippokampus aiempaan kokoonsa, koska energiaa on syyt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 johonkin muuhun kuin muistamiseen.<\/p>\r\n

My\u00f6s oravien hippokampukset kasvavat talven l\u00e4hestyess\u00e4. Niill\u00e4 kasvu on noin 15 prosentin luokkaa, ja syy on aivan sama kuin h\u00f6m\u00f6tiaisilla: ruokaa on k\u00e4tkett\u00e4v\u00e4 satoihin eri piiloihin. Kaikkea laajentunut aivojen osakaan ei kuitenkaan pelasta, sill\u00e4 vuonna 1998 tehdyn tutkimuksen mukaan oravat unohtavat jopa 74 prosenttia<\/a> kaikista piilottamistaan p\u00e4hkin\u00f6ist\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n

Hiustenl\u00e4ht\u00f6 vilkastuu syksyll\u00e4<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Monet valittavat hiustenl\u00e4ht\u00f6\u00e4 syksyisin ja talvisin, eik\u00e4 se tosiaankaan ole mit\u00e4\u00e4n kuvitelmaa.\u00a0<\/p>\r\n

Vuonna 2009 Dermatology<\/em>-lehdess\u00e4 julkaistun tutkimuksen<\/a> mukaan hiuksia irtoaa eniten nimenomaan syksyll\u00e4. Tutkimuksessa seurattiin kuuden vuoden ajan yli 800 naista, ja lopputulos oli selv\u00e4: kes\u00e4isin hiuksia irtoaa v\u00e4hiten ja syyskuussa kaikkein eniten, lokakuun ja marraskuun seuraten heti per\u00e4ss\u00e4 (my\u00f6s) hiustenl\u00e4ht\u00f6kuukausina.<\/p>\r\n

Ihmisen hius kasvaa kolmesta kuuteen vuotta, mink\u00e4 j\u00e4lkeen se asettuu telogeeniin eli lepotilaan. Normaalisti noin 90 prosenttia hiuksista on kasvuvaiheessa ja loput 10 prosenttia muutaman kuukauden ajan telogeenissa ennen tippumista.\u00a0<\/p>\r\n

Sveitsil\u00e4istutkimuksen mukaan naisilla oli eniten lepovaiheen hiuksia kes\u00e4ll\u00e4, jonka j\u00e4lkeen ne tippuivat syksyn tullen pois. T\u00e4m\u00e4n arvellaan johtuvan evolutiivisesta syyst\u00e4: keho pit\u00e4\u00e4 tiukasti kiinni jo tippumisvalmiista hiuksista, koska ne suojaavat p\u00e4\u00e4nahkaa auringolta.\u00a0\u00a0<\/p>\r\n

Muita teorioita selv\u00e4\u00e4n kausittaiseen hiustenl\u00e4ht\u00f6\u00f6n ovat syysflunssat ja D-vitamiinin saannin v\u00e4heneminen, mutta ne ovat paljon tylsempi\u00e4 syit\u00e4 kuin luonnollisen aurinkosuojan vaaliminen.<\/p>\r\n

Ruska<\/h2>\r\n
\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

P\u00e4ivien lyhetess\u00e4 ja ilmojen viiletess\u00e4 aloittavat lehtipuut vuosittaisen n\u00e4yt\u00f6ksens\u00e4. Keltaisen, oranssin, punaisen ja jopa violetin s\u00e4vyt hehkuvat upeina koko Suomessa, joskin pohjoisen ruska on omaa luokkaansa.\u00a0<\/p>\r\n

Kun mainitut syksyn merkit ilmaantuvat, lopettavat kasvit yhteytt\u00e4misen, ja siit\u00e4 vastuussa olevien viherhiukkasten hajottaminen alkaa. Lehtisolujen viherhiukkasissa on klorofylli\u00e4 eli lehtivihre\u00e4\u00e4, joka pilkkoutuu siin\u00e4 samalla. Hajotetut molekyylit siirtyv\u00e4t odottamaan seuraavaa kev\u00e4tt\u00e4 puun monivuotisiin osiin: runkoon ja juuriin.\u00a0<\/p>\r\n

Ruskan v\u00e4rit eiv\u00e4t ilmesty tyhj\u00e4st\u00e4 tai jostain puun s\u00e4il\u00f6ist\u00e4, vaan v\u00e4riaineet ovat aina lehdiss\u00e4; runsas lehtivihre\u00e4 vain peitt\u00e4\u00e4 kaikki muut pigmentit alleen kev\u00e4isin ja kes\u00e4isin. Kun lehtivihre\u00e4 on poissa kuvioista, p\u00e4\u00e4sev\u00e4t punaiset ja violetit antosyaanit, oranssit karotenoidit ja keltaiset ksantofyllit esille.\u00a0<\/p>\r\n<\/div>\r\n

Syksyn tuoksu<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Oletko ikin\u00e4 syksyisin mennyt ulos ja todennut, ett\u00e4 ilmassa on syksyn tuoksua? Et ole v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, ja siihen on parikin eri syyt\u00e4.<\/p>\r\n

Kes\u00e4isin l\u00e4mmin ilma vahvistaa monien, my\u00f6s pahojen, hajujen tuoksua. Kun ilma syksyisin viilenee, eiv\u00e4t pahat hajut katoa mihink\u00e4\u00e4n, mutta ne eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 niin voimakkaita.\u00a0<\/p>\r\n

Mutta syksyll\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4ysin oma tuoksunsa<\/a>, joka on per\u00e4isin kuolleista lehdist\u00e4. Meteorologi Matthew Cappuccin<\/strong> mukaan juuri, kun lehdet ovat putoamassa puusta, ne ottavat tietyll\u00e4 tapaa viimeiset henk\u00e4yksens\u00e4 ja vapauttavat ilmaan erilaisia kaasuja. Monet niist\u00e4 ovat yhdisteit\u00e4, joita kes\u00e4isin on lehtien pintaa suojaavissa \u00f6ljyiss\u00e4. My\u00f6s jo tippuneet, maatuvat lehdet antavat oman osansa syksyn tuoksuel\u00e4mykseen.<\/p>\r\n

Ihmisen hajuaisti on yhteydess\u00e4 kolmoishermon eli suurimman aivohermon stimulaatioon. T\u00e4m\u00e4 hermo kuljettaa kasvojen alueen, my\u00f6s nen\u00e4n, tuntoaistimuksia aivoihin, joten kun ved\u00e4mme viile\u00e4\u00e4 syysilmaa sieraimista sis\u00e4\u00e4n, liitt\u00e4v\u00e4t aivot kylm\u00e4ntunteeseen hajuaistimuksen ilman tuoksun l\u00e4hdett\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n

Samoin kuin mik\u00e4 tahansa haju, niin syksyn tuoksukin on yhdistelm\u00e4 kaikkea mit\u00e4 n\u00e4emme, kuulemme ja tunnemme, fyysisesti ja emotionaalisesti. Syksyn tuoksu on siis todellinen asia, mutta jos sit\u00e4 saisi haistella purkista valkoisessa laboratoriossa, olisi sen tunnistaminen todenn\u00e4koisesti hyvin hankalaa ilman jaloissa kahisevia lehtikasoja, v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 ruskaa ja kirpakkaa syysilmaa.<\/p>\r\n

\r\n
\r\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\r\n