Viihde
10 erikoista tapaa, joilla musiikki vaikuttaa ihmiseen
Musiikki herättää tunteita; se ihastuttaa ja vihastuttaa. Toisille se on taustameteliä ja toisille taas äärimmäisen tärkeä osa jokapäiväistä elämää.
Musiikki vaikuttaa meihin ihmisiin kuitenkin paljon syvemmin ja voimakkaammin, kuin olisimme osanneet arvatakaan. Musiikin avulla pystyy manipuloimaan mielialaa, liikuntasuoritusta tai vaikkapa sitä, kuinka paljon baarissa kaatuu kuppia.
Listafriikki keräsi kymmenen mielenkiintoista faktaa musiikista, ja erityisesti siitä, miten se vaikuttaa ihmisen tunteisiin ja käyttäytymiseen. Me olemme niin kovin helposti vietävissä!
Musiikki herättää suuria tunteita tai sitten ei minkäänlaisia
Musiikin tiedetään aiheuttavan ihmisessä samanlaisia tuntemuksia kuin hyvä ruoka, seksi tai vaikka laskuvarjohyppy (jälkimmäisin niille, jotka nauttivat jännityksestä).
Musiikin tiedetään vaikuttavan voimakkaasti aivojen limbiseen järjestelmään, joka osallistuu muun muassa tunteiden säätelyyn. Tuohon järjestelmään kuuluu tumakkeita ja keskuksia, jotka vapauttavat mielihyvähormoni dopamiinia.
Dopamiinin aikaansaamasta tunneryöpystä johtuu myös musiikin aiheuttamat kylmänväreet sekä ihon nouseminen kananlihalle. On todettu, että yleisesti ne ihmiset, jotka kuuntelevat paljon ja monenlaista musiikkia, ovat herkempiä saamaan voimakkaan tunne-elämyksen.
Joihinkin ihmisiin musiikki ei kuitenkaan vaikuta mitenkään. Barcelonan yliopistossa tehdyssä, musiikin vaikutuksia tarkastelevassa tutkimuksessa tuli esille, että viisi prosenttia kokeeseen osallistuneista ei reagoinut tunnetasolla minkäänlaiseen musiikkiin. Menevä musiikki ei saanut heitä jammailemaan mukana eikä koskettava musiikki aiheuttanut väreitä tai surumielisyyttä.
Tutkijat selvittivät hämmentävien tulosten jälkeen toimiko näiden koehenkilöiden aivojen tunnejärjestelmä kuten muillakin, ja kyllä toimi. He eivät olleet tunteettomia psykopaatteja, jotka eivät hätkähdä mistään. Heille mielihyvää tuottivat aivan muut asiat; musiikki ei vain ollut yksi niistä.
Parantaa fyysistä suoritusta
Iso osa ihmisistä tykkää kuunnella urheillessaan musiikkia ja monelle se on lähes välttämättömyys oikeanlaiseen treenitunnelmaan pääsemiseksi.
Kun keho rupeaa urheillessa väsymään, lähettää se aivoille viestin, että nyt olisi syytä himmata. Musiikki kilpailee aivojen huomiosta ja harhauttaa niitä kehon hätähuudoilta. Hämäys toimii kevyemmissä suorituksissa, mutta kunnon rääkin aiheuttama uupumus ei jää aivoilta huomaamatta.
Musiikin vaikutus suoritukseen on ollut pitkään tiedossa. Jo vuonna 1911 yhdysvaltalainen tutkija Leonard Ayres havaitsi kokeissaan, että pyöräilijät polkivat nopeammin kuunnellessaan musiikkia kuin täydessä hiljaisuudessa.
Erityisesti samanlaisena toistuvan harjoituksen, esimerkiksi juuri pyöräilyn tai lenkkeilyn, yhdistäminen musiikkiin parantaa fyysistä suoritusta: sekä treenin kesto että tehokkuus kasvaa.
Myös musiikin temmolla on väliä, sillä vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että musiikin tahtiin polkevat pyöräilijät tarvitsivat keskimäärin 7 prosenttia vähemmän happea samaan suoritukseen kuin pyöräilijät, joiden suorituksen aikana taustalla soi satunnaista musiikkia. Ei siis ole pötypuhetta, että urheillessa kuunneltava musiikki kannattaa valita sen mukaan mitä tekee! Juoksulenkille menevämpää ja kävelylenkille rauhallisempaa.
Musiikin tunnelmalla on oikeasti väliä
Suomi on ollut jo vuosikymmenien ajan tekemässä uraauurtavaa tutkimustyötä musiikin vaikutuksesta ihmisen tunteisiin. Samalla suomalaiset tutkijat ovat osoittaneet, että musiikkiterapian avulla voidaan tehokkaasti säädellä tunteita.
Vuonna 2015 Jyväskylän ylipistossa tehdyssä tutkimuksessa haluttiin selvittää, voiko ihminen itse vaikuttaa merkittävästi mielialaansa ja mielenterveyteensä valitsemallaan musiikilla. Ja tulosten mukaan voi. Erityisesti negatiivisessa mielessä.
Tutkimus tehtiin soittamalla koehenkilöille tunnelmaltaan erilaisia kappaleita ja kuvantamalla heidän aivojensa aktiivisuutta, minkä jälkeen henkilöille tehtiin vielä psykologisia testejä.
Vaikka iloinen ja menevä musiikki saa ihmisen väliaikaisesti paremmalle tuulelle, ovat surullisen musiikin aiheuttamat tuntemukset pysyvämpiä ja voivat vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen.
Joten vaikka moni haluaakin kuunnella surullisena tai masentuneena omaa tunnettaan vastaavaa musiikkia, ei niin kannata tehdä ainakaan pitkäaikaisesti.
Musiikki muuttaa sen, miten näemme maailman
Groningenin yliopistossa vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että mielialaan vaikuttamisen lisäksi musiikki voi muuttaa sitä, miten näemme maailman.
Koehenkilöille soitettiin musiikkia, minkä jälkeen heidän tuli tunnistaa piirrettyjä hymynaamoja. Kutakin kuvaa näytettiin tietokoneen ruudulla vain sekunnin kymmenesosa, ja mukana oli iloisia, surullisia ja neutraaleja hymynaamoja sekä tyhjiä ympyröitä. Koehenkilön piti valita oliko kuva iloinen vai surullinen, ja painaa vastaavaa näppäintä. Nappia sai painaa vain, jos oli täysin varma, että oli nähnyt jomman kumman hymynaaman.
Jos henkilölle soitettu musiikki oli iloista, tunnisti hän huomattavasti useammin nopeasti välähtävän iloisen hymynaaman. Surumielinen musiikki taas johti vastaavasti surullisen naaman tunnistamiseen. Eli musiikin tunnelmaa vastaavat hymynaamat tunnistettiin täsmällisemmin.
Vielä mielenkiintoisempaa oli se, että neutraalit hymynaamat ”tunnistettiin” kuunnellun musiikin mukaisesti. Koehenkilöt myös luulivat näkevänsä iloisia tai surullisia hymynaamoja, vaikka heille näytettiin tyhjiä ympyröitä.
Musisointi kehittää monia taitoja
Nyt, jos koskaan, on aika opetella soittamaan jotain instrumenttia! Vaikka musisoinnin merkitys muuhun kehitykseen ja taitoihin on suurimmillaan lapsena, voivat posiitiviset vaikutukset silti näkyä missä iässä tahansa.
Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan lapset, jotka olivat harjoitelleet jonkun instrumentin soittamista yli kolmen vuoden ajan, olivat vertailuryhmää etevämpiä hienomotoriikkaa vaativissa sekä kuullunymmärtämisen tehtävissä. Nämä käyvät järkeen.
Mutta muusikonalut suoriutuivat paremmin myös sanastonhallinnassa sekä päättelykykyä vaativissa tehtävissä, jotka ovat jo melko kaukana musiikin harjoittelemisesta.
Tulos ei kuitenkaan ole mikään suuri ihme, sillä Jyväskylän yliopistossa vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan musiikki vaikuttaa suurimpaan osaan aivoja. Musiikki on yksi harvoista asioista, jotka aktivoivat aivot kokonaisuudessaan.
Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa sen, miten kokonaisvaltaisesti ja laajasti musiikin rytmi, sävy ja sävellaji aktivoivat aivojen eri osia, muun muassa liikekeskusta, tunnejärjestelmää ja luovuuteen yhdistettyjä alueita.
Jos pelkkä musiikin kuuntelu laittaa kaikki rattaat pyörimään, niin ei ole kumma, jos sen opettelu ja omin käsin tuottaminen kehittävät lapsia (tai ketä vain) monella eri osa-alueella.
Musiikki haittaa opiskelua
Walesin yliopistossa vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan musiikin kuunteleminen häiritsee asioiden mieleen painamista.
Erilaisissa koeolosuhteissa olleiden henkilöiden tuli opetella ja muistaa lista satunnaisia kirjaimia. Taustalla oli joko täysin hiljaista, henkilön lempimusiikkia, henkilön inhokkimusiikkia, satunnaisia numeroita luetteleva ääni tai pelkkää numero kolmosta toistava ääni. Herää kysymys: Miksi juuri kolmosta? Valitettavasti tutkimus ei kerro syytä, joten jääköön se ikuiseksi mysteeriksi.
Koehenkilöt suoriutuivat muistitehtävästä selvästi huonoiten silloin, kun taustalla soi musiikki; oli se sitten mieleistä tai ei. Parhaiten suoriuduttiin, kun pänttääminen oli tehty täydessä hiljaisuudessa…tai kuunnellen kolmosen toistamista!?
Tutkijat arvelivat, että vaihtuva melodia ja laulujen sanat häiritsevät mieleenpainamisprosessia sen verran, että opiskelun tai muistamista vaativan työn ohessa ei kannata kuunnella musiikkia.
Toisaalta on tehty tutkimuksia, joissa musiikin kuunteleminen ennen muistamista vaativaa tehtävää saattaa parantaa suoritusta. Eikä ihme, sillä kuten jo listan edellisessä kohdassa todettiin, aktivoi musiikki aivoja kokonaisuudessaan. Sillä saa hyvin lämmiteltyä pään vetreäksi!
Kovaääninen musiikki saa juomaan enemmän ja nopeammin
Ranskalaisessa Etelä-Bretagnen yliopistossa vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan ravintolassa ta baarissa soitetun musiikin äänenvoimakkuudella on vaikutusta asiakkaiden käyttäytymiseen.
Tutkijat olivat sopineet koeasettelusta baarien kanssa, mutta havainnoidut henkilöt eivät tienneet olevansa osallisina tutkimuksessa, vaan he olivat vain viettämässä iltaa hanaoluen parissa. Ja miksi mainitsin erikseen hanaoluen? No siksi, että koehenkilöiksi hyväksyttiin vain kyseisen juoman tilanneet ihmiset.
Tutkijat säätelivät musiikin voimakkuutta ja havaitsivat, että mitä kovempaa musiikki soi, sitä nopeampaa tahtia ja määrällisesti enemmän asiakkaat joivat.
Jo aiemmin oli todettu, että nopeatahtinen musiikki sai ihmiset juomaan nopeammin, ja musiikki yleisesti, verrattuna siihen, ettei musiikkia ole ollenkaan, sai ihmiset viettämään baarissa pidemmän aikaa. Tämä ranskalaistutkimus oli kuitenkin ensimmäinen, jossa tutkittiin kovaäänisen musiikin vaikutusta alkoholinkulutukseen.
Ihmisen persoonallisuus voidaan ennustaa tämän kuunteleman musiikin perusteella
Skotlantilaisen Heriot-Watt -yliopiston vuonna 2008 tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin yli 36 000:nen, ympäri maailmaa olevan musiikkifanin persoonallisuutta.
Tutkimuksessa todettiin, että mielimusiikki kertoo yleensä paljon ja hyvinkin osuvasti ihmisen persoonasta. Esimerkiksi country-musiikkia kuuntelevat ovat ahkeria ja ystävällisiä, jazzin ystävät ovat luovia, seurallisia ja omaavat hyvän itsetunnon, ja rap-fanit ovat itsevarmoja ja ulospäinsuuntautuneita. Toki näin rankka yleistäminen on aina hieman kyseenalaista, mutta tällaisiin tuloksiin tutkimuksessa oli tultu.
Mielenkiintoista tutkimuksessa oli se, että klassista musiikkia ja hevimetallia kuuntelevat henkilöt olivat iästä ja asuinpaikasta riippumatta hyvin samanlaisia. Molempien ryhmien ominaisuuksiin kuuluu luovuus, introverttius ja korkea itsetunto. Yhdistävänä tekijänä näissä kahdessa faniryhmässä on myös se, että ”omaan” musiikkiin suhtaudutaan hyvin intohimoisesti.
Tutkimuksessa todettiin myös se, että samanlaista musiikkia kuuntelevat, mutta eri puolilla maailmaa asuvat ihmiset ovat persoonallisuudeltaan lähempänä toisiaan kuin esimerkiksi seinänaapurit, jotka suosivat eri musiikkigenrejä.
Musiikki ja autolla ajaminen
Lähes kaikki kuuntelevat autossa musiikkia; oli se sitten oma soittolista lempikappaleista tai satunnainen radiokanava. Musiikki pitää hereillä ja tarkkaavaisena, eikö vaan?
No ei ihan niinkään. Hereillä ehkä kyllä, mutta tarkkaavaisuus kärsii. Israelilaisessa Ben-Gurionin yliopistossa vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan musiikin kuunteleminen ajaessa on vaarallista muutenkin kuin sen takia, että säätäisi soitinta.
Koehenkilöiden liikennekäyttäytymistä tarkasteltiin kolmessa ääniympäristössä: omavalintaista musiikkia kuunnellen, tutkimusryhmän valitsemaa taustamusiikkia kuunnellen sekä täysin ilman musiikkia.
Lähes kaikki kokeeseen osallistuneet henkilöt (98%) tekivät lukuisia virheitä ja ajoivat huomattavasti aggressiivisemmin silloin, kun kaiuttimista tuli heidän lempimusiikkiaan. Virheisiin kuului muun muassa ylinopeus, turvavälin unohtaminen ja punaisia päin ajaminen.
Hieman yllättäen kaikkein virheettömimmin ja turvallisimmin koehenkilöt ajoivat silloin, kun musiikkina oli tutkijoiden valitsemia, satunnaisia kappaleita.
Joten huonoja uutisia niille (meille), jotka luukuttavat autossa suosikkejaan ja laulavat kurkku suorana mukana: Se tekee meistä vaarallisempia kuskeja. Joten radiosta vain joku kanava päälle; mieluiten sellainen, jossa soitetaan itselle tuntematonta ja ei-mieluista musiikkia.
Todistettuja terveysvaikutuksia
Musiikilla on todistetusti monia terveysvaikutuksia. Kuten tällä listalla tuli jo aiemmin mainittua, musiikki vaikuttaa mielialaan, liikuntasuoritukseen ja oppimisprosessiin.
Rauhallisen, lyriikattoman musiikin kuuntelun tiedetään merkittävästi alentavan stressiä ja ahdistuneisuutta niissä, jotka pelkäävät muun muassa hammaslääkäriä tai leikkausta. Musiikki vaikuttaa suoraan sydämen sykkeeseen, verenpaineeseen ja hengitystiheyteen. Leikkauksista puheen ollen; ne, jotka kuuntelevat musiikkia ennen ja jälkeen leikkauksen, ja mahdollisesti myös sen aikana, kokevat tutkimusten mukaan vähemmän kipuja.
Muistisairaille ihmisille musiikki voi tuoda mieleen muuten jo kadonneita muistoja ja musiikkiterapian avulla voidaan pitää pidempään yllä Alzheimer-potilaiden kognitiivisia kykyjä.
Joten kuunnellaan musiikkia, se tekee (enimmäkseen) hyvää!
Lue myös: