Yhteiskunta
10 mielenkiintoista podcast-faktaa Kansainvälisen podcast -päivän kunniaksi
Hyvää Kansainvälistä podcast -päivää! Tänään, syyskuun 30. päivänä, juhlitaan podcastien mahtia ja nousukiitoa yhtenä maailman suosituimmista viestintäkanavista.
Vaikka joku ei olisi kuunnellut yhtäkään podcastia, niin jokainen varmasti tietää mistä on kyse. Podcast on internetistä tietokoneelle tai mobiililaitteelle verkkosyötteenä tilattava lähetys tai jaettava äänitallenne.
Ihmiset kuuntelevat podcasteja rentoutuakseen, pysyäkseen perillä ajankohtaisista ja itseään kiinnostavista aiheista tai yksinkertaisesti viihdetarkoituksessa.
Tänään, jos koska, on hyvä päivä suositella loistavia podcasteja muille, kuunnella omia suosikkejaan ja jos kokee, että on painavaa (tai kepeää) sanottavaa jostain aiheesta, niin mikä ettei aloittaa vaikkapa oman podcastin pitäminen!
Tässä sekä painavaa että kepeää asiaa podcasteista à la Listafriikki.com.
Podcastin alku – liikkuva kuva vaihtui ääneen
Kun palataan podcastien alkulähteille, nousee esille kaksikko Dave Winer (ohjelmistokehittäjä) ja Adam Curry (entinen MTV:n videotyöntekijä). Kaksikon aikeena oli luoda videopalvelu, joka olisi perustunut tilausmaksuun. Tuohon aikaan, tarkalleen ottaen vuonna 2000, Winer oli sitä mieltä, ettei internetin kapasiteetti nopeuden osalta ollut riittävä isokokoisten videotiedostojen lataamiseen. Ongelmana oli myös se, että itse videoiden lataus otti pidempään aikaa kuin mikä oli itse videoiden pituus ja lisäksi videoiden laatu saattoi olla aivan mitä tahansa.
Vuonna 2004 alkoi tapahtua oikein toden teolla, kun Curry koodasi ensimmäisen podcast-applikaation, joka tunnettiin nimellä iPodder. Internetiin julkaistujen radio-ohjelmien lataaminen onnistui tuon ohjelman kautta Applen valmistamiin iPodeihin. Vuotta myöhemmin jättimäiset yritykset huomasivat podcastien valtaisan potentiaalin ja tätä kautta podcastien suosio tulevaisuuden osalta oli taattu. Koska Winer ja Curry olivat rakentaneet applikaationsa nimenomaan iPodeja varten, oli täysin luonnollista, että Steve Jobsin johtama Apple oli ensimmäisenä lunastamassa tätä potentiaalia.
Curryn isännöimä The Daily Source Code -podcast oli aikoinaan yksi maailman suosituimmista.
Podcast-nimi täyttä sattumaa
Kun mietitään edellä olevaa listan kohtaa, siinä olevia iPod-mainintoja ja itsessään nimeä podcast, saattavat jo nämä seikat paljastaa sen, mihin sana podcast perustuu: se koostuu iPodista, joka on siis Applen valmistama kannettava ja pienikokoinen musiikkisoitin, ja sanasta broadcasting (suomennettuna lähettäminen, joka liittyy televisio- ja radiolähetyksiin).
Mutta kuka sitten tämän nimen keksi?
Asialla oli brittiläisen sanomalehden, The Guardianin, toimittaja Ben Hammersley. Nimi perustui täydelliseen sattumaan. Hammersley oli kirjoittanut vuonna 2004 artikkelin internet-radioblogeista. Kun hän oli lähettänyt artikkelin tarkastettavaksi, kerrottiin hänelle, että artikkeliin tarvittaisiin yksi lause lisää, koska teksti piti saada tietyn mittaiseksi, jotta se saatiin täyttämään painetun lehden sivu kokonaisuudessaan. Hammersley kirjoitti tuon yhden tarvittavan lauseen seuraavasti, itse asiassa kolmena lauseena: ”Mutta miksi meidän sitten tulisi kutsua tätä uutta ilmiötä? Audioblogeiksi? Vai miltä kuulostaisi podcast?”
Tuo nimi eli podcast jäi elämään, ja vakiintui pysyväksi kuvaukseksi näille ”audioblogeille”, joita sadat miljoonat ihmiset kuuntelevat päivittäin.
Microsoftilla kapinoitiin podcast-nimeä vastaan
Kuten jo äsken mainittiin, The Guardianin toimittaja Ben Hammersley leikitteli artikkelissaan ääniblogien mahdollisilla nimillä, joista podcast omaksuttiin yleiseen käyttöön.
Microsoftilla ei oltu nimestä järin innoissaan. Ja syykin on selvä. Osa podcast-nimestä oli peräisin pahimman kilpailijan musiikkisoittimesta, iPodista. Microsoftilla oli omat musiikkipalvelunsa ja -laitteensa, jotka eivät vuosien kamppailusta huolimatta ole ikinä pärjänneet Applen vastaaville.
Mutta vuonna 2005 yhtiössä oltiin vielä toiveikkaita. Microsoftilla haluttiin myös hypätä uuden muoti-ilmiön, podcastien, maailmaan, mutta nimi tuotti haasteita. Kuka nyt haluaisi markkinoida, vaikkakin epäsuorasti, kilpailevan yrityksen tuotetta?
Microsoftin työntekijät päättivät siis keksiä omille ääniohjelmilleen uuden nimen: blogcast, joka oli johdettu sanoista weblog (josta blog on lyhenne) ja broadcast. Nimi ei kuitenkaan ottanut tuulta alleen, sillä podcast oli tullut jäädäkseen.
Podcastista tuli virallinen sana
Ja tässä syy siihen, miksi juna oli nimen osalta jo mennyt.
Oxford English Dictionary, OED, on merkittävimpänä pidetty englannin kielen sanakirja. Uutta sanaa pidetään yleisesti virallisena vasta siinä vaiheessa, kun se on lisätty kyseiseen sanakirjaan.
Kesällä 2005 julkistettiin seuraavan vuoden alussa digitaaliseen sanakirjaan lisättävät sanat, joiden joukossa myös podcast oli. Sanakirjan amerikkalaisen version, New Oxford American Dictionaryn, päätoimittajan Erin McKeanin mukaan podcast oli ollut ehdolla jo edellisen vuoden päivitykseen, mutta toimituksessa oli todettu, ettei se ollut vielä tarpeeksi laajassa käytössä.
Toronto Star -lehden mukaan vielä syksyllä 2004 tehty Google-haku sanalla podcast ei tuottanut yhtäkään tulosta, vaan hakukone kysyi: ”Tarkoititko: broadcast?”. Vuoden päästä haku antoi jo yli 77 miljoonaa tulosta.
Podcastin ensimmäinen määritelmä sanakirjassa kuului seuraavasti: ”Radiolähetyksen tai vastaavan ohjelman digitaalinen tallenne, joka on ladattavissa Internetistä omalle toisto-ohjelmalle”. Sittemmin sen määritelmä on laajentunut.
New Oxford American Dictionaryn toimituksessa podcast valittiin vuonna 2005 myös Vuoden sanaksi.
Podcastien suosion kasvu
Kun podcastit alkoivat kantautua koko kansan tietoisuuteen vuoden 2005 aikana, niiden suosio lähti räjähdysmäiseen kasvuun. Vuonna 2006 näyttelijä ja koomikko Ricky Gervais pääsi Guinnessin ennätyskirjaan kaikkein ladatuimman podcastin omistajana: hänen tuotoksiaan ladattiin kuuntelijoiden toimesta yli 250 000 kertaa yhtä jaksoa kohden ensimmäisen kuukauden aikana.
Podcastien suosio sen kuin jatkoi kasvuaan ja muutamaa vuotta myöhemmin oli koomikko Adam Corollan vuoro päästä ennätystenkirjaan. Hänen podcast-jaksonsa keräsivät maaliskuun 2009 ja maaliskuun 2011 välisenä aikana yli 59 miljoonaa uniikkia latauskertaa, mikä oli tuohon aikaan korkein määrä latauskertoja kaikkien podcastien osalta. Vuoden 2018 lopussa tuo titteli ei kuitenkaan kuulunut enää Corollalle, vaan se oli siirtynyt Serial-nimisen podcastin haltuun, jolla uniikkeja latauskertoja oli jo tuolloin ”vaatimattomasti” 420 miljoonaa.
Kuten jo aiemmin tällä listalla todettua, Apple on ollut edelläkävijä podcastien saralla ja vuonna 2013 yrityksen podcast-palvelu ylitti miljardin tilaajan rajan. Kuluvana kalenterivuotena (2020) Apple ylitti palvelussaan miljoonan eri podcast-ohjelman rajapyykin. Myös Spotify ylitti samaisen rajapyykin: pelkästään maaliskuun ja huhtikuun välisenä aikana Spotifyhin tuli noin 300 000 uutta podcast-ohjelmaa.
Presidentin puhe podcastiksi
Toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain presidenttinä toiminut Franklin D. Roosevelt oli ensimmäinen presidentti, joka alkoi pitämään viikoittaisen, radiossa lähetettävän puheen. Siitä lähtien kaikki Yhdysvaltain presidentit Donald Trumpiin saakka pitivät perinteestä kiinni, joskaan kaikki eivät tunnollisesti joka viikko.
Vuosina 2001-2009 presidenttinä toiminut George W. Bush oli puolivälissä virka-kauttaan ensimmäisten joukossa trendien aallonharjalla. Vuonna 2005, kun podcastit nousivat vauhdilla maailmanvalloitukseen, siirrettiin Bushin ajankohtaisiin aiheisiin tarttuvat puheet netistä ladattaviksi äänitiedostoiksi. Podcast-muoto oli nykyaikaa ja näin presidentin puheet pystyi kuuntelemaan missä ja milloin tahansa.
Twitter syntyi podcast-alustan raunioille
Twitter, kuten tiedämme, on yksi suosituimmista ja vaikutusvaltaisimmista sosiaalisen median kanavista. Yhtiötä ei kuitenkaan alunperin perustettu sosiaaliseksi mediaksi.
Noah Glassilla oli pieni start-up-yritys nimeltään Audioblogger, jonka ideana oli, että käyttäjä voisi soittaa tiettyyn puhelinnumeroon ja jättää sinne ääniviestin, joka muunnettaisiin Internetistä ladattavaksi MP3-tiedostoksi. Glass löi hynttyyt yhteen toisen teknologiayrittäjän Evan Williamsin kanssa, ja yhdessä he loivat Glassin luomaan teknologiaan pohjautuvan yksinkertaisen podcast-alustan nimeltään Odeo.
Matka kuitenkin tyssäsi hyvin nopeasti, kun Apple ilmoitti liittävänsä podcast-alustan iTunesiin ja sitä kautta palvelu tulisi olemaan valmiina jokaisessa iPodissa (joita tultaisiin myymään useita satoja miljoonia kappaleita). Odeolla todettiin, että omalla, vielä osittain kehitysvaiheessa olleella tuotteella oli siinä kohtaa turha lähteä kilpailemaan Applea ja sen valmista pakettia vastaan, joten Glass ja Williams tiimeineen alkoivat miettimään uusia ideoita.
Eräs Odeon työntekijä, Jack Dorsey, heitti ilmoille huomion siitä, miten tilapäivitykset eli ”statukset” kasvattivat sosiaalisen median kanavissa suosiotaan; ihmiset rakastivat niiden jakamista. Muutaman aivoriihen jälkeen ja erikoisen nimen keksimisen myötä Twitter perustettiin maaliskuussa 2006.
Patenttikiistat
Vuonna 2013 koko podcast-maailma oli uhan alla. Yritys nimeltä Personal Audio LLC tunnetaan patenttitrollina eli yhtiönä, joka ostaa patentteja ainoana pyrkimyksenään tehdä rahaa haastamalla ostamiensa patenttien kautta muita yrityksiä ja henkilöitä oikeuteen.
Tämä kyseinen yritys haastoi jo edellä mainitun koomikon Adam Corollan oikeuteen patenttirikkomuksesta ja yrityksen aikomuksena oli hyökätä myös lukuisten muiden podcast-tekijöiden kimppuun. Personal Audio LLC väitti Corollan rikkoneen patenttia, joka liittyi mediasisällön sarjallistamiseen ja levittämiseen liittyvään systeemiin.
Electronic Frontier Foundation (EFF), joka on kansalaisten oikeuksia tietoyhteiskunnassa puolustava järjestö, haastoi tämän patentin ja voitti käsittelyn. Tämän jälkeen Personal Audio LLC jätti valituksen Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen ja yritti saada päätöksen uudelleen käsiteltäväksi oikeustuomioistuimessa, mutta toukokuussa 2017 korkein oikeus ilmoitti, ettei se myönnä valituslupaa ja näin ollen kyseisen yrityksen pyrkimys tehdä rahaa podcastien luojien kustannuksella meni mönkään.
EFF:n voiton mahdollisti yli tuhat saatua lahjoitusta. Nämä lahjoitukset tulivat yksilöiltä, jotka halusivat auttaa podcast-yhteisöä ja siten pitää koko alan elossa. EFF:n voitto perustui siihen, että podcastit olivat olleet olemassa jo vuosia ennen kuin Personal Audio LLC osti kyseisen patentin vuonna 2012. Myös jo aiemmin tällä listalla mainittu podcastien keksijä Dave Winer hämmästeli asiaa ennen lopullista ratkaisua toteamalla, että miten johonkin jo niin pitkään olemassa olleeseen asiaan voidaan jälkikäteen ostaa patentti.
Tilastoja – Miten, miksi, kuka?
Oxfordin yliopiston mediaa tutkiva Reuters instituutti on alkanut kasvavan suosion myötä kasaamaan vuosittaisen raportin podcastien maailmanlaajuisesta kulutuksesta.
Kaikkein eniten podcasteja kuuntelevat nuoret aikuiset, sillä tutkimuksen mukaan yli puolet alle 35-vuotiaista kuuntelee podcasteja kuukausittain. Yli 55-vuotiaista säännöllisiä käyttäjiä oli vain noin viidennes. Jälkimmäisessä ikäryhmässä kuunnellaan huomattavasti enemmän perinteistä radiota, joka omalta osaltaan syö podcastien kulutusta.
Eniten podcasteja kuunnellaan kotona; vanhempi ikäluokka verrattain enemmän, mutta alle 35-vuotiaittenkin ryhmässä yli puolet kulutuksesta tapahtuu kotona. Neljännes kyselyyn vastanneista ilmoitti kuuntelevansa podcasteja matkatessaan julkisissa kulkuvälineissä ja viidesosa kertoi podcastin pyörivän liikuttaessa omalla kulkuneuvolla, oli se sitten auto tai polkupyörä. Noin 16 prosentilla vastaajista oli aikaa kuunnella podcasteja töissä (nuorempien osuus oli hieman suurempi), ja saman verran napit korvilla ollaan myös treenatessa.
Kaikissa kyselyyn mukaan otetuissa maissa (yksi näistä oli Suomi) lähes puolelle kuluttajista pääsyy podcastien kuuntelemiselle oli kartalla pysyminen jossain itselle tärkeässä ja mielenkiintoisessa aiheessa. Noin 40 prosenttia kuuntelee podcasteja oppiakseen jotain uutta.
Neljäsosa vastaajista kuuntelee podcasteja ajankuluna, kun ei ole muuta tekemistä, ja hieman harvempi haluaa vaihtelua jatkuvaan musiikin kuuntelemiseen.
Vaikka podcasteja muuten kulutetaankin ikäluokasta riippumatta yllättävän samalla lailla, tulee suurin ero esiin nimenomaan syissä, miksi niitä kuunnellaan. Mitä nuorempi henkilö on, sitä todennäköisemmin podcasteja kuunnellaan viihteen vuoksi, tai että saadaan sisältöä muuten tyhjiin hetkiin. Yli 25-vuotiaille viihdearvo ja informatiiviinen sisältö ovat yhtä tärkeitä, ja podcastien ”sivistävyyden” merkitys kasvaa iän myötä.
Arvokkain podcast
The Joe Rogan Experience on tällä hetkellä maailman arvokkain podcast, sillä sitä vetävän Joe Roganin kerrotaan tienaavan ohjelmallaan peräti 30 miljoonaa dollaria eli noin 25,5 miljoonaa euroa vuodessa ja hänen podcast-jaksojaan ladataan noin 200 miljoonaa kertaa kuukaudessa. Mutta kuka sitten on Joe Rogan ja miksi juuri hänen podcastinsa on saavuttanut niin valtaisan suosion?
Rogan on yhdysvaltalainen TV-persoona, joka tunnetaan niin näyttelijänä, stand up -koomikkona, vapaaottelusarja UFC:n kommentaattorina sekä muun muassa Suomessakin näytetyn Pelkokerroin-ohjelman juontajana. Ohjelman suosio perustuu hänen sensuroimattomiin ja usein myös perin kyseenalaisiin kannanottoihinsa, varsin nimekkääseen vieraslistaan, hänen omaan julkkis-statukseensa ja siihen, että hän toimi täysin podcastien tekemiseen liittyviä neuvoja vastaan. Siinä, missä asiantuntijat neuvovat uusia tulokkaita tekemään kestoltaan lyhyitä ja miellyttäviä podcasteja, teki Rogan kaiken päinvastoin. Lisäksi hän ei ottanut taakseen mitään jättimäistä yritystä, vaan on tehnyt kaiken alusta alkaen itse, mikä on mahdollistanut myös täyden vapauden jaksojen sisällön osalta.
Ylipäätään Rogan ei koskaan ajatellut kasvattavansa podcastistaan mitään jättimäistä menestystä ja siksi hän ei missään vaiheessa panostanut markkinointiin. Ihmiset siis löysivät hänen podcastinsa täysin omia reittejään. Nykyisin Roganin podcast löytyy Spotifysta, sillä hän teki jopa 100 miljoonan dollarin (85,2 miljoonaa euroa) arvoiseksi arvellun sopimuksen kyseisen musiikkipalvelun kanssa. Roganin podcast-jaksojen kuuntelu on kuitenkin edelleen ilmaista, eikä Spotifylla ole mitään oikeuksia vaikuttaa hänen ohjelmansa sisältöön; tämä onkin jo aiheuttanut melkoisesti ongelmia Spotifylle, juuri Roganin varsin kyseenalaisten näkemysten ja kannanottojen muodossa.
🤷♀️ Nyt saa ilmiantaa kaikki omat suosikkipodcastit! Mitä ja ketä sinä tykkäät kuunnella? Vai ovatko podcastit ollenkaan sinun juttusi?
Kerro kommenttikentässä 
