Tiede
Mitä aivotärähdyksessä oikeasti tapahtuu – tärähtävätkö aivot?
Mitä aivotärähdyksessä tapahtuu? Aivotärähdys kuulostaa sanana siltä, että aivot pääsevät kirjaimellisesti hölskymään pääkopan sisällä. Mutta onko asia todella näin? Ja voiko aivotärähdyksen saada, vaikka pää ei osuisi mihinkään?
Näihin kysymyksiin pureudutaan tällä kertaa Listafriikin lukijoiden kysymyksissä!
Yhteyden meihin saat somekanavissamme, ota Listafriikki myös seurantaan:
https://www.tiktok.com/@listafriikki
https://www.instagram.com/listafriikkicom/
https://twitter.com/listafriikki
https://www.facebook.com/listafriikki
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Mitä aivotärähdyksessä tapahtuu – tärähtävätkö aivot?
Aivot ovat koostumukseltaan hieman kuin hyytelöä. Niitä suojaavat luinen pääkallo, aivokalvot sekä aivoselkäydinneste, joka ympäröi aivoja ja vaimentaa niihin kohdistuvia iskuja. Kaikista suojauksista huolimatta tärkein elimemme on kuitenkin yllättävän haavoittuvainen.
Aivotärähdyksistä on viime vuosina puhuttu paljon, erityisesti urheilussa. Toistuvat aivotärähdykset voivat päättää uran tai harrastuksen, mutta pahimmillaan oireet voivat hankaloittaa myös tavallista arkielämää – tai päättää sen kokonaan. Joskus yksikin päähän kohdistunut isku ja aivotärähdys riittää aiheuttamaan vakavan ja pysyvän aivovamman.
Mitä aivotärähdyksessä sitten tapahtuu?
Yleisesti ajatellaan, että aivotärähdys syntyy, kun päähän kohdistuu kova isku ja aivot heilahtavat pääkallon sisällä. Näin voikin käydä, ja voimakkaassa törmäyksessä aivot saattavat osua kallon kovaan sisäpintaan. Tällöin erityisesti otsa- ja ohimolohkot ovat alttiita vaurioille. Voimakas isku voi aiheuttaa aivokudokseen myös verta vuotavan ruhjeen, mutta silloin kyse on jo aivotärähdystä vakavammasta vammasta.
Aivotärähdys on lievä aivovamma, jonka tavallisia oireita ovat päänsärky, huimaus, pahoinvointi, sekavuus sekä muistin ja keskittymiskyvyn häiriöt. Oireet ovat useimmiten ohimeneviä, ja valtaosa toipuu aivotärähdyksestä hyvin.
Aivotärähdykseen voi liittyä myös lyhyt tajunnanmenetys tai muistikatkos, mutta tajuttomuus ei ole välttämätön oire. Vamman vakavuutta arvioitaessa huomioidaan muun muassa tajuttomuuden ja muistamattomuuden kesto sekä muut neurologiset oireet. Pitkittynyt tajuttomuus tai muistamattomuus voi viitata vakavampaan aivovammaan.
Aivotärähdys ei aina vaadi iskua päähän
Kuva: Unsplash
Aivotärähdyksen voi saada myös ilman, että pää osuu mihinkään. Näin voi käydä esimerkiksi autokolarissa tai jääkiekkokaukalossa rajun taklauksen seurauksena. Kun pään liike pysähtyy tai sen suunta muuttuu äkillisesti, aivot eivät välttämättä pysähdy aivan samaan tahtiin.
Aivojen liikkuminen kallon sisällä ei kuitenkaan ole vaarallista pelkästään siksi, että ne voivat osua pääkallon sisäpintaan. Äkillinen kiihtyvyys, hidastuvuus ja erityisesti pään kiertoliike voivat saada aivokudoksen venymään ja vääntymään. Tämä voi häiritä hermosolujen toimintaa.
Hermosolujen pitkät viejähaarakkeet eli aksonit välittävät viestejä hermosolusta toiseen, ja osa niistä voi ulottua jopa kymmenien senttimetrien pituisiksi. Kun aivokudos venyy äkillisesti, myös aksonit joutuvat mekaanisen rasituksen kohteeksi.
Aivotärähdyksessä hermosolujen ei kuitenkaan tarvitse varsinaisesti revetä, jotta niiden toiminta häiriintyy. Jo solukalvojen toiminnan ja ionitasapainon muutokset voivat sotkea hermosolujen sähköistä viestinvälitystä. Samalla hermosolut tarvitsevat tavallista enemmän energiaa palauttaakseen normaalin toimintansa.
Ongelmana on, että aivojen energiantuotanto ja verenkierron säätely voivat samaan aikaan häiriintyä. Aivot joutuvat siis tilanteeseen, jossa energiaa tarvittaisiin tavallista enemmän, mutta sitä ei välttämättä ole riittävästi saatavilla.
Tämä niin kutsuttu aivojen energiakriisi auttaa selittämään, miksi aivotärähdyksen saanut voi kärsiä esimerkiksi sekavuudesta, muistihäiriöistä, keskittymisvaikeuksista ja hitaudesta, vaikka aivojen kuvantamistutkimuksissa ei näkyisi mitään poikkeavaa.
Aivotärähdyksessä aivot siis todella voivat heilahtaa pääkallon sisällä, mutta varsinainen ongelma on paljon monimutkaisempi kuin pelkkä tärähdys. Kyse on aivokudokseen kohdistuvista voimista ja niiden aiheuttamista hermosolujen toiminnan häiriöistä.