Tiede
10 tapausta, joissa eläinten muuttunut käytös on ennakoinut luonnonkatastrofia
Läpi historian, alkaen antiikin Kreikasta, ihmiset ovat raportoineet eläinten pakenevan ennen maanjäristyksiä tai käyttäytyvän muuten oudosti ennen luonnonkatastrofia. Voidaanko eläimiä siis käyttää tuhojen ennustajina?
Historian kirjojen mukaan Kreikassa rotat, kärpät, käärmeet ja tuhatjalkaiset katosivat useita päiviä ennen vuoden 373 eaa. maanjäristystä. Sen jälkeen ihmisen kiinnostus eläinten kykyyn ennustaa tuhoja on ollut kyltymätön. Olisihan se aivan mieletöntä, jos muutos eläinten käyttäytymisessä olisi luotettava tapa ennakoida luonnonkatastrofeja; sillä säästyttäisiin lukuisilta ihmishenkien menetyksiltä.
Tutkimuksia on aiheen puolesta ja sitä vastaan, eikä siihen ole yksiselitteistä vastausta. Useimmiten havainnot ovat luonnonkatastrofin jälkeen muisteltuja, mikä vie puoltavilta tuloksilta painoarvoa pois. Monien mielestä kyse on vain psykologisesta ilmiöstä, jossa mieli tuottaa vääriä virheellisiä muistikuvia.
Olisi silti melko erikoista (mutta ei todellakaan ennenkuulumatonta), että niin monet olisivat keksineet samanlaisia tarinoita. Totta on se, että eläinten tiedetään aistivan ilmakehän muutoksia, matalia infraääniä, paineenvaihtelua ja magneettikenttiä tavalla, johon ihmiset eivät pysty. Ne havaitsevat maanjäristyksen merkit hyvissä ajoin ennen varsinaista järistystä, mutta se onkin sitten eri asia voiko ennusmerkkejä lukea eläimistä luotettavasti joka kerta.
Listafriikki keräsi kasaan tosielämän esimerkkejä siitä, kun eläinten omituinen ja tavallisuudesta poikkeava käytös on ennakoinut osuvasti luonnonkatastrofia; maanjäristystä tai tulivuorenpurkausta.
Punakekomuurahaisista tulee yökukkujia
Duisburg-Essen-yliopiston tutkijat esittelivät vuonna 2013 kolme vuotta kestäneen tutkimuksensa tulokset, joiden mukaan punakekomuurahaisten käytös muuttuu merkittävästi ennen maanjäristyksiä.
Tutkijaryhmä Gabriele Berberichin johdolla oli havainnoinut muurahaisia seismisesti aktiivisella alueella Saksassa kolmen vuoden ajan kuvaten niitä vuorokauden jokaisena hetkenä. Vuosien 2009 ja 2012 välisenä aikana alueella oli kymmenen magnitudiltaan vähintään 2,0 ja enintään 3,2 ollutta maanjäristystä sekä lukuisia pienempiä järistyksiä.
Muurahaisten käytös muuttui merkittävästi ennen suurempia järistyksiä. Niiden vuorokausirytmi kääntyi lähes päälaelleen ja niistä tuli huomattavasti aktiivisempia yöaikaan ja ne jäivät pesän ulkopuolelle vaaroille alttiiksi, mikä on muurahaisille täysin epäluonnollista. Vastaavasti lepohetket keskittyivät päivälle. Normaalit rutiinit palautuivat noin vuorokauden kuluessa järistyksen jälkeen.
Vaikka punakekomuurahaisten käyttäytyminen oli tutkimuksen aikana selvä indikaattori tulevasta maanjäristyksestä, korostivat tutkijat artikkelissaan, että heidän tuloksiaan ei ole tarkoitettu luonnonkatastrofien ennustamiseen.
Tsunamia sisämaahan paenneet eläimet
Kun tsunami iski tuhoisasti Kaakkois-Aasian rannoille tapaninpäivänä vuonna 2004, kertoivat monet paikalla olleet samanlaisista havainnoista eläimiin liittyen. Sekä villi- että kotieläimet vaikuttivat aistivan tulevan luonnonkatastrofin.
Silminnäkijähavaintojen mukaan norsut päästivät ilmoille varoitusääniä ja pakenivat kukkuloille, koirat eivät suostuneet menemään ulos, flamingot hylkäsivät pesänsä ja eläintarhoissa eläimet syöksyivät katoksiinsa ja suojiinsa, joista niitä oli mahdoton houkutella pois.
