Yhteiskunta
Miksi Suomen vaakunassa on leijona eikä vaikkapa karhu?
Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää, miksi Suomen vaakunassa on leijona, vaikka kyseisiä eläimiä ei Suomen luonnossa tavata. Eikö esimerkiksi karhu olisi ollut luonnollisempi vaihtoehto?
Yhteyden meihin saat myös somekanavissamme, ota Listafriikki seurantaan:
https://www.tiktok.com/@listafriikki
https://www.instagram.com/listafriikkicom/
https://www.facebook.com/listafriikki
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Miksi Suomen vaakunassa on leijona?
Suomen vaakunassa esiintyy tunnetusti leijona, kuten jokainen suomalainen varmasti varsin hyvin tietää. Tämä herättää tasaisin väliajoin ihmetystä, sillä eihän Suomessa ole leijonia. Miksi ihmeessä juuri tämä eksoottinen kissaeläin on siis päätynyt Suomen tunnukseksi?
Leijona oli suosittu vaakunaeläin jo keskiajan Euroopassa, ja se esiintyi myös Ruotsia hallinneen Folkungien eli Bjälbö-suvun vaakunoissa. Sukuun kuulunut Valdemar Maununpoika toimi Suomen herttuana 1300-luvun alussa ja luonnollisesti hänkin otti käyttöönsä sukunsa mahtimiesten symbolina tunnetun leijonan. Näin leijonasymbolilla on yhteyksiä Suomen alueen hallitsijoihin jo kaukaa historiasta.
Nykyisen Suomen leijonavaakunan historia ulottuu 1500-luvulle. Suomen sisäministeriön mukaan vaakunan tiedetään esiintyneen ensimmäisen kerran nykyistä vastaavassa muodossaan 1580-luvulla valmistuneessa Kustaa Vaasan hautamonumentissa Uppsalan tuomiokirkossa.
Monumentin veistäneen flaamilaisen Willem Boyn uskotaan hakeneen vaikutteita muun muassa Bjälbö-suvun ja Flanderin kreivien vaakunoista. Täysin varmaa tietoa Suomen leijonan alkuperästä ei kuitenkaan ole.
Vaakunaopin eli heraldiikan mukaan leijona edustaa urhoollisuutta, jaloutta ja voimaa, joten se on ollut varsin suosittu hallitsijoiden ja valtakuntien tunnus.
Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917, vanha leijonavaakuna omaksuttiin itsenäisen valtion tunnukseksi. Leijonan asema ei kuitenkaan ollut täysin itsestäänselvyys, sillä 1920-luvulla eduskuntaan asti eteni ehdotus sen korvaamisesta karhulla!
Ajatus ei saanut riittävästi kannatusta, joten leijona sai pitää paikkansa. Suomen luonnon kannalta karhu olisi toki ollut huomattavasti luontevampi valinta.
Miksi Suomen vaakunan leijona polkee sapelia?
Suomen vaakunassa on kultainen, kruunupäinen leijona punaisella pohjalla. Sen oikean etujalan tilalla on haarniskoitu ihmiskäsi, joka pitelee suoraa miekkaa. Takajaloillaan leijona puolestaan polkee käyrää sapelia. Taustalla komeilee lisäksi yhdeksän hopeista ruusua.
Mutta miksi leijona oikein talloo sapelia?
Yleisen tulkinnan mukaan suora miekka symboloi länttä ja käyrä sapeli itää, erityisesti Venäjää. Leijonan on siis ajateltu kuvastavan lännen voittoa idästä. Tämä sopisi hyvin vaakunan syntyaikaan, sillä Ruotsi ja Venäjä kävivät 1500-luvulla sotia Suomen itärajan tuntumassa.
Tulkinta ei kuitenkaan ole täysin kiistaton. Sapelin on ehdotettu viittaavan myös esimerkiksi Osmanien valtakuntaan eli Turkkiin, jonka käyrät sapelit olivat eurooppalaisessa kuvastossa tuttuja.
Entä sitten ne yhdeksän hopeista ruusua? Niiden on toisinaan väitetty kuvaavan Suomen yhdeksää historiallista maakuntaa, mutta tälle selitykselle ei ole löytynyt pitäviä todisteita. Ruusut ovat saattaneet olla alun perin vain vaakunan koristeita.
Vaikka Suomen leijonavaakuna on ollut käytössä jo vuosisatojen ajan, kaikkien sen yksityiskohtien alkuperäistä merkitystä ei siis edelleenkään tunneta varmasti.
Lue myös: