Yhteiskunta
Joe Biden voitti vaalit: 10 asiaa, mitä tapahtuu seuraavaksi
Joe Biden voitti vaalit ja hänestä tulee Yhdysvaltain 46:s presidentti. Seuraavassa Listafriikki käy läpi 10 asiaa, mitä vaalituloksen tiimoilta tapahtuu seuraavaksi.
Yhdysvalloissa jännitettiin lähestulkoon koko viime viikon ajan Yhdysvaltain presidentinvaalin tulosta. Istuva presidentti Donald J. Trump otti ääntenlaskennassa tukevan johdon, kun ensimmäiset tulokset tulivat julki, mutta postiäänten myötä tilanne kääntyi päälaelleen.
Äänestystilanne oli useissa ratkaisevissa osavaltioissa todella tiukka niin pitkään, että vasta viime lauantaina useat mediatahot uskalsivat tiedottaa asiasta: Joe Biden voitti vaalit ja hänestä tulee Yhdysvaltain historian 46. presidentti.
Presidentti Trump ei ole vaalitulosta sulattanut, vaan hän on kyseenalaistanut vaalituloksen, väittänyt voittaneensa ja kertonut Bidenin äänimäärän perustuvan vaalivilppiin. Eri medialähteiden mukaan presidentti Trumpin lähipiiri olisi kehottanut istuvaa presidenttiä myöntämään tappionsa, mutta presidentti itse on kertonut vievänsä asian oikeustuomioistuimiin – tarvittaessa jopa korkeimpaan oikeuteen.
Mutta, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu seuraavaksi tämän presidentinvaalin tiimoilta?
Listafriikki.com käy seuraavassa läpi kymmenen asiaa niiltä osin, miten asiat etenevät tästä eteenpäin.
Ääntenlasku jatkuu
Lauantaina mediatahot julistivat kuin yhteen ääneen ”Joe Biden voitti vaalit!”, mutta miten äänestystuloksen julkaiseminen on mahdollista, kun ääntenlaskenta on vielä kesken lukuisissa osavaltioissa?
Presidentinvaalin voittaakseen ehdokas tarvitsee taakseen vähintään 270 valitsijamiestä. Kussakin Yhdysvaltain osavaltiossa on tietty määrä näitä valitsijamiehiä, ja kun kansan antamat äänet on osavaltiossa laskettu, toinen ehdokkaista voidaan julistaa osavaltion voittajaksi ja siten hän saa taakseen osavaltion valitsijamiehet. Kun riittävän monessa osavaltiossa joko kaikki äänet on laskettu tai ero ehdokkaiden keräämissä äänimäärissä on sitä luokkaa, ettei tappiolla oleva ehdokas voi enää kiriä ohitse, voidaan vaalivoittaja julkaista. Media-alan yritykset eivät syyttä suotta hätäile äänestystuloksen julistamisen kanssa. Julistus tapahtuu vasta siinä vaiheessa, kun on absoluuttisen varmaa, ettei vähemmän ääniä kerännyt ehdokas voi enää saada riittävästi ääniä noustakseen voittoon ääntenlaskennan osalta edelleen kesken olevissa osavaltioissa ja siten 270 valitsijamiehen saavuttaminen on mahdotonta.
Vaikka siis ”Joe Biden voitti vaalit” -otsikot ovat vallanneet lehtien kannet jo päivien ajan, ääntenlaskenta on edelleen kesken – ero vain on jo riittävän suuri sille, että Bidenin voidaan todeta tulleen valituksi Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi.
Oikeusjuttuja luvassa
Itse vaalipäivän iltana, tai paremminkin sanottuna yönä, istuva presidentti Donald J. Trump järjesti lehdistötilaisuuden, jossa hän kertoi – hyvin lievästi kierrellen – voittaneensa vaalit. Hän kertoi eron vastaehdokas Joe Bideniin olleen jo tuossa vaiheessa niin suuri, ettei Demokraattisen puolueen ehdokas voi ottaa häntä enää äänimäärissä kiinni, mitä tulee ratkaiseviin osavaltioihin.
Presidentin puheet olivat kuitenkin pahasti ennenaikaisia. 16 osavaltiossa postitse tulleiden äänten laskeminen saatiin aloittaa vasta vaalipäivänä ja 17 osavaltiossa vasta siinä vaiheessa, kun äänestyspaikat ovat sulkeutuneet. Tästä syystä presidentti Trump karkasi aikaisessa vaiheessa johtoon – olihan hän kehottanut kannattajiaan äänestämään perinteiseen tapaan paikan päällä ja välttämään postiäänestystä, kun taas Demokraattisen puolueen ja Bidenin kannattajista todella monet äänestivät nimenomaan postitse vallitsevan koronaviruspandemian vuoksi.
Jo vaali-illan, tai yön, puheessaan presidentti Trump kertoi, miten Demokraattinen puolue yrittää varastaa vaalit vaalivilpillä, ja kun postiäänien laskennan edetessä tilanne alkoi näyttää istuvan presidentin osalta yhä tukalammalta, hän vei syytöksiään yhä pidemmälle. Republikaaninen puolue onkin ollut jo useampaan otteeseen osavaltioiden omissa oikeusistuimissa, yrittäen vaikuttaa muun muassa ääntenlaskennan jatkamiseen, epäonnistuen kuitenkin siinä. Oikeuskanteita on kuitenkin luvassa lisää, sillä presidentti Trump uskoo voittavansa vaalit oikeuden kautta – hänen mukaansa, kun osa lasketuista äänistä on laittomia. Kun siis kanteet on käsitelty osavaltioiden omissa oikeustuomioistuimissa, aikoo hän jatkaa niiden tiimoilta matkaa kohti korkeinta tuomioistuinta.
Presidentti puhui jo vaalikampanjan aikana siitä, miten hän epäilee, että vaalien kohdalla tullaan näkemään vilpillistä toimintaa ja jo tuolloin hän peräänkuulutti käyttävänsä tarpeen vaatiessa oikeustuomioistuimia.
Siirtymävaihe käynnistyy
Jo siinä vaiheessa, kun Joe Bidenin vaalivoitto alkoi näyttää todennäköiseltä, aloitti tuleva presidentti siirtymävaiheen tiiminsä kasaamisen. Tämä tarkoittaa sitä, että presidentin vaihtuessa tuleva uusi presidentti aloittaa jo valmistautumisensa tulevaan presidentin kauteensa: tiimin tehtävänä on löytää henkilöt useisiin poliittisiin virkoihin sekä Valkoisessa talossa että kabinetissa.
Siirtymävaiheen ensisijaisena tavoitteena on vallan mahdollisimman ongelmaton siirtyminen presidentiltä toiselle, minkä myötä uusi presidentti on valmis aloittamaan työnsä ja keskittymään tärkeisiin asioihin välittömästi virkaan astuessaan. Presidentti Trump on kuitenkin jo ilmoittanut kieltäytyvänsä ylipäätään vallanvaihdosta, joten ongelmatonta siitä ei missään nimessä tule.
Yksi kuluvan kalenterivuoden polttavimmista puheenaiheista on ollut koronaviruspandemia ja Biden on siirtymävaiheen tiimiä valitessaan keskittynyt erityisesti juuri tähän osa-alueeseen. Ylipäätään Biden ja hänen kampanjaväkensä ovat jo julkaisseet nettisivut tiiminsä osalta.
Siirtymävaihetta ovat johtamassa etunenässä Joe Biden ja hänen varapresidenttiehdokkaakseen nimeämänsä Kamala Harris, josta tulee historian ensimmäisenä naisena ja tummaihoisena henkilönä varapresidentti.
Tapaaminen tulevan ja istuvan presidentin välillä
Normaalisti edellä mainitun siirtymävaiheen perinteisiin kuuluu istuvan presidentin ja tulevan presidentin kahdenkeskinen tapaaminen. Vaikka vuosina 2008-2016 Yhdysvaltain presidenttinä toiminut Barack Obama ja nykyinen presidentti Donald Trump olivat poliittisesti täydelliset ääripäät toisilleen, myös he kykenivät istumaan saman pöydän ääreen ja keskustelemaan asioista osana vallansiirtoa.
Näiden vaalien osalta tilanne saattaa olla kuitenkin toinen. Vaikka Joe Biden voitti vaalit, presidentti Trump ei ole suostunut myöntämään tappiotaan ja kuten todettua, hän uskoo voittavansa vaalit oikeustuomioistuinten kautta. Tästä syystä yleinen uskomus onkin se, että tällä kertaa tämä perinne presidenttien kahdenkeskisestä hetkestä jää toteutumatta. The New York Timesin mukaan Biden on jo todennut, ettei hän aio vaatia tätä tapaamista, eikä hän mitä ilmeisimmin myöskään odota sen toteutuvan.
Käytännössä ottaen tapaamisen toteutuminen vaatisi sitä, että presidentti Trump myöntäisi hävinneensä vaalit ja sitä hetkeä ei ole näköpiirissä.
Äänestystuloksen sertifiointi
Äänestystuloksen vahvistaminen käynnistyy 10. marraskuuta. Kullakin osavaltiolla on takaraja, johon mennessä tämä prosessi on vietävä päätökseen eli tiettyyn päivämäärään mennessä tuloksen on oltava vahvistettu; kaikkein eniten aikaa on Kalifornian osavaltiolla, jonka kohdalla määräaika umpeutuu 11. joulukuuta.
Äänestystulosten vahvistaminen vaatii sitä, että jokainen annettu ääni on laskettu ja kaikki mahdolliset juridiset ongelmat on saatu selvitettyä; tätä prosessia kutsutaan ”kanvasoinniksi”. Äänestystuloksesta laaditaan kunkin osavaltion toimesta raportti, jossa julkistetaan molemmille ehdokkaille annetut äänimäärät. Tämän jälkeen tuo raportti käydään vielä uudelleen läpi. Kun raportti on tarkastettu perusteellisesti, suljetaan se osavaltion leimalla varustettuun kirjekuoreen ja lähetetään valtion arkistonhoitajalle osavaltion kuvernöörin toimesta.
Jokainen osavaltion piirikunta voi itsenäisesti vahvistaa oman piirikuntansa tuloksen. Tämä tapahtuu erillisen toimikunnan toimesta, johon kuuluu sekä republikaaneja että demokraatteja ja he käyvät läpi äänestystuloksen: heidän tehtävänään on tarkistaa, että laskettujen äänien määrä vastaa virallisessa äänestyskirjassa olevaa äänimäärää. Piirikuntien lopullinen vahvistus täytyy kuitenkin tulla osavaltion johtavalta vaaliviranomaiselta, kun hän vahvistaa koko osavaltion äänimäärät.
Äänten uudelleenlaskenta
Jokaisella Yhdysvaltain osavaltiolla on omat lait ja sääntönsä. Näin on myös äänten uudelleenlaskennan kohdalla: joissain osavaltiossa äänten uudelleenlaskenta suoritetaan automaattisesti, mikäli ehdokkaiden välinen ääniero jää tietyn skaalan sisälle – toisissa taas jonkun tahon on vaadittava sitä, joskin tällöinkin edellytyksenä on oltava pieni ääniero ehdokkaiden välillä ja/tai konkreettisin todistein osoitettu vaalivilppi.
Myös se, milloin äänten uudelleenlaskenta suoritetaan, vaihtelee osavaltioittain. Osassa osavaltioista se tapahtuu äänten kanvasoinnin jälkeen, mutta ennen osavaltion äänestystuloksen sertifioimista ja toisaalla taas kanvasoinnin sekä äänten sertifioinnin jälkeen.
Yleisesti ottaen uudelleenlaskennassa löydetään yksittäisiä heittoja alkuperäiseen äänestystulokseen verrattuna, joskus joitain satoja, mutta tuhansiin ääniin ei päästä käytännössä ottaen koskaan. Niinpä onkin äärimmäisen epätodennäköistä, että yhdenkään osavaltion lopullinen tulos muuttuisi äänten uudelleenlaskennan perusteella; tähän peilaten on helppo sanoa, että Joe Biden voitti vaalit, mutta toki prosessia täytyy kunnioittaa.
”Turvasatama” äänestystuloksen virallistamiselle
Mitä sanalla ”Safe harbor” eli ”turvasatama” on tekemistä Yhdysvaltain presidentinvaalin kanssa ja mitä se tarkoittaa?
Luonnollisestikaan tässä ei ole kyse nyt mistään fyysisestä ja konkreettisesta turvasatamasta, vaan tuo sana liittyy päivämäärään – tarkalleen ottaen joulukuun 8. päivään ellei sitten osavaltiolle ole myönnetty pidennettyä aikaikkunaa. Tuohon päivään mennessä osavaltion on virallistettava äänestystuloksensa. Mikäli äänestystulos on kiistanalainen ja siitä ei päästä osavaltion sisällä yhteisymmärrykseen kyseiseen päivämäärään mennessä, tällaisessa tilanteessa päätösvalta siirtyy uudelle kongressille, joka aloittaa työnsä tammikuussa.
Tuon kyseisen päivämäärän ylittäminen on kuitenkin erittäin harvinaista. Ja jos sitten niin käy, esimerkiksi Floridan osavaltiossa on vuoden 2000 presidentinvaalin myötä säädetty lakipykälä, jonka mukaan takarajan ylittymisen uhatessa osavaltion lainsäädäntöelin tekee päätöksen, jolloin se ei mene koskaan kongressille saakka. Tällaisessa tilanteessa sillä, onko lainsäädäntöelin republikaani- vai demokraattivetoinen, on luonnollisesti valtaisa merkitys, mutta kuten todettua – tällainen on äärimmäisen harvinaista.
Valitsijamiehet äänestävät
Kun kaikki kiistat on ratkaistu ja äänestystulokset on virallisesti vahvistettu, valitsijamiehet kokoontuvat osavaltioittain, jolloin he antavat ne omat ja ratkaisevat äänensä presidenttikilvassa. Nämä valitsijamiehet antavat äänensä sille ehdokkaalle, joka on voittanut osavaltion äänestyksen; ainoastaan kahdessa osavaltiossa, Nebraskassa ja Mainessa, valitsijamiehet äänestävät sen mukaan, miten äänet ovat jakautuneet kunkin valitsijamiehen piirikunnassa.
Valitsijamiehet ovat velvoitettuja kunnioittamaan äänestystulosta eli antamaan oman äänensä sen mukaan, miten heidän osavaltiossaan/piirikunnassaan kansa on äänestänyt. Yhdysvaltain poliittinen historia tuntee kuitenkin tapauksia, joissa valitsijamiehet ovat äänestäneet toisin kuin osavaltio on äänestänyt. Näin kävi esimerkiksi vuoden 2016 presidentinvaalissa, kun Washingtonin osavaltiossa kolme valitsijamiestä äänesti vastoin kansan äänestystulosta. Heidän oli määrä antaa äänensä Hillary Clintonille, mutta sen sijaan he äänestivät Colin Powellia – eivät sentään Donald Trumpia. Lisäksi yksi valitsijamies äänesti Faith Spotted Eaglea. Heistä jokainen sai tempustaan oikeudessa sakot, joskin summa oli naurettavat 1 000 dollaria per valitsijamies.
Erikoista Yhdysvaltain vaalitavassa on se, että kansa ei varsinaisesti äänestä presidenttiä, vaan he äänestävät valitsijamiehet, jotka taas äänestävät presidentin. Tämä siis mahdollistaa sen, että valitsijamiehet voivat äänestää toisin kuin osavaltion asukkaat ovat omalla äänellään halunneet heidän äänestävän. Se, että valitsijamiehet eivät noudattaisi osavaltionsa äänestystulosta, on äärimmäisen harvinaista, mutta mahdollista; tällaisessa vaalitavassa aitona pelkona on myös se, että valitsijamiehiä voidaan yrittää tavalla tai toisella kiristää. Toki myös osavaltiolla on oikeus puuttua siihen, mikäli valitsijamies ei noudata kansan valintaa.
Jos sinua jäi mietityttämään kuka/ketkä/mikä päättää valitsijamiehet, niin he koostuvat puolueiden itse valitsemista henkilöistä ja yleisesti ottaen he ovat varsin korkeassa asemassa omissa puolueissaan. Yhdysvaltain historiassa valitsijamiehet ovat äänestäneet 99-prosenttisesti kansan tahdon mukaan.
Valitsijamiesten ääntenlaskenta
Kun mietitään, että tässä vuoden 2020 presidentinvaalissa yhteensä noin 150 miljoonaa yhdysvaltalaista on äänestänyt, sellaisen äänimäärän laskemisessa ja läpikäynnissä on eittämättä melkoinen urakka, vaikka ääntenlaskenta toteutetaankin osavaltioittain ja osavaltioiden sisällä piirikunnittain.
Kun nämä 150 miljoonaa ääntä on ikään kuin muutettu valitsijamiesten ääniksi, on ääniä jäljellä enää 538. Sitä voisi kuvitella, että 538 äänen tarkistaminen ei veisi kovinkaan paljoa aikaa, mutta tästä äänenlaskennasta on tehty niin tarkka ja yksityiskohtainen prosessi, ettei se käy käden käänteessä.
Valitsijamiesten äänet luetaan ja lasketaan kongressin edustajien edessä, senaatin presidentin johtaessa ääntenlaskentaa: tällä hetkellä senaatin presidenttinä toimii presidentti Donald Trumpin varapresidentti Mike Pence. Prosessista vastaa uusi kongressi, joka valitaan aina presidentinvaalin yhteydessä, ja he aloittavat työnsä tammikuun 3. päivänä – kuusi päivää ennen valitsijamiesten ääntenlaskentaa.
Presidentin virkaanastujaiset
Presidentin virkaanastujaiset ovat ohjelmassa 20. tammikuuta. Kyseessä on aina massiivinen tapahtuma: esimerkiksi presidentti Barack Obaman virkaanastujaisissa, vuonna 2009, uskottiin paikalla olleen noin 1,8 miljoonaa ihmistä.
Tapahtumassa nähdään aina sekä väistyvä presidentti että uusi presidentti – edellyttäen, että valta vaaleissa on vaihtunut – mutta kuinka ollakaan, presidentti Trumpin ei uskota osallistuvan Joe Bidenin virkaanastujaisiin eli hän on jättämässä tällä tietoa väliin jälleen yhden perinteen. Toisaalta, mikäli Trump näkee edelleen, että hän oli todellisuudessa vaalien voittaja, sinällään ratkaisu jättää väliin Bidenin virkaanastujaiset kulkisi käsi kädessä hänen näkemyksensä kanssa.
Sitä me emme kuitenkaan tiedä tässä vaiheessa, tuleeko presidentti Trump myöntämään tappionsa jossain vaiheessa. Mikäli hän ei myönnä tappiotaan, tekee hän Yhdysvalloissa poliittista historiaa: yksikään presidenttiehdokas ei ole vuodesta 1896 lähtien, jolloin tappion myöntämisestä tuli Yhdysvaltain presidentinvaaliin liittyvä perinne, kieltäytynyt myöntämästä tappiotaan siinä vaiheessa, kun äänestystulos on virallinen ja vahvistettu; tokikaan mikään laki ei vaadi tappion myöntämistä.
Normaalisti vaalit hävinnyt ehdokas soittaa vaalien voittajalle, myöntäen tappionsa, ja puhuu sen jälkeen myös kannattajilleen julkisesti. Tässä äänestystilanteessa, jossa olemme tällä hetkellä, tämä tappion julkinen myöntäminen olisi jo tapahtunut, mutta presidentti Trump ei ole niin tehnyt, eikä ole ainakaan aivan heti tekemässä.
🤷♂️ Kerro kommenttikentässä ⬇️ ⬇️ mitä mieltä sinä olet Yhdysvaltain vaalisysteemistä? Pitäisikö valta olla suoraan kansan käsissä, ei valitsijamiesten? Tarvittaisiinko Yhdysvalloissa ripaus suomalaisuutta näiltä osin?!