Tuossa vaiheessa kaiken aiheuttanut maanjäristys oli jo tapahtunut ja tappava tsunami lähestyi rannikkoa. Ympäri maailman ihmiset arvelivat, että eläimet tiesivät hyökyaallon olevan tulossa.
Asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että eläimille olisi evoluution seurauksena kehittynyt kyky vältellä nimenomaan tsunameja. Tsunami on kuitenkin usein merenalaisen maanjäristyksen aiheuttama ja se tiedetään, että monet eläimet pystyvät aistimaan järistysten lähettämiä P-aaltoja, joita ihmiset eivät huomaa. Nämä primääri- tai paineaallot saapuvat ennen sekundääriaaltoja ja selittävät sen, miksi eläimet saattavat vaikuttaa hämmentyneiltä juuri ennen kuin maa alkaa järistä. Jotkut eläimet, kuten norsut, havaitsevat ihmiskorvalle huomaamattomia infraääniä. Kun jostain kaukaisuudesta kumpuaa tuollaisia uhkaavia, matalia ääniä, lähtee eläin vaistomaisesti pakoon.
Joten kyllä, eläimet aistivat tapaninpäivän luonnonkatastrofin, mutta ei tsunamia, vaan maanjäristyksen. Syy siihen, että eläimet lähtivät rannalta kohti sisämaata oli yksinkertaisesti se, että ne hakeutuivat turvaan jotain tuntematonta vaaraa. Ja monelle eläimelle turvallinen paikka on metsä, jota rannoilta – varsinkin turistikeskuksissa ja kaupungeissa – harvemmin löytyy.
Rupikonnat jättivät kutupuuhat
Vuonna 2009 Keski-Italiassa todistettiin kummia, kun lisääntymispaikalleen kerääntyneet rupikonnat hävisivät yhtäkkiä kuin tuhkana tuuleen. Kukaan ei keksinyt syytä tähän joukkopakoon, kunnes viisi päivää myöhemmin L’Aquilan kaupungissa koettiin maanjäristys. Mitä todennäköisimmin konnat olivat lähteneet juuri tätä luonnonkatastrofia pakoon, sillä ne palasivat kutemaan vasta muutamaa päivää myöhemmin, kun jälkijäristyksetkin olivat loppuneet.
Ilmakehän ionosfäärissä tapahtuu maanjäristysten yhteydessä todistetusti muutoksia, joiden uskotaan liittyvän maankuoresta vapautuvaan radonkaasuun sekä mahdollisesti mannerlaattojen liikkeen aiheuttamaan gravitaatiosäteilyyn. Tutkijat arvelevat, että rupikonnat kykenevät aistimaan nuo muutokset ilmakehän sähkökentässä. Toisen teorian mukaan rupikonnat havaitsivat seismisen aktiivisuuden aiheuttamia muutoksia pohjavedessä ja jättivät sen vuoksi kotilammensa etsiäkseen turvallisemman paikan. Erikoista on se, että rupikonnia havainnoitiin yli 70 kilometrin päässä järistyksen keskuksesta.
Kuvasta kadonneet villieläimet
Edellisessä kohdassa mainitut muutokset ilmakehän ionosfäärissä ovat yleensä havaittavissa enintään muutamia päiviä ennen maanjäristystä. Perussa sijaitsevassa Yanachagan kansallispuistossa poikkeavia havaintoja tehtiin vuonna 2011 noin viikkoa ennen 7,0 magnitudiltaan ollutta Contamanan maanjäristystä, mutta eläimet olivat antaneet merkkejä jo paljon aiemmin. Niitä ei tokikaan huomattu etukäteen, vaan vasta myöhemmin, kun tutkijat kävivät läpi liiketunnistimilla varustettujen kameroiden tallentamaa aineistoa.
Jo kolme viikkoa ennen maanjäristystä villieläinten käyttäytymisessä oli havaittavissa muutoksia. Sekä lintujen että useiden nisäkäslajien aktiivisuus aleni jyrkästi ja mitä lähemmäs järistyksen ajankohtaa tultiin, sitä vähemmän eläimet liikkuivat – ero normaaliin tilanteeseen oli huomattava, sillä käytännössä eläimet katosivat kokonaan piiloihinsa.
Jos johonkin eläinryhmään olisi syytä kiinnittää huomiota luonnonkatastrofien ennakoinnissa, niin se olisi linnut. Ne yleensä pakkaavat kamansa ja lähtevät evakkoon jopa viikkoja ennen luonnonkatastrofia, vaikka periaatteessa niiden ei olisi pakko – milloin vain voi lentää pois. Suunnitteilla onkin, että lintuparvien liikkeitä alettaisiin juuri tässä tarkoituksessa seuraamaan satelliittien avulla. Monilla muuttolinnuilla on hyvin tarkat reitit, joita ne vuosittain kulkevat. Jos lentoreitissä huomataan jokin selittämätön poikkeus, voi se viitata esimerkiksi pian purkautuvaan tulivuoreen.
Etnan rinteillä laiduntava karja
Italiassa, Sisilian saarella, sijaitseva Etna on Euroopan aktiivisin tulivuori. Siksipä sen hedelmällisillä rinteillä laiduntava karja on tottunut pieniin vavahteluihin ja maaperästä vapautuviin kaasuihin – ne ovat eläimille arkipäivää.
Alkuvuosi 2012 oli Etnalla hyvinkin levoton ja läheinen lentokenttä jouduttiin hetkeksi aikaa sulkemaan purkautuvan tuhkan vuoksi. Koska aktiivisen Etnan ympäristö on mitä loistavin paikka havainnoida sitä, vaikuttavatko luonnonkatastrofit ennalta eläinten toimintaan, käyttävät tutkijat paikallisia maatiloja kenttälaboratorioinaan. Saksalaisen Max Planck -instituutin tutkijan Martin Wikelskin johtama työryhmä istutti eläimiin siruja, joiden avulla data voitiin kerätä talteen ja myöhemmin analysoida.
Wikelski löysi kerätystä materiaalista yllättäviä viitteitä siitä, että eläimet todellakin kykenevät ennustamaan tulevan luonnonkatastrofin. Lampaat ja vuohet eivät reagoineet jokaiseen pieneen järistykseen, mutta noin viisi tuntia ennen massiivista purkausta niiden käytöksessä oli havaittavissa selvä muutos. Wikelskin tutkimustuloksista käy ilmi, että kahden vuoden aikana (2012-2014) Etnalla tapahtui kahdeksan suurempaa purkausta, joista jokaiseen eläimet reagoivat samalla tavalla. ”Öisin ne heräsivät ja kuljeskelivat hermostuneena ympäriinsä”, kertoo Wikelski The New York Times -lehden haastattelussa. Päiväsaikaan vuohet ja lampaat siirtyivät niin sanotuille turvallisille alueille, jotka ne arvioivat kasvillisuuden perusteella. Korkeiksi kasvaneet kasvit ovat merkki siitä, että alue on säästynyt aiemmilta laavavirroilta.
Eläinten uskotaan havainneen vuoren toiminnassa sellaisia muutoksia, jotka ihmisiltä ja mittauslaitteilta jäivät erottamatta jokapäiväisestä aktiivisuudesta. Todennäköisesti maaperästä tihkuvat kaasut olivat erilaisia ja maan vavahtelu poikkeavaa.
Wikelski on nyt mukana kansainvälisessä tutkimusryhmässä, joka on istuttanut siruja satoihin eläinlajeihin ympäri maailman. Tutkimuksella halutaan selvittää perinpohjaisesti se, voidaanko eläinten liikkeistä ennustaa tulivuorenpurkauksia tai maanjäristyksiä.
Kiinassa liputetaan eläinten ennustustaitojen puolesta
Kiinassa on jo vuosisatojen ajan ennustettu maanjäristyksiä perustuen eläinten käyttäytymiseen. Siinä on joskus myös onnistuttu, mutta on vaikea sanoa, onko kyse vain sattumasta. Satojen vuosien takaa on kirjallisia todisteita siitä, että ihmiset ovat päätyneet nukkumaan taivasalla, koska eläimet ovat paenneet asutuksista ulos ilman mitään näkyvää syytä. Kun maanjäristys on iskenyt ja asumukset romahtaneet, ovat ihmishenget säästyneet. Toisaalta historiankirjoista löytyy paljon tuhoisia maanjäristyksiä, joiden alla eläimet ovat käyttäytyneet kertomusten mukaan aivan normaalilla tavalla.
Vuonna 1975 viranomaiset määräsivät miljoonan asukkaan Haichengin evakuoitavaksi vain päiviä ennen magnitudiltaan 7,3 ollutta maanjäristystä. Kuolonuhreja ja loukkaantuneita kyllä tuli, mutta vain vähän verrattuna maajäristyksen voimakkuuteen. Jos kaupunkia ei oltaisi evakuoitu, olisi menehtyneitä ollut rakennusten tuhoista päätellen jopa 150 000. Evakuointimääräys tehtiin pitkälti perustuen eläinten epänormaaliin ja levottomaan käytökseen.
Tämän onnistuneen ennakoinnin vuoksi ympäri maailman innostuttiin toden teolla ajatuksesta, että luonnonkatastrofit voisivat olla ennustettavissa eläinten avulla. Siksi Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus rahoitti 1970-luvun lopulla pitkäaikaistutkimuksen, jossa seurattiin tiiviisti rottia laboratorio-olosuhteissa ja odotettiin, että käyttäytyisivätkö ne eri lailla maanjäristystä ennen. Eteläisessä Kaliforniassa asuvien onneksi, mutta tutkijoiden harmiksi koeaikana ei koettu yhtäkään maanjäristystä.
Punakaulusvarit ja muut eläintarhan eläimet
Kun 5,8 magnitudiltaan ollut maanjäristys iski Yhdysvaltojen pääkaupunkiin Washingtoniin kesällä 2011, kävi Smithsonian-instituutin kansallisessa eläintarhassa kuhina. Erityisesti punakaulusvarit kummastuttivat eläintarhan työntekijöitä.
Madagascarilla luontaisesti elävät punakaulusvarit ovat hermostuneina hyvin äänekkäitä ja ne varoittelevat toisiaan useita kertoja päivässä. Kuitenkin eläintarhan kuraattorin Brandie Smithin mukaan ääni, jota nämä kädelliset päästivät ennen maanjäristystä, oli hyvin poikkeava. ”Se oli täysin erilainen kuin tavallinen huuto. Sellaista ääntelyä olemme kuulleet vain silloin, kun aitaukseen on tuotu uusi, tuntematon yksilö”, kertoo Smith The Washinton Post -lehden haastattelussa.
Eläintenhoitajat huomasivat poikkeavaa käytöstä monissa aitauksissa, mutta jälkeenpäin voi sanoa, että selvimmin maanjäristys olisi ollut ennakoitavissa juuri kädellisten käytöksestä sekä linnuista. Esimerkiksi kaikki sorsat uivat keskelle lampea ja apinat jättivät ruokailun kesken ja kiipesivät puihin; eläimet siis hakeutuivat paikkoihin, jossa ne tunsivat olonsa turvallisimmaksi. Punakaulusvarien lisäksi mustamölyapinat varoittelivat lajitovereitaan ja flamingot lyöttäytyivät yhteen; ne siis hakivat turvaa muista.
Ja tämä kaikki tapahtui ennen kuin maa alkoi järistä.
Kadonneet lemmikit -palsta
San Franciscon alueella, Yhdysvalloissa, vaikuttanut geologi Jim Berkland tuli varsinkin 1990-luvulla tunnetuksi siitä, että hän liputti avoimesti ja varsin näkyvästi sen puolesta, että totta kai eläimet pystyvät ennakoimaan maanjäristyksiä. Hänen mielestään myös jotkut ihmiset ovat muita herkempiä aistimaan tulevan luonnonkatastrofin. Berkland ei löytänyt kollegoiden parista montakaan samanhenkistä.
Kriitikoista huolimatta fakta on se, että Berkland ennusti Pohjois-Kaliforniassa lokakuun 17. päivänä vuonna 1989 tapahtuneen Loma Prietan maanjäristyksen, jossa kuoli 67 ihmistä. Hän perusti ennustuksensa suurelta osin sanomalehtien ilmoituksiin, joissa etsittiin kadonneita lemmikkejä. Berklandin teorian mukaan juuri ennen maanjäristyksiä lehdissä on normaalia enemmän katoamisilmoituksia.
Ennustus tuli esiin The Gilroy Dispatch -lehdessä lokakuun 13. päivänä julkaistussa haastattelussa, jossa Berkland ilmoitti uskovansa että seuraavan viikon sisällä San Franciscon lahden ympäristössä tullaan kokemaan voimakas maanjäristys. Neljä päivää myöhemmin luonnonkatastrofi iski 6,9 magnitudin voimakkuudella.
Berklandin mukaan eläimet olivat aistineet tulevan maanjäristyksen ja hermostuneina lähteneet vaara-alueelta. Berklandin metodeja on laajasti pidetty epätieteellisinä ja ennustuksen osumista kohdalleen sattumana. Mutta oliko hän sittenkään aivan hakoteillä?
Lehmien alentunut maidontuotanto tietää maanjäristystä?
Maaliskuun 11. päivänä vuonna 2011 Japanin itäpuolella tapahtui merenalainen maanjäristys, joka oli voimakkuudeltaan 9,0 magnitudia. Pääjäristys ja sitä seuranneet voimakkaat jälkijäristykset aiheuttivat maanvyöryjä, joissa menehtyi satoja ihmisiä, mutta suurimman tuhon sai aikaan valtava tsunami. Arvioiden mukaan lähes 20 000 ihmistä menetti henkensä. Yksi historian voimakkaimmista maanjäristyksistä ja sitä seurannut tsunami aiheuttivat myös Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden.
Tokion yliopiston ja Azabun yliopiston biologit ovat jälkeenpäin tutkineet eläinten käyttäytymistä maanjäristystä edeltävinä päivinä. Hiroyuki Yamauchin johtama työryhmä teki lemmikkien omistajille kyselytutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää, olivatko kissat ja koirat käyttäytyneet oudosti. Tutkimus on herättänyt paljon arvostelua, sillä ihmisellä on taipumusta muistaa asioita väärin ja hakea toisiinsa liittymättömien tapahtumien välille yhteyttä.
Joka tapauksessa – vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan, että niin kissojen kuin koirienkin omistajat raportoivat hermostuneisuutta ja levottomuutta jopa viikkoa ennen kohtalokasta maaliskuun iltapäivää. Varsinkin kissoilla oli havaittu ”tärinää ja tavallista enemmän karkailua” ja koirilla epätavallista ulvontaa ja haukkumista ilman syytä. Juuri ennen maanjäristystä levottomuus oli ollut huipussaan.
Ehkä vielä kiinnostavampia huomioita tehtiin lehmien käyttäytymisestä. Kuusi päivää ennen luonnonkatastrofia 340 kilometrin säteellä maanjäristyksen keskuksesta sijaitsevilla maitotiloilla havaittiin merkittävästi heikentynyttä maidontuottoa. Maitoa saatiin normaalia vähemmän neljän päivän ajan. Kauempana sijaitsevilla maatiloilla samanlaista vaikutusta ei ollut havaittavissa. Tästä on dataa numeroina, joten tulokset eivät perustu subjektiiviseen arvioon kuten kissojen ja koirien kohdalla.
Tutkijat eivät julistaneet keksineensä luotettavaa, eläinten käytökseen perustuvaa ennakointimenetelmää, mutta tietyllä varauksella lehmien maidontuoton väheneminen yhdessä lemmikkien muuttuneen käytöksen kanssa voisi toimia yhtenä ennusmerkkinä lähestyvälle luonnonkatastrofille.
Hait hurrikaanien ennustajina
Kaikki muut tämän listan eläimet ovat paenneet tai reagoineet muuten negatiivisesti lähestyvään luonnonkatastrofiin, mutta tietyt hait ovat toista maata. Ne ovat todellisia myrskyn metsästäjiä; ainakin tiikerihait.
Tämän on todennut jo vuosia sitten Miamin yliopiston tutkija Neil Hammerschlag. Hän on pitkään seurannut merkittyjä tiikerihaita ja todennut niiden – ja myös muiden isojen hailajien – hakeutuvan alueille, joissa lämpötilat vaihtelevat äkillisesti. Tällaiset pisteet ovat juuri niitä, joissa myrskyt yleensä voimistuvat. Aivan hiljattain julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että käytös ennen kovia myrskyjä ja hurrikaaneja riippuu hain lajista ja sijainnista.
Tutkijat analysoivat hurrikaani Matthew’n (2016) ja hurrikaani Irman (2017) aikana merkittyjen haiden avulla kerättyä dataa. Kun hurrikaani oli lähestymässä, kaikkosivat hait eteläisen Floridan matalalta rannikolta lähes kokonaan ja palasivat vasta myrskyn laannuttua. Ilmiö oli päinvastainen Bahamaa ympäröivällä matalikolla, sillä siellä tiikerihaiden määrä jopa kasvoi hurrikaanin alla.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet pienempien haiden siirtyvän syvempiin vesiin hieman ennen trooppista myrskyä. Ne reagoivat todennäköisesti alenevaan ilmanpaineeseen ja vaste on täysin sisäsyntyinen, ei opittu.
Tietenkin dataa ja yksityiskohtaisempaa sellaista on kerättävä vielä paljon lisää, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että erilaisia hailajeja erilaisissa ympäristöissä seuraamalla voitaisiin kenties ennustaa hurrikaanien syntyä ja kulkusuuntaa, jolloin muun muassa evakuoinnit voitaisiin kohdentaa tehokkaammin.
Lue myös:
Psykologisia ilmiöitä, jotka huomaamatta vaikuttavat käyttäytymiseemme
Maailman suurimmat aallot: viiden Vapaudenpatsaan korkuinen tsunami ja muut hirmuaallot
🤷♀️ Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme mikä sinun näkökantasi on. Onko joskus mahdollista saada luotettavaa luonnonkatastrofien ennakointia eläinten käytöstä havainnoimalla?