Tiede
Rikkaat vievät lapsilta karkkia ja torakanmaito päihittää lehmänmaidon: Tässä ovat kaikki vuoden 2026 huumori-Nobelit
Ig Nobel 2026 -palkinnot on jaettu kymmenelle eri tieteenalan tutkimukselle, jotka saavat ensin nauramaan ja sitten ajattelemaan. Palkintojen tarkoitus on tuoda näkyvyyttä epätavallisina pidetyille tutkimuksille, jotka ehkä muuten jäisivät vähälle huomiolle.
Huumori-Nobeleiden eli Ig Nobel -palkintojen jakaminen on vuosittainen tapahtuma, jota arvostettu tiedelehti Nature on nimittänyt ”tieteellisen kalenterin kiistattomaksi kohokohdaksi”.
Kyse ei siis todellakaan ole huonon tieteen palkitsemisesta. Päinvastoin: monen hassulta kuulostavan tutkimuksen taustalla on täysin vakavasti otettava tieteellinen kysymys ja palkintojen saajat ovat alansa rautaisia ammattilaisia.
Ig Nobel -palkinnot on jaettu vuodesta 1991 lähtien Yhdysvalloissa Bostonin ja Cambridgen alueella, lukuun ottamatta pandemiavuosien virtuaalisia seremonioita. Tänä vuonna ohjelmassa oli historiallinen muutos, sillä seremonia järjestettiin ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen ulkopuolella.
Ig Nobel 2026 -palkinnot jaettiin 3. syyskuuta Sveitsin Zürichissä, koska järjestäjät katsoivat, ettei kansainvälisten vieraiden matkustaminen Yhdysvaltoihin ollut enää turvallista maan kiristyneen maahanmuutto- ja rajapolitiikan vuoksi.
Tänä vuonna tutkijat muun muassa astuivat myrkkykäärmeiden päälle ja rakensivat pisuaarin, jonka pitäisi viimein ratkaista yksi ihmiskunnan sitkeimmistä ongelmista: roiskeet.
Tässä tulevat vuoden 2026 kymmenen Ig Nobel -palkintojen voittajaa.
10. Biomekaniikka: Suutelemisen tieteellinen määritelmä
Mitä suuteleminen oikeastaan on? Kysymys kuulostaa yksinkertaiselta.
Mutta entäs sitten, kun määritelmän tulisi toimia ihmisten lisäksi esimerkiksi apinoilla, linnuilla ja muilla eläimillä?
Oxfordin yliopiston evoluutiobiologit Matilda Brindle ja Stuart West sekä Florida Institute of Technologyn psykologi Catherine Talbot saivat biomekaniikan Ig Nobelin suutelemisen tieteellisestä määritelmästä.
Heidän määritelmänsä mukaan suuteleminen on kutakuinkin saman lajin yksilöiden välistä rauhanomaista, tarkoituksellista suu–suu-kontaktia, johon liittyy suun tai huulten liikettä mutta ei ruoan siirtämistä.
Määritelmän avulla tutkijat kartoittivat suutelemista kädellisillä ja yrittivät selvittää sen evoluutiohistoriaa. Tulosten perusteella suuteleminen on todennäköisesti kuulunut ihmisapinoiden käyttäytymiseen jo niiden yhteisellä esi-isällä noin 17–22 miljoonaa vuotta sitten. Tutkijoiden mallin perusteella myös neandertalinihmiset todennäköisesti suutelivat.
Tutkimus ei kuitenkaan vielä ratkaissut ehkä kaikkein kiinnostavinta kysymystä: miksi evoluutio ylipäätään synnytti tavan painaa suu toisen yksilön suuta vasten?
9. Taloustiede: Rikkaat vievät lapsilta enemmän karkkia
Taloustieteen Ig Nobelin saivat Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksen psykologit Paul Piff, Daniel Stancato, Rodolfo Mendoza-Denton ja Dacher Keltner sekä Toronton yliopiston organisaatiokäyttäytymisen tutkija Stéphane Côté. Tutkijat selvittivät seitsemän kokeen avulla, liittyykö korkea yhteiskunnallinen asema epäeettiseen käyttäytymiseen. Tutkimussarjan tulokset eivät varsinaisesti mairittele yhteiskunnan hyväosaisia.
Yhdessä kokeessa koehenkilöiden eteen tuotiin purkillinen karkkeja, joiden kerrottiin olevan tarkoitettu viereisessä laboratoriossa oleville lapsille. Osallistujille sanottiin kuitenkin, että he saisivat halutessaan ottaa muutaman.
Korkeampaan yhteiskunnalliseen asemaan kuuluneet osallistujat ottivat keskimäärin enemmän karkkeja.
Muissa kokeissa hyväosaisemmat autoilijat kiilasivat useammin muiden autojen ja jalankulkijoiden eteen. Laboratoriokokeissa korkea sosiaalinen asema yhdistyi muun muassa suurempaan halukkuuteen valehdella ja huijata.
Tutkijat eivät tietenkään väittäneet, että rikkaat ihmiset olisivat automaattisesti epäeettisiä. Tulokset kuitenkin viittasivat siihen, että korkea sosioekonominen asema liittyi myönteisempään suhtautumiseen ahneuteen – ja sitä kautta suurempaan valmiuteen ajaa omaa etua.
8. Hajuaisti – Vanhempien mielestä vauvat tuoksuvat ihanilta, mutta teinit eivät
Vauvan tuoksussa tuntuu olevan jotain erityistä. Ainakin, jos asiaa kysytään vauvan vanhemmilta.
Dresdenin teknillisen yliopiston hajuaistiin erikoistuneet tutkijat Ilona Croy ja Thomas Hummel sekä Wrocławin yliopiston psykologit Tomasz Frackowiak ja Agnieszka Sorokowska halusivat tietää, miten lapsen ikä vaikuttaa siihen, kuinka miellyttävänä vanhemmat pitävät tämän tuoksua.
Tutkijat pyysivät 235 vanhempaa arvioimaan yhteensä 367 oman lapsensa henkilökohtaisen tuoksun miellyttävyyttä. Tutkijoita kiinnosti erityisesti se, muuttuuko vanhempien suhtautuminen lapsen tuoksuun tämän kasvaessa.
Ja kävi juuri niin kuin otsikosta voi päätellä.
Mitä vanhempi lapsi oli, sitä vähemmän miellyttävänä vanhemmat tämän tuoksua keskimäärin pitivät. Pienet lapset ja erityisesti vauvat saivat parhaat arviot, kun taas murrosiän tienoilla käyrä lähti aivan toiseen suuntaan.
Tutkijoiden mukaan ilmiöllä saattaa olla tekemistä vanhemman ja lapsen välisen kiintymyssuhteen kanssa. Vauvan miellyttäväksi koettu tuoksu voi vahvistaa läheisyyttä ja hoivakäyttäytymistä aikana, jolloin lapsi on täysin riippuvainen aikuisesta.
Kun jälkikasvu kasvaa itsenäisemmäksi, samanlaiselle biologiselle kannustimelle ei ehkä enää ole yhtä suurta tarvetta.
Tai sitten teini vain tarvitsee suihkun.
7. Lääketiede: Näin nenä pitäisi niistää
Nenän niistäminen vaikuttaa toiminnolta, johon tuskin tarvitaan käyttöohjetta.
Japanilaisen Wakayama Medical Collegen korva-, nenä- ja kurkkutautien tutkija Tokuji Unno oli sitä mieltä, ettei niistäminen ollutkaan niin yksinkertainen taito kuin voisi kuvitella. Unnon mielestä ihmiset eivät osanneet niistää oikein. Niinpä hän ryhtyi tutkimaan nenän niistämisen aerodynamiikkaa.
