Oudot uutiset
Tutkimuksen mukaan ilmansaasteet saavat shakinpelaajat tekemään enemmän ja pahempia virheitä
Listafriikin oudoimmissa uutisissa kerrotaan hiljattain julkaistusta tutkimuksesta, jossa ilmansaasteiden todetaan vaikuttavan negatiivisesti shakinpelaajien suorituksiin.
Kun ilmanlaatu on heikko, tekevät pelaajat enemmän ja pahempia virheitä. Tutkijoiden mukaan tulokset ovat merkittäviä kaikille, mutta erityisesti niille, joiden täytyy tehdä tarkkaa ajatustyötä heikon ilmanlaadun alueilla.
Yhteyden meihin saat somekanavissamme, ota Listafriikki myös seurantaan:
https://www.tiktok.com/@listafriikki
https://www.instagram.com/listafriikkicom/
https://twitter.com/listafriikki
https://www.facebook.com/listafriikki
Ilmansaasteet saavat shakinpelaajat tekemään virheitä
Ilmansaasteiden tiedetään aiheuttavan monenlaisia vakavia terveyshaittoja ja erityisen haitallisia ovat halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin hiukkaset. Nämä PM2.5-pienhiukkaset ovat sen verran pienikokoisia, että ne tunkeutuvat hengitysilman mukana syvemmälle hengitysteihin tekemään tuhojaan. Ja juuri näiden pienhiukkasten on nyt todettu vaikuttavan negatiivisesti shakinpelaajien kognitiiviseen suorituskykyyn.
Management Science -lehdessä hiljattain julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 121 shakinpelaajaa yhteensä kolmessa seitsemän kierroksen turnauksessa. Turnaukset käytiin Saksassa vuosina 2017, 2018 ja 2019. Analysoitavaa riitti, sillä turnauksissa tehtiin yli 30 000 siirtoa.
Tutkijat vertailivat pelaajien tekemiä siirtoja niihin ratkaisuihin, joita maailman parhaaksi shakkiohjelmaksi kutsuttu Stockfish olisi tehnyt. Ohjelman tekemät siirrot arvioitiin tutkimuksessa kaikkein optimaalisimmiksi liikkeiksi.
Turnauspaikoille asennettiin sensoreita, jotka mittasivat hiilidioksidin sekä PM2.5-pienhiukkasten määrää sekä lämpötilaa. Kukin turnaus kesti yhteensä kahdeksan viikkoa, joten ilmanlaatu vaihteli ottelusta toiseen.
Yhdysvaltalaisen Massachusetts Institute of Technology -korkeakoulun ekonomi Juan Palacios on yksi tutkimusartikkelin kirjoittajista ja hänen mukaansa pelaajat tekivät sitä enemmän ja isompia virheitä, mitä korkeammalla ilmansaasteiden pitoisuudet olivat. Kun pienhiukkasten määrässä havaittiin kohtuullista kasvua, nousi virheiden todennäköisyys 2 prosenttiyksikköä. Myös virheiden vakavuudessa havaittiin lähes 11 prosentin nousu.
”Tulosten perusteella voidaan siis sanoa, että pelaajien suoritusta ohjailee ilmanlaatu, joka on aina kussakin ottelussa sattumanvarainen”, kertoo Palacios tutkimusryhmänsä löydöksistä. Tutkijat analysoivat myös vanhoja Saksassa käytyjä turnauksia ja niissä oli havaittavissa samanlainen trendi. Ilmansaasteiden korkea pitoisuus näytti aiheuttaneen notkahduksia pelaajien suoritustasossa.
Ammattilaispelaajat tarkkailevat ilmanlaatua jo nyt
Chess.com -shakkisivuston edustaja Leon Watson kertoo, että ammattilaispelaajat ovat hyvin tarkkoja ilmanlaadusta ja tarkkailevat sitä jatkuvasti peliympäristössä: ”Huiput kyllä tietävät, miten paljon merkitystä hyvällä ja toisaalta huonolla ilmanlaadulla on.”.
”Kun pelaajat osallistuvat suurimpiin nettiturnauksiin kotoa käsin, on heillä käytössään järjestelmiä, jotka tarkkailevat esimerkiksi hiilidioksidin ja pienhiukkasten määriä”, paljastaa Watson.
Kaikki kerätty tieto käytetään hyväksi, jotta pystyttäisiin luomaan mahdollisimman täydellinen peliympäristö: ”Marginaalit ovat pieniä, mutta pelaajat haluavat tietenkin karsia pois kaikki mahdolliset muuttujat, joista saattaisi kilpailutilanteessa olla haittaa.”.
Tutkimustuloksilla merkitystä muillekin kuin shakinpelaajille
Ekonomi Palacios sanoo, että vaikka tutkimuksessa keskityttiin nimenomaan shakkiin, niin tulokset ovat muutenkin merkittäviä. Ilmanlaatu vaikuttaa kognitiiviseen suoriutumiseen kokonaisuudessaan.
Tutkijat viittaavat artikkelissaan moniin muihin tutkimuksiin, joissa on analysoitu ilmanlaadun vaikutusta päätöksentekoon. Rahoitusalan työntekijöiden on havaittu alisuorittavan altistuessaan korkeille ilmansaasteiden pitoisuuksille ja he tekevät silloin surkeampia sijoituksia. Lisäksi muun muassa baseball-tuomareiden on tutkimuksissa todettu tekevän sitä enemmän virheitä, mitä huonompi ilmanlaatu on.
Puhelinasiakaspalvelijat pystyvät ottamaan useampia puheluja tunnissa, jos ilmanlaatu on hyvä, ja tuomareiden on havaittu antavan nopeammin päätöksiä, kun ilmansaasteiden määrä on alhaisempi. Myös opiskelijoiden on todettu suoriutuvan tärkeissä tenteissä ja pääsykokeissa paremmin, jos pienhiukkasten määrä ilmassa on alhaisempi.
Alueilla, joissa ilmansaasteiden pitoisuudet ovat korkeita, tulisi kiinnittää erityistä huomiota tähän asiaan. Huono ilmanlaatu vaikuttaa yksilön työskentelyyn, mutta sitä kautta sillä voi olla massiivisia vaikutuksia. Palaciosin mukaan ilmansaasteet on monisyinen ongelma, joka on otettava tosissaan. Vaikka yksilöiden hyvinvointi ei hetkauttaisi päättäjiä, niin suuressa kuvassa tällä on taloudellista merkitystä koko yhteiskunnan kannalta.