Oudoimmat
10 random-asiaa, joita sinun ei tulisi missään nimessä googlata!
Mitkä ovat 10 sellaista random-asiaa, joita sinun ei missään nimessä tulisi googlata? Ei hätää, Listafriikki esittelee kymmenen tällaista hakutermiä.
Hakukoneet, kuten Google, tarjoavat meille vuonna 2021 kertakaikkisen erinomaisen mahdollisuuden hakea tietoa todella helposti.
Teknologian kehittymisen myötä meidän ei tarvitse enää lähteä penkomaan pölyttyneitä tietosanakirjoja tai ylipäätään kirjallisuutta vastauksia saadaksemme, vaan se onnistuu huomattavasti helpommin esimerkiksi tietokoneella tai omalla älypuhelimella.
Toki hakutuloksien suhteen tulee olla aina tarkkana, sillä kaikki lähteet eivät ole todellakaan luotettavia ja siten sitä saattaa lähteä itsekin levittämään virheellistä tietoa, mikäli lähdekritiikki ei kulje matkassa mukana; esimerkiksi Listafriikki on aina hyvin tarkkana käyttämiensä lähteiden kanssa.
Googlen ihmeellinen maailma tarjoaa meille hakutuloksia käytännössä ottaen millä tahansa hakusanalla, joten kaikesta on saatavilla tietoa. Tästä intoutuneena Listafriikki päätti listata kymmenen random-asiaa, joita sinun ei kannata googlata, sillä ne hakutulokset eivät ole – tavalla tai toisella – kovinkaan mieluisia.
Ja, jos sitten jostain syystä päätät uhmata suosituksiamme ja googlata näitä asioita, niin yritä edes välttää sitä hakukoneiden kuvahakua. Mutta jos halajat ampua kovilla, niin kuvat hakuun vain ja pelkokerrointa voi lisätä vaihtamalla suomi englantiin.
”Luteet hotelli”
Tällä hetkellä matkustelu ei ole kovinkaan monella suomalaisella perheellä tai ylipäätään suomalaisella mielessä, vallitsevasta maailmantilanteesta johtuen, mutta normaaleissa olosuhteissa meistä suomalaisista hyvin moni matkustelee. Kalenterivuoden 2018 aikana suomalaiset tekivät yhteensä noin 8,2 miljoonaa ulkomaille suuntautunutta vapaa-ajan matkaa eli keskimäärin jokainen suomalainen – vauvasta vaariin – matkusti ulkomaille keskiarvolta 1,49 kertaa kyseisen vuoden aikana.
Seuraavan kerran, kun siis pääset suunnittelemaan lomamatkaa ulkomaille, tai miksi ei myös kotimaahan, älä ala googlata luteisiin liittyviä hakutermejä. Meistä jokainen tietää, että luteiden tarttuminen kirjaimellisesti matkaan lomareissulta on täysin mahdollista, mutta se kannattaakin jättää sitten siihen.
Jos esimerkiksi heität Googleen hakusanaparin ”luteet hotelli”, tulet satavarmasti törmäämään uutisiin ja artikkeleihin, joihin et halua törmätä. Ja, jos sitten lähdet iskemään kyseisen hakusanaparin Googlen kuvahakuun, voit olla varma, että luteet kiipeilevät uniisi juuri ennen sitä seuraavaa reissuasi ja hotellihuoneeseen päästessäsi saatat tulla hyvinkin vainoharhaiseksi.
Luteista kannattaa siis murehtia vasta siinä vaiheessa, mikäli niitä on eksynyt matkalaukkuun palatessasi takaisin Suomeen. Ennen sitä – keskity nauttimaan lomastasi.
”Jahtihämähäkit”
Hämähäkkejä kohtaan suunnattu fobia tunnetaan termillä araknofobia. Ylen vuonna 2019 julkaiseman artikkelin mukaan noin joka viides suomalainen kärsii vuosittain erilaisista pelkotiloista, joita fobioiksikin kutsutaan, ja yksi näistä pelkotiloista on araknofobia eli todella voimakas pelko hämähäkkejä kohtaan.
Jos sinä satut kärsimään araknofobiasta, siinä kohtaa ylipäätään hämähäkkien googlaaminen ei välttämättä ole se fiksuin mahdollinen asia tehtäväksi. Mutta vaikka sitten hämähäkit olisivatkin sinulle eläviä olentoja siinä, missä kaikki muutkin, jos alat googlata jahtihämähäkkejä, saatat huomata hyvin nopeasti puistattavan tuntemuksen valtaavan kehosi.
Nostetaanpa nyt siis jälleen se matkustelukortti esille: jos olet matkustamassa jossain vaiheessa tulevaisuudessa esimerkiksi Australian suuntaan, kun maailmantilanne sen jälleen mahdollistaa, kannattaa karttaa tämän kahdeksansilmäisen otuksen googlaamista. Eikä kyse ole edes niistä kahdeksasta silmästä, vaan näiden hämähäkkien raajojen kärkiväli voi olla jopa 30 senttimetriä. Mikäli siis pienet suomalaiset hämähäkit aiheuttavat sinussa etovan ja voimakkaan reaktion, on jahtihämähäkkien kohdalla tuo reaktio taatusti voimakkaampi.
Lähtökohtaisesti jahtihämähäkit eivät ole myrkyllisiä ihmisille, mutta ne voivat puremmillaan aiheuttaa varsin vakavia ja ikäviä oireita. Älä siis missään nimessä ala googlata ainakaan kuvia näistä varsin jättimäisistä hämähäkeistä.
”Tulehtunut napa”
Joillekin napa ja esimerkiksi navan koskettaminen saattaa olla jopa lievän kyökkärefleksin aiheuttava kokemus; kyllä vain, näin on ainakin toisen kohdalla meistä listafriikeistä, mutta jätetään nyt paljastamatta kummastako meistä on kyse. Ja eipä sitä napaa tulisi turhaan kosketellakaan, sillä yhden ihmisen napa saattaa kuljettaa mukanaan jopa yli 100 erilaista bakteeria.
Vuonna 2011 Pohjois-Carolinan yliopisto otti napatutkimukseensa 60 eri kohdehenkilöä. Näiden 60 ”koekaniinin” keskuudessa tavattiin 2 368 bakteerilajia, joista jopa 1 458 oli täysin uusia tuttavuuksia tieteelle. Keskiarvollisesti näiden tutkittujen ihmisten napojen uumenissa piileksi 67 erilaista bakteerilajia; toki siellä elää muitakin pieneliöitä, kuten sieniä ja viruksia.
Napa on siis melkoinen pöpöpesäke ja nämä navasta löytyvät mikrobit saattavat aiheuttaa erilaisia tulehduksia, kuten esimerkiksi yksisoluisen sienen aikaan saama hiivatulehdus. Tätä kautta päästäänkin sitten siihen hakusanapariin, jota ei välttämättä kannata googlata, ja tuo sanapari kuuluu muodossa ”tulehtunut napa”. Jos kirjoitat tuon hakutermin pelkästään Googlen tavalliseen hakuun, sinulle jää vielä valinnan mahdollisuus niiltä osin, lähdetkö avaamaan hakutuloksissa vastaan tulevia artikkeleita, mutta jos menet sen sijaan suoraan kuvahaun pariin – ei muuta kuin onnea matkaan: luvassa on varsin ”mielenkiintoisen” näköisiä kuvia napaan liittyen.
Joillekin ihmisille napa on myös yhteydessä siihen eroottiseen puoleen elämässä, ja tähän siis liittyy ihan tieteellisiä elementtejä, mutta ehkä seuraavalla kerralla kannattaa miettiä, haluatko todella sisällyttää navan mukaan tähän osa-alueeseen elämässäsi; ainakin tiedät tämän artikkelin luettuasi pääpiirteittäin, minkälaiseen bakteeripesäkkeeseen olet ”päätäsi tunkemassa”.
”Mitä Facebook tietää sinusta”
Internet on mahdollistanut meille ihmisille äärimmäisen paljon asioita. Sen lisäksi, että me saamme hoidettua nykyisin käytännössä ottaen kaikki mahdolliset asiat tietokoneiden ja älylaitteiden kautta, internet on tarjonnut esimerkiksi työllistymismahdollisuuden järisyttävälle joukolle ihmisiä; toki samaan aikaan teknologian kehittyminen, joka on tietyissä määrin yhteydessä internetin tarjoamiin mahdollisuuksiin, on johtanut myös työpaikkojen häviämiseen.
Vaikka siis internet mahdollistaa paljon – esimerkiksi Facebookin kaltaiset sosiaaliset mediat tarjoavat meille mahdollisuuden pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin aivan eri tavalla kuin vielä vaikkapa 2000-luvun alussa – se on luonut uhkakuvia meidän yksilönsuojan ympärille. Jokaisesta esimerkiksi Facebookia käyttävästä on tarjolla äärimmäisen paljon yksityiskohtaista informaatiota, jota sitten voidaan väärinkäyttää; ylipäätään nykypäivänä ihmisen on vaikea pitää kiinni yksityisyydestään – niin se vain valitettavasti on.
Jos siis haluat myös jatkossa turvautua lauseeseen ”mitä et näe, sitä ei ole olemassa”, tai välttyä siltä tunteelta, että haluat laittaa foliohatun päähäsi, sinun ei kannata googlata hakusanoja ”mitä Facebook tietää sinusta”. Näiden hakusanojen mukanaan tuomat artikkelit saattavat nimittäin aiheuttaa melkoista paranoiaa kenessä tahansa meistä, sillä Facebook ei tuo pelkästään iloisia asioita elämäämme, vaan se myös kerää meistä äärimmäisen paljon jopa yksityisiä tietoja.
Netflixissä hiljattain julkaistu dokumentti ”Valvontakapitalismin vaarat” on ollut viime aikoina suosituimpien palvelussa katsottujen elokuvien/sarjojen/dokumenttien joukossa: jos olet halukas tietämään enemmän niistä uhkakuvista ja muun muassa erilaisten somekanavien toiminnasta, silloin kyseinen dokumentti kannattaa katsoa. Muutoin siihen kannattaa suhtautua samoin kuin tässä väliotsikossa olevien hakusanojen googlaamiseen.
Mikä tahansa terveyshuoli, joka sinulla on
Valitettavasti meistä jokainen joutuu jossain vaiheessa elämäänsä törmäämään erinäisiin terveyshuoliin. Silloin kaikkein fiksuin tapa on hakeutua lääkärin pakeille ja turvautua siihen ammattitaitoon, jonka he ovat pitkän koulutuksensa kautta hankkineet.
Vaan, mitä sen sijaan ei kannata tehdä? Googlata niitä oireita ja terveyshuolia, joita sinulla on.
Jos olet kuitenkin erehtynyt näin tekemään, tiedät varmasti, mistä puhun. Kun sitä googlaa minkä tahansa oireen, osuu se aina väistämättä johonkin vakavaan sairauteen. Se, että sinulla on yksi tai useampi johonkin vakavaan sairauteen osuva oire, ei kuitenkaan tarkoita missään nimessä sitä, että olisit vakavasti sairas; jos siis kärsit flunssasta, sinulla suurella todennäköisyydellä on ihan jokin perinteinen kausiflunssa. Mutta googlaamalla ne flunssan oireet pystyy eittämättä yhdistämään myös johonkin paljon vakavampaan sairauteen.
Erilaisten oireiden ja terveyshuolien googlaamisessa ei siis ole mitään järkeä – olit sitten henkisesti, miten vahva ihminen tahansa. Kun nimittäin oireesi sopivat johonkin astetta vakavampaan, se aiheuttaa herkästi vainoharhaisuutta, ahdistusta ja pelkoa – yksilössä kuin yksilössä.
Turvaudu siis niihin alan ammattilaisiin eli lääkäreihin ja hoitajiin; ethän sinä lähde taloakaan rakentamaan omin pienin kätösisi, mikäli sinulla ei ole tuon taivaallista tietoa siitä, miten se talon rakentaminen ihan oikeasti tapahtuu.
Lempiruokasi + ”syöpä”
Edellisessä listan kohdassa puhuttiin siitä, miten sinun ei tulisi koskaan googlata erilaisia terveyshuolia tai oireita, joista kärsit, vaan sen sijaan hakeutua ammattilaisten eli lääkäreiden ja hoitajien pakeille ottamaan sekä asioista että tilanteestasi selvää. On nimittäin niin, että useimpien oireiden kohdalla lääkäri nimeltä Google antaa sinulle diagnoosiksi jonkin vakavan sairauden, kuten esimerkiksi syövän.
Terveydestä puheen ollen, meidän jokaisen ihmisen tulisi kiinnittää huomiota siihen omaan terveyteemme ja esimerkiksi ruokavalioon, joka on jatkuvassa symbioosissa sen terveystilamme kanssa. Niillä valinnoilla, joita me teemme päivittäisen ravinnon suhteen, voimme aidosti joko lisätä elinvuosia tai vaihtoehtoisesti vähentää niitä, sillä monet sairaudet ovat kytköksissä huonoon ruokavalioon. Toki itsensä hemmottelu esimerkiksi jollain herkkuruoalla on ihan suotavaa aina silloin tällöin, mutta mitään tapaa siitä ei itselleen kannata tehdä – ellei sitten kyse ole ihan aidosti terveellisestä ravinnosta.
Mutta, jos tiedät jo entuudestaan, että se sinun lempiruokasi tai lempiherkkusi sattuu olemaan sieltä ”ei-terveellisten ruokien” kategoriasta, älä ala turhaan googlata sen terveysvaikutuksia ellei sitten mopo herkuttelun suhteen ole lähtenyt niin sanotusti käsistä. Ja älä ainakaan yhdistä sitä suosikkiherkkuasi ja syöpä-sanaa yhtäaikaisesti hakukenttään, sillä eteesi saamat tulokset saattavat olla todella pelottavia.
Eikä tässä ole suinkaan kyse siitä, että totuutta kannattaisi paeta, vaan puhtaasti siitä, miten esimerkiksi joidenkin hakutuloksien mukaan muun muassa koiran omistaminen saattaa aiheuttaa syöpää. Google ei siis ole sinun lääkärisi, eikä myöskään ravintoneuvojasi.
”L-kysteiini leipä”
Mitenköhän tämän listan kohdan nyt sitten aloittaisi, ettei tässä pilaisi keneltäkään yöunia tai saisi esimerkiksi teidän ruokahalua katoamaan?
No, aloitetaan nyt vaikka kertomalla, mitä tuo sana L-kysteiini oikein tarkoittaa. Kyseessä on ihmisen terveyden kannalta täysin positiivinen juttu eli L-kysteiini on luonnollinen aminohappo. Ihmisen elimistö kykenee tuottamaan sitä pienissä määrin, mutta monet käyttävät sitä ravintolisänä – kiitos siitä saatavien terveysetujen.
L-kysteiiniä tarvitaan muun muassa glutationin tuotantoon. Glutationi on erittäin tärkeä antioksidantti ja paljon sen merkityksestä ihmiskeholle kertoo se, että sen määrä vaikuttaa suoranaisesti jopa ihmisen ikään; vanhemmiten glutationia syntyy kehossa yhä vähenevissä määrin.
Mutta minkä takia sitten näin positiivinen asia kuin L-kysteiini löytyy asioiden listalta, jota ei välttämättä kannata ihan ensimmäisenä googlata, ja vieläpä tuon leipä-sanan kera?
Koska tämän listan pointtina on neuvoa teitä asioiden suhteen, joita ei kannata googlata, tyydymme tässä listan kohdassa sanomaan vain sen, että sitä löytyy ruoasta ja muun muassa ihmisen hiukset ovat yhteyksissä siihen, miten sitä saadaan ruoasta; esimerkiksi Kiinassa naiset myyvät hiuksiaan tähän tarkoitukseen.
Jos siis sinulle riittää informaationa se, että kyseessä on hyvä juttu, silloin vältyt kenties tarkemman informaation aiheuttamalta kyökkäys-refleksiltä. Vaihtoehtoisesti voit myös googlata pelkän L-kysteiinin sanana, mutta sekin saattaa johtaa sinut hakutuloksien tuottamia linkkejä availlessa sellaisen informaation pariin, mitä et välttämättä halua.
Älä googlaa ladattavia applikaatioita
Nykymaailmassa meidän puhelimiin ja muihin laitteisiin tarjolla olevien applikaatioiden eli sovellusten määrä on jotain käsittämätöntä: vuosien 2019 ja 2020 välisenä aikana koko maapallon väestön keskuudessa havaittiin keskimäärin 250 miljoonaa erilaisten sovellusten latauskertaa päivittäin.
Tällaiset latausmäärät kertovat siis siitä käsittämättömästä määrästä, mitä erilaisia applikaatioita on tarjolla, eivätkä kaikkien applikaatioiden tarjoajilla ole todellakaan puhtaat jauhot pussissa.
Itsessään taustatiedon hakeminen erilaisista applikaatioista Googlen kautta on ihan fiksua, mikäli yksinkertaisesti haluat tietää niistä enemmän, mutta sinun ei tulisi koskaan lähteä lataamaan applikaatioita sivustoilta, joita hakutuloksissa tulee vastaan. Sen sijaan sinun kannattaa ehdottomasti tehdä kaikki sovellusten lataukset nimenomaan niihin tarkoitettujen sovelluskauppojen kautta, tai satavarman luotettavuuden tarjoavilta nettisivuilta, mikäli jotain applikaatiota ei ole tarjolla sovelluskaupoissa, kuten App Storessa tai Google Playssa.
Mutta miksi sitten tämän asian kanssa tulee olla niin tarkkana? Puhtaasti siitä syystä, että ladatessasi sovelluksen varsinaisesta sovelluskaupasta näiden sovelluksien turvallisuus on ihan eri tasolla kuin epämääräisten sivustojen kautta ladatessa; pahimmassa tapauksessa saat jonkin lataamasi applikaation kautta laitteeseesi viruksen/vakoiluohjelman, jolloin kaikki henkilökohtaiset tietosi ovat vaarassa.
Lue myös:
10 äärimmäisen outoa mobiilisovellusta eli appia
”Finni”
Joillekin esimerkiksi finnien ja etenkin mustapäiden puristelu on mielekästä puuhaa – etenkin, jos sen pääsee tekemään toiselle. Tässä tapauksessa puhutaan kuitenkin verrattain pienistä mustapäistä ja finneistä – ei esimerkiksi puolen selän kokoisista jälkimmäisen kohdalla.
Mikäli syystä tai toisesta päätät googlata finni-sanan, saat lähtökohtaisesti tietoa niistä ja ohjeita esimerkiksi finnien oikeaoppiseen puristamiseen. Sen sijaan kuvahaun puolella, hieman maltillisten ensimmäisten kuvien jälkeen, vastaan tulee muun muassa 20 vuotta kasvaneen finnin puristelua ja ylipäätään – mitä pidemmälle selaat – yhä suurempia ja yököttävämpiä otuksia.
Täysin oma lukunsa tähän kategoriaan on sitten englanninkielinen hakutermi ”huge pimple” eli jättimäinen finni, joka vie kuvat täysin uusiin ulottuvuuksiin. Jos siis pelkällä suomenkielisellä finni-hakusanalla tulevat kuvatulokset vielä menevät, niin tarina on sitten täysin toinen tällä englanninkielisellä verrokilla.
”Rumat koirat”
Lemmikkejä löytyi vuonna 2016 joka kolmannesta suomalaisesta kotitaloudesta ja koiria Suomessa oli kyseisenä kalenterivuotena noin 700 000; meistä monille lemmikit ovat siis oleellinen osa elämää ja esimerkiksi useat koiranomistajat pitävät koiria aidosti perheenjäseninään.
Koirat, nuo ihmisen parhaat ystävät, ovat uskollisia tovereitamme ja yleisesti ottaen varsin kauniin tai komean näköisiä sellaisia. Tokihan sitä sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä, mutta sitten on olemassa koiria, jotka eivät välttämättä ole saaneet niitä lajitoveriensa kaltaisia näyttäviä ulkoisia elementtejä; näinhän on lajin kuin lajin kohdalla, ainakin niiden yleisten kauneusmittarien kautta tarkasteltuna.
Jos sitten haluat googlata, miltä koirat voivat näyttää, kun ne eivät omaa niitä yleisesti näyttävinä pidettyjä ulkoisia ominaisuuksia, tapahtuu tämä hakusanaparilla ”rumat koirat”. Joidenkin silmään myös nämä koirat ovat kauniita, mutta jokainen ei välttämättä koe asiaa ihan samalla tavalla.
Mutta vaikka sitten se oma koira ei välttämättä olisikaan ulkoisesti se maailman kaunein/komein luomus, sydän näillä veijareilla saattaa hyvinkin olla puhdasta kultaa; sitä toivoisikin, että esimerkiksi kennelien kautta koiraa adoptoidessa ihmiset eivät pitäisi niitä ulkonäöllisiä tekijöitä kovinkaan tärkeänä prioriteettina, tai ainakaan tärkeimpänä sellaisena.
🤷♂️ Aloitko heti googlata edellä mainittuja hakusanoja vai noudatitko meidän neuvojamme? Kommentoi aihetta alla olevissa kommenttikentissä ⬇️ ⬇️ tai somekanavissamme!
Talvikki
06.10.2022 at 15:26
Googlasin pari ihan mielenkiinnosta, ja en taida olla hankkimassa Facebookia ihan hetkeen.