Tutkija mittasi muun muassa ilman virtausnopeutta, ilman määrää ja niistämisen kestoa sekä seurasi samalla korvakäytävän paineen muutoksia. Mittauksia tehtiin erikseen kummallekin sieraimelle ja molemmille yhtä aikaa.
Tutkimuksen perusteella voimakas ja pitkä uloshengitys auttoi poistamaan nenän eritettä tehokkaammin. Kokeissa korvakäytävän paine ei myöskään noussut niin korkeaksi, että tutkija olisi pitänyt korvatulehduksen riskiä merkittävänä.
Unnon tutkimusten tulos ja suositus olivat varsin yksiselitteisiä: kun niistät, tee se kunnolla!
Lähes 50 vuotta myöhemmin työ sai ansaitsemansa huomion, kun edesmenneelle tutkijalle myönnettiin vuoden 2026 lääketieteen Ig Nobel.
6. Rauha: Yhteiset viholliset yhdistävät
Millaisen ihmisen haluat parhaaksi ystäväksesi?
Todennäköisesti ystävällisen, luotettavan ja reilun. Mutta yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi Jaimie Arona Krems kollegoineen tutki ystävyyttä evoluutiopsykologian näkökulmasta ja huomasi, että tähän sääntöön löytyy mielenkiintoinen poikkeus.
Kuudessa tutkimuksessa oli mukana yhteensä yli tuhat osallistujaa Yhdysvalloista ja Intiasta. Koehenkilöiltä kysyttiin, miten he haluaisivat ystäviensä käyttäytyvän erilaisia ihmisiä kohtaan.
Kuten arvata saattaa, ihmiset halusivat ystäviensä kohtelevan heitä itseään erityisen hyvin. Myös tuntemattomia kohtaan toivottiin yleensä ystävällistä ja luotettavaa käytöstä.
Sitten kuvaan astui vihollinen.
Kun kyse oli henkilöstä, josta koehenkilö itse ei pitänyt, muuttui hyvän ystävän määritelmä. Osa koehenkilöistä piti parempana ystävää, joka suhtautui ”viholliseen” vihamielisesti – vaikka he eivät yleisesti halunneet ystävänsä olevan ilkeä ihminen.
Toisin sanoen ystävältä ei aina odoteta pelkästään hyvää luonnetta. Joskus arvostamme myös sitä, että ystävä on meidän puolellamme – ja kohtelee vihollisiamme sen mukaisesti.
5. Maaperätiede: Haudatut alushousut paljastavat maaperän laadun
Jos näet jonkun hautaamassa puhtaita miesten alushousuja puutarhaansa, älä tuomitse. Hän saattaa olla tekemässä tieteellistä tutkimusta.
Sveitsin valtion maataloustutkimuslaitos Agroscopen ja Zürichin yliopiston maaperä- ja kasviekologian tutkijat Franz Bender ja Marcel van der Heijden kollegoineen kehittivät poikkeuksellisen havainnollistavan menetelmän maaperän kunnon tutkimiseen.
Laajaan kansalaistiedeprojektiin osallistui noin tuhat ihmistä yli 25 maassa, ja jokainen osallistuja hautasi maahan kaksi paria luomupuuvillaisia miesten alushousuja sekä teepusseja. Teepussit toimivat kontrolleina, sillä niitä on jo pitkään käytetty maaperän hajotustoiminnan mittaamiseen.
Ensimmäiset kalsarit kaivettiin ylös 30 päivän ja toiset 60 päivän kuluttua.
Ajatus oli yksinkertainen: mitä aktiivisemmin maaperän eliöt hajottavat puuvillaa, sitä vähemmän alushousuista on jäljellä.
Tulosten perusteella maankäyttötapa vaikutti hajoamiseen erityisen voimakkaasti. Alushousut hajosivat nopeimmin yksityisissä puutarhoissa, joiden maaperässä oli myös runsaasti orgaanista ainesta. Nurmikoilla hajottajien aktiivisuus oli vähäisintä.
Tutkijoiden kehittämä ”alushousuindeksi” antaa käyttökelpoista tietoa muun muassa maaperän biologisesta aktiivisuudesta. Jos siis vanhat alkkarit katoavat puutarhassa kahdessa kuukaudessa, tällä kertaa se voi olla hyvä uutinen.
4. Kemia: Torakanmaito pesee lehmänmaidon energiapitoisuudessa
Kyllä, luit oikein. Torakanmaito.
Intialaisen Institute for Stem Cell Biology and Regenerative Medicinen rakennebiologi Sanchari Banerjee johti kansainvälistä tutkimusryhmää, jossa oli tutkijoita muun muassa Intiasta, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Japanista. Ryhmää kiinnosti erään torakkalajin tuottama varsin erikoinen vauvanruoka.
Diploptera punctata poikkeaa useimmista torakoista siinä, että se synnyttää eläviä poikasia. Kehittyvät alkiot saavat emoltaan ravinnokseen proteiinipitoista nestettä, jota voidaan hieman termiä venyttäen kutsua maidoksi.
Kun alkio on syönyt nesteen, sen sisältämät ravintoaineet muodostavat suolistossa proteiinikiteitä.
Tutkijat eristivät näitä kiteitä ja selvittivät niiden rakennetta atomitasolla. Tutkimuksessa havaittiin, että kiteet ovat poikkeuksellisen tiiviitä ravintopaketteja, joissa on proteiinien lisäksi rasvoja ja sokereita.
Energiatiheydeltään torakan maitoproteiinikiteet voivat olla yli kolminkertaisia verrattuna vastaavaan määrään lehmänmaidon proteiinia.
Tämä ei tarkoita, että lähikaupan maitohyllylle olisi tulossa kevytmaidon viereen litran tölkki torakanmaitoa. Tutkimuksen kiinnostavin puoli on se, miten luonto pystyy pakkaamaan suuren määrän ravintoaineita erittäin pieneen tilaan.
Silti Ig Nobel -palkinnon perustelu kuulostaa juuri siltä miltä pitääkin:
Torakanmaito päihittää lehmänmaidon.
3. Biologia: Myrkkykäärmeen päälle astuminen saa sen puremaan
Jos haluat tietää, mikä saa myrkkykäärmeen puremaan ihmistä, niin astu sen päälle.
Brasilialaisen Butantan-instituutin käärmeiden ekologiaan ja evoluutioon erikoistuneet tutkijat João Miguel Alves-Nunes, Adriano Fellone, Selma Maria Almeida-Santos, Carlos Roberto de Medeiros, Ivan Sazima ja Otavio Augusto Vuolo Marques halusivat selvittää, mikä saa myrkkykäärmeen puremaan ihmistä.
Tutkijat testasivat Bothrops jararaca -kyykäärmeiden puolustuskäyttäytymistä simuloimalla ihmisen ja käärmeen kohtaamisia. Turvasaappaisiin pukeutunut tutkija astui kevyesti käärmeen pään, keskivartalon tai hännän päälle – tai aivan eläimen viereen – ja seurasi, puriko käärme.
Puremisen todennäköisyyteen vaikuttivat muun muassa käärmeen koko, sukupuoli, lämpötila ja se, mihin kohtaan eläintä koskettiin. Pään päälle astuminen oli odotetusti erityisen tehokas tapa saada käärme puolustautumaan.
Tämän Ig Nobel -voittajan tarinassa on kuitenkin poikkeuksellinen käänne.
Scientific Reports veti tutkimuksen takaisin vuonna 2025. Lehden mukaan Butantan-instituutin eläinkoelautakunta vahvisti, ettei tutkijoille myönnetty lupa kattanut vastasyntyneiden käärmeiden käyttöä eikä niin sanottua ”soft stepping” -menetelmää.
Tutkimuksen tekijät vastustivat takaisinvetopäätöstä ja kaikesta polemiikista huolimatta heille myönnettiin Ig Nobel vain vuotta myöhemmin.
2. Fysiikka: Täydellisen pisuaarin suunnittelu
Kanadalaisen Waterloon yliopiston kone- ja mekatroniikkatekniikan sekä yhdysvaltalaisen Weber State Universityn konetekniikan tutkijat päättivät käyttää virtausfysiikkaa yhteen ihmiskunnan arkisimmista ongelmista: Miten suunnitellaan täydellinen pisuaari?
Ja tiedoksi kaikille niille minunkaltaisilleni ihmisille, jotka eivät ole pisuaaria koskaan käyttäneet: kun nestesuihku osuu pintaan väärässä kulmassa, roiskuu osa nesteestä takaisin.
Tutkijat päättivät ratkaista asian fysiikan avulla. He selvittivät kokeellisesti ja matemaattisesti, millaisessa kulmassa nestesuihkun pitäisi osua pisuaarin pintaan roiskeiden minimoimiseksi. Ratkaisevaksi rajaksi osoittautui noin 30 astetta: sitä loivemmassa osumakulmassa neste pyrkii virtaamaan pintaa pitkin sen sijaan, että pisaroita sinkoilisi ympäristöön.
Tutkijat saivat inspiraatiota myös koirista, joiden virtsaamisasento tuottaa luonnostaan varsin otollisen osumakulman.
Seuraavaksi piti suunnitella pisuaari, jossa sopiva kulma säilyy eripituisilla käyttäjillä. Lopputuloksena syntyi kaareva Nautilus-malli, jonka muoto muistuttaa nimensä mukaisesti helmiveneen kuorta.
Prototyyppikokeissa Nautilus vähensi roiskeita valtavasti tavallisiin pisuaareihin verrattuna. Tutkimusryhmän arvion mukaan paremmilla pisuaareilla voitaisiin päivittäin vähentää Yhdysvalloissa lattioille päätyvän virtsan määrää jopa miljoonalla litralla. Siis päivittäin miljoona litraa pissaa vähemmän lattioilla.
Yhtäkkiä tutkimus ei kuulostakaan enää niin typerältä.
1. Teknologia: Hyttysen imukärsä toimii 3D-tulostimen suuttimena
Kanadalaisen McGill-yliopiston konetekniikan tutkijat Justin Puma ja Changhong Cao kollegoineen sekä yhdysvaltalaisen Drexel-yliopiston biologit ja biotekniikan tutkijat kehittivät menetelmän, jossa 3D-tulostimen osaksi valjastettiin kuollut hyttynen.
Ja miksi näin? No siitä yksinkertaisesta syystä, että joskus 3D-tulostimen suutin on liian suuri.
Tutkijat kehittivät tekniikan, jota he kutsuvat 3D-necrotulostukseksi. Siinä naarashyttysen imukärsä liitetään 3D-tulostimeen erittäin hienoksi tulostussuuttimen kärjeksi.
Ennen hyttyseen päätymistä ryhmä vertaili muun muassa mehiläisten ja ampiaisten pistimiä, skorpionien piikkejä, käärmeiden hampaita sekä erilaisten verta imevien hyönteisten suuosia. Naarashyttysen imukärsä osoittautui tehtävään erityisen sopivaksi: se on erittäin ohut, mutta kestää silti nesteen kuljettamisen vaatimaa painetta.
Hyttyssuuttimella pystyttiin tulostamaan jopa noin 20 mikrometrin levyisiä jälkiä. Tutkijat tulostivat sillä muun muassa hunajakennokuvion, vaahteranlehden sekä eläviä soluja sisältäviä mikroskooppisia rakenteita. Tulevaisuudessa tekniikkaa voitaisiin käyttää esimerkiksi kudosteknologiassa ja mikroelektroniikassa.
Ai että, kuollut hyttynen 3D-tulostimen varaosana.
Juuri tämän vuoksi Ig Nobel -palkinnot ovat olemassa!
Lue myös: