Tiede
Kun rajuilma iskee: Suomen historian pahimmat myrskyt
Syysmyrskyt ovat tulleet jälleen riepottelemaan Suomea, kuten Aila-myrsky on meille osoittanut: tällä listalla käsitellään Suomen historian pahimmat myrskyt.
Listafriikki.com sukeltaa tällä kertaa erittäin ajankohtaiseen aiheeseen. Aila-myrsky lähti liikenteeseen keskiviikon aikana Länsi-Suomesta ja torstain aikana se on siirtynyt kohti itää.
Eikä Ailan kohdalla puhuta mistä tahansa myrskystä, vaan sen on ennustettu olevan koko vuoden 2020 pahin myrsky Suomessa. Forecan mukaan pahimmillaan tuulenpuuskat ovat olleet peräti 35,3 metriä sekunnissa, sateet ovat olleet rajuja, aallot pahimmillaan jopa yli yhdeksänmetrisiä eikä tuhoilta ole voitu välttyä.
Aiheen ajankohtaisuuden myötä käymme seuraavalla listalla läpi Suomen historian pahimmat myrskyt. Iso osa niistä keskittyy 2010-luvulle, mikä kertoo osaltaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien sääilmiöiden voimistumisesta, mutta on sitä historian saatossa aiemminkin jouduttu melkoisten myrskytuulien ja tuhojen keskelle.
Seija-myrsky
Jouluun valmistautuminen sai vuonna 2013 ikävän käänteen monessa suomalaisessa taloudessa, kun joulukuun 13. päivän aamuyönä lähes koko Suomea riepotteli yksi Suomen historian rajuimmista myrskyistä. Seijaksi nimetty myrsky katkaisi sähköt yli 200 000 taloudelta, joista lähes puolet Lounais-Suomessa.
Tässä talvimyrskyssä tuulet nousivat Suomen mittakaavalla epätavallisen korkeiksi: Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin 29,8 metriä sekunnissa puhaltanut tuulenpuuska ja Rauman edustalla mitattiin merialueiden kovin puuska, 36,8 metriä sekunnissa.
Poikkeuksellisen Seija-myrskystä teki sen korkea keskituulten nopeus, joka kertoo rajuudesta ehkä enemmän kuin yksittäiset ja ohimenevät puuskat. Kaskisissa kymmenen minuutin keskituulennopeus nousi 30,7 metriin sekunnissa; siitä ei enää kovin pitkä matka olisi ollut hirmumyrskyn lukemiin, jonka rajana pidetään 33 m/s.
Metsää tuhoutui arvioiden mukaan useiden miljoonien eurojen arvosta; eniten Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Seija työllisti myös VR:ää, kun neljä eri rataa oli poikki kaatuneiden puiden vuoksi.
Aapeli-myrsky
Vuosi 2019 aloitettiin Suomessa hirmumyrskyn lukemiin (vähintään 33 metriä sekunnissa) kaikkein voimakkaimpien puuskien osalta yltäneen Aapeli-myrskyn saattelemana.
Tuolloin elettiin tarkalleen ottaen tammikuun toista päivää ja Aapeli laittoi heti Suomen historian kovimpia myrskylukemia uusiksi: merialueilla keskiarvollinen tuulennopeus oli peräti 32,5 metriä sekunnissa, mikä on siis kaikkien aikojen suurin mitattu keskituulennopeus Suomessa, rikkoen vuosien 1971, 1975 ja 1995 Suomen ennätyksen; keskiarvo jäi ainoastaan puoli metriä sekunnissa siitä, että Aapeli oltaisiin luokiteltu virallisesti Suomen historian ensimmäiseksi hirmumyrskyksi. Pahimmillaan tuulenpuuskat olivat 41,6 metriä sekunnissa. Myös aallot olivat myrskyn mukaisia, sillä merialueilla mitattiin jopa 14 metrin korkuisia aaltoja.
Kaikkein kovinta tuhoa Aapeli-myrsky aiheutti Ahvenanmaalla, jossa se kaatoi peräti kymmenen prosenttia koko maakunnan metsistä, mikä pinta-alallisesti tarkoitti lähes miljoonaa kuutiometriä. Määrällisesti mitattuna kaikkein kuvaavinta on se, että käytännössä ottaen yhden yön aikana metsää kaatui yhtä paljon kuin normaaleissa olosuhteissa viiden vuoden aikana. Korjaus- ja raivaustöissä ei auttanut tippaakaan se, että pahimmillaan lunta satoi kyseisenä yönä alueellisesti jopa 20 senttimetriä. Ahvenanmaalla myös yksi raivaustyöntekijä menetti henkensä.
Metsän kaatumisen lisäksi Aapeli katkaisi sähköt Suomessa yli 100 000 kotitaloudelta ja aiheutti mittavia omaisuusvahinkoja ympäri maata. Kuvaavaa Aapeli-myrskylle oli, että Vaasan sähköverkosta sen sanottiin olleen alueen pahin myrsky koskaan.
Joutsenon myrsky
Heinäkuun 8. päivä vuonna 1972 on syöpynyt pysyvästi joutsenolaisten ja muiden kaakkoissuomalaisten mieliin. Kyseistä lauantaita oli edeltänyt pitkä hellejakso, joka purkautui ennennäkemättömän rajulla tavalla. Suhteellisen kapealla rintamalla iskenyt ukkosmyrsky aiheutti kuitenkin runtelemalleen alueelle mittaamattomat vahingot.
Erityisesti Joutsenon ja Nuijamaan alueella tuulennopeuden arvioitiin olleen jopa 32 metriä sekunnissa, puuskissa todennäköisesti korkeampi. Pelkästään Joutsenossa metsää kaatui 10 000 hehtaaria, peltoviljelyksiä tuhoutui ja kaatuneet puut rikkoivat rakennuksia. Myrsky rullasi talojen kattoja irti ja sähköt olivat pahimmilla tuhoalueilla poikki jopa pari viikkoa. Joutsenon keskustassa näky oli kuin sodan jäljiltä. Kaikesta huolimatta henkilövahingoilta kuitenkin säästyttiin.
Myrskyn vaikutus Joutsenossa oli niin suuri, että tasan seitsemän vuotta myöhemmin kaupungin keskustaan pystytettiin ”Myrsky-patsas” muistuttamaan jälkipolvia harvinaisen rajusta luonnonilmiöstä.
Mauri-myrsky
Syyskuun 22. päivänä vuonna 1982 Pohjois-Suomea runteli yksi historiamme pahimmista myrskyistä. Mauri-nimen saanut rajuilma aiheutti kovia tuulia niin meri- kuin maa-alueilla ja kaatoi miljoonia kuutiometrejä metsää Oulusta Inariin ulottuvalla alueella.
Kovimmillaan Mauri-myrskyn puuskat nousivat 40 metriin sekunnissa, jolloin oltiin hetkellisesti reippaasti hirmumyrskyn puolella. Tuuli repi talojen kattoja, kuljetti veneitä pitkälle sisämaahan ja myrsky aiheutti mittavia tulvatuhoja. Silminnäkijähavaintojen ja tuhon jälkien perusteella Maurin uskotaan aiheuttaneen ainakin yhden trombin.
Henkilövahingoiltakaan ei vältytty, vaan myrsky vaati kaksi kuolonuhria. Tornion edustalla sijaitsevassa Vitagrunnin saaressa ollut pariskunta oli hakeutunut mökkiinsä suojaan, mutta myrsky repikin asumuksen kokonaan irti perustuksiltaan. Tuuli oli kuljettanut mökin veden pinnalla kilometrin verran mantereelle, jossa se murskaantui, asukkaat mukanaan, rantakalliota vasten.
Menehtyneiden omaiset syyttivät Ilmatieteen laitosta siitä, että kansalaisia ei oltu tarpeeksi varoitettu myrskyn voimakkuudesta. Vaikka Mauri oli Atlantilla raivonneen trooppisen Debby-pyörremyrskyn jäänne, tuli myrskyn mittakaava ja tuhovoima yllätyksenä myös meteorologeille, sillä Pohjois-Suomessa oli ollut tuolloin harvinaisen lämmintä.
Mikkelin trombit
Vuonna 1998 Mikkelissä riehui trombi, joka aiheutti tuohon aikaan yli miljoonan markan tappiot alueella. Kaikkein pahinta jälkeä tuli silloin muutaman vuoden vanhalla purjekonehallilla, jossa kaikki viisi purjekonetta kokivat sellaiset vahingot, ettei niistä ollut enää takaisin ilmaan.
Tuo kyseinen trombi oli Suomen oloissa poikkeuksellisen voimakas ja tuhoisa – tuulennopeuden on arvioitu olleen voimakkaimmillaan jopa 70-92 metriä sekunnissa – sillä se jätti jälkeensä noin 15 kilometrin mittaisen uran ja vei mukanaan 15 omakotitalon katot. Se sai niin sanotulla Fujita-asteikolla luokakseen ”F3”, mikä tarkoittaa ankaraa tornadoa.
Vanhan sananlaskun mukaan salama ei iske kahdesti samaan paikkaan, (mikä tosin ei pidä paikkaansa) mutta nähtävästi trombi iskee. Vuonna 1999 Mikkelissä nimittäin riehui jälleen trombi, tai itse asiassa tällä kertaa kaksi sellaista. Trombi on kohtalaisen harvinainen ilmiö Suomessa, joten Mikkelin kohtaloa tässä tarinassa voidaan kutsua erittäin epäonnekkaaksi.
Mutta millaista tuhoa nämä vuoden 1999 trombit sitten aiheuttivat? No, ne kaatoivat metsää yhteensä viisi kilometriä pitkältä ja 100 metriä leveältä alueelta, kaataen matkan varrella 3000 kuutiometrin edestä metsää. Lisäksi ainakin kaksi omakotitaloa kärsi tuhoja, kuten myös useampi ajoneuvo – mukaan lukien kesken ajon ilmaan, noin puolentoista metrin korkeuteen, lentänyt auto, jossa oli luonnollisesti matkustajia sisällä.
Kova kolmikko: Asta, Veera ja Lahja
Suomea riepotteli kesällä 2010 kymmenen päivän sisällä neljä eri myrskyä. Sarjan aloitti heinäkuun toiseksi viimeisenä päivänä iskenyt Asta, jonka arvioitiin aiheuttaneen kokonaisuudessaan jopa 50 miljoonan euron vahingot. Kymmeniä tuhansia puita kaatui, ja jopa 40 000 kotitaloutta kärsi sähkökatkoista. Rataliikenne täytyi keskeyttää Savon ja Karjalan radoilla, ja myrsky katkaisi myös väliaikaisesti matkapuhelinliikenteen. Korkein tuulen nopeus mitattiin Rantasalmella, jossa puuska puhalsi 29 metriä sekunnissa.
Juuri kun Astasta oltiin päästy yli, saapui elokuun 4. päivänä Veera-myrsky, jonka tuhovoimaa todistettiin tuntuvimmin Uuraisilla, Hietasaaren leirintäalueella. Myrskyn raivotessa puita kaatui runsaasti asuntovaunujen ja -autojen päälle, ja kolme ihmistä loukkaantui. Veerassa erityistä oli se, että tuona päivänä mitattiin noin 23 000 maasalamaa, mikä on hyvin poikkeuksellinen määrä Suomessa.
Veeraa seurasi elokuun 7. päivänä muita lievempi rajuilma Lahja, joka aiheutti vahinkoja Pirkanmaan ja Oulun välillä.
Näiden kolmen, ja listan seuraavan kohdan Sylvi-myrskyn, aiheuttamien aineellisten yhteisvahinkojen on arvioitu olleen noin 81,5 miljoonaa euroa.
Sylvi-myrsky
Vuoden 2010 heinäkuun loppu ja elokuun alku olivat Suomessa myrskyisää aikaa. Edellisessä kohdassa mainitut Asta, Veera ja Lahja olivat jo kylväneet aineellista tuhoa, mutta myrskykesän päätti ikävimmällä mahdollisella tavalla elokuun 8. päivänä iskenyt Sylvi.
Ilmatieteen laitos oli seurannut tarkkaavaisesti Balttian yllä kehittynyttä ukkosrintamaa, joka liikkui hiipumatta kohti Suomen etelärannikkoa. Erityinen vaaratiedotekin siitä jaettiin viranomaisille, mutta varoituksiin ei reagoitu niiden vaatimalla vakavuudella. Pirkanmaalla satoi jopa 8 senttiä halkaisijaltaan olleita rakeita, ja kuten myrskysisko Veeran aikaan, myös Sylvin iskiessä mitattiin ennätysmäärä, yli 24 000, maasalamaa.
Etelä- ja Länsi-Suomen yli pyyhkäissyt Sylvin päivän myrsky aiheutti 15,1 miljoonan euron aineelliset vahingot, mutta se ei ole mitään verrattuna ihmishengen menetykseen. Porissa vietettiin tuolloin 40 000 osallistujan voimin Sonisphere-festivaalia, jolle ukkosrintama tarjoili useita voimakkaita syöksyvirtauksia.
Syöksyvirtaus syntyy, kun ukkospilveen muodostuvan sadeveden paino käynnistää pilvessä laskevan ilmavirtauksen. Veden olomuodon muutokset sitovat lämpöä ja vastustavat laskevan ilman normaalia lämpenemistä. Ukkospilvestä laskeva ilma muuttuu yhä kylmemmäksi, jolloin laskuvirtaus voimistuu ja aiheuttaa maanpinnan kohdatessaan rajuja ukkospuuskia.
Sonispheressä tällaisia syöksyvirtauksia koettiin useita, ja ne hajottivat teltta- ja lavarakenteita. Myrskytuhoissa loukkaantui sairaalahoitoa vaatien 40 ihmisiä ja yksi henkilö menehtyi saamiinsa vammoihin.
Tapani-myrsky & Hannu-myrsky
Suomessa tapaninpäivän myrskyt ovat erittäin harvinaisia, mutta vuonna 2011 sellainen jouduttiin kokemaan, kun tuuli puhalsi suomalaiskoteihin niin sanotusti kesken joulunvieton.
Tuolloin kaikkein suurin keskituulennopeus (28,5 metriä sekunnissa) mitattiin Pohjanmaalla sijaitsevan Kaskisten kaupungin edustalla, mutta kaiken kaikkiaan tuulet olivat erittäin kovia lähes poikkeuksetta jokaisella Suomen merialueella. Tapani-myrsky aiheutti ongelmia erityisesti puhelinverkkojen kanssa, mikä oli iso uhka eritoten vanhuksille.
Kaiken kaikkiaan vuoden 2011 joulukuu oli jopa poikkeuksellisen myrskyisä, sillä tapaninpäivän myrsky mukaan lukien myrskytuuliin oltiin ylletty peräti 11 päivänä.
Myös 28. joulukuuta, samaiselta vuodelta, jatkoi myrskyisää kuukautta ja silloin riehunut Hannu-myrsky pääsee yhdessä Tapanin kanssa niin ikään tähän pahimmat myrskyt -listalle. Hannu jatkoi toisin sanoen siitä, mihin Tapani oli jäänyt, ja kaiken kaikkiaan näiden kahden päivän myrskyn aikana Suomessa kaatui puuta yli 3,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä tarkoitti rahassa noin 120 miljoonan euroa. Metsänomistajien tulonmenetykset tuosta kyseisestä summasta olivat noin 25-30 miljoonan euron luokkaa.
Sähköyhtiö Fortumille Tapani- ja Hannu-myrskyt tarkoittivat noin 35 miljoonan euron tappioita Suomessa, minkä lisäksi Ruotsista tuli 10 miljoonan euron tappiot.
”Historian ainoa hirmumyrsky”
Jos keskituulennopeuden kerrotaan olleen 50 metriä sekunnissa, niin puhutaan jo kaiken tieltään pyyhkivästä katastrofaalisesta tuhosta. Sellaiseksi on väitetty Suomen etelärannikolle elokuun lopulla vuonna 1890 iskenyttä ”hirmumyrskyä”. Se olisi lajissaan Suomen ainoa.
Ilmatieteen laitoksen myöhemmissä arvioinneissa on pystytty paine-eroista päättelemään, että todellinen keskituulennopeus on ollut noin 30-35 metriä sekunnissa. Reippaasti alle aikalaisten kertomusten, mutta silti pahimmillaan yli hirmumyrskyn rajan. Sataprosenttista faktaa asiasta ei tietenkään ole.
Virallisesti hirmumyrsky aiheutti kolmen ihmisen kuoleman, mutta todennäköisesti uhreja on ollut huomattavasti enemmän, sillä rajut puuskat saivat useita rakennuksia sortumaan. Helsingin Kaisaniemen puistossa kaatui jopa 950 puuta, joista suurimpien rungot olivat halkaisijaltaan lähes puolimetrisiä.
Helsingin Sanomia edeltäneessä Päivälehdessä raportoitiin myös myrskyn aikana tapahtuneista vähemmän dramaattisista käänteistä, ajalle tyypilliseen tapaan:
”Kun muuan lihavanlainen akka jossain Bulevardinkadulla päin kävellä rahnusti, yllätti hänet siinä tavallista vihaisempi tuulenpuuska, joka paisutti hameet palloksi ja nosti eukon korkealle ilmaan. Tuo nyt ei olisi ollut niinkään vaarallista, mutta miten lienevätkään ilmapurjehtijan laskuvarjot olleet huonossa reilassa, päättyi tämä korkeamman koulun ratsastus kuperkeikalla. Akkapaha oli alastultuaan aivan sinisenä säikähdyksestä. Onneksi sattui siihen tulemaan pari väkevämmän sukupuolen edustajaa, jotka lähtivät häntä tukemaan, jotta eukko pääsi yhdellä ilmaretkellä”.