Someriippuvuus on aito uhka: 10 häkellyttävää faktaa!

Someriippuvuus on ollut viime vuosien aikana merkittävä keskustelunaihe, eikä syyttä: Listafriikki.com käy läpi 10 faktaa aiheeseen liittyen.

Meistä moni on varmasti kohdannut tilanteen, jossa meneillään on ollut hyvä keskustelu ja kesken tämän keskustelun toinen osapuoli on napannut puhelimen käteensä, hukkuen sinne älylaitteensa syövereihin.

Sosiaalinen media mahdollistaa ihmisille paljon hienoja asioita, kuten esimerkiksi kommunikaation ystävien ja sukulaisten välillä, kun maantieteelliset etäisyydet ovat pitkät. Samaan aikaan se aiheuttaa yksilöille ja myös koko yhteiskunnalle valtavasti ongelmia.

Pitäisikö siis tästä meidän sosiaalisen median käytöstä olla aidosti huolissaan?

Ehdottomasti pitäisi, sillä sellaista termiä kuin someriippuvuus ei ole todellakaan turhaan keksitty. Jokaisen kannattaakin omalla kohdallaan tutkailla, onko se somen käyttö karannut käsistä tai karkaamassa käsistä, ja tehdä asialle aidosti jotain. Esimerkiksi Ylen verkkosivuilta löytyy hyvä testi, joka kertoo sinulle onko sosiaalisen median käyttäminen juuri sinulle jo ongelmallista.

Seuraavassa Listafriikki käy läpi kymmenen someriippuvuuteen liittyvää faktaa, jotka laittavat varmasti jokaisen meistä miettimään sitä omaa sosiaalisen median käyttöä.

Ensimmäiset someriippuvuuden merkit

Kuva: Peter Kasprzyk | Unsplash

Kahta asiaa ei tietyssä mielessä sovi sekoittaa keskenään: se, että pitää somen selaamisesta ja se, että on somesta riippuvainen, eivät tarkoita samaa asiaa, välttämättä.

Jos sosiaalisen median käyttösi alkaa kuitenkin vaikuttaa työhösi, kouluun ja ylipäätään muuhun elämääsi, tällöin kannattaa alkaa tarkkailla sitä omaa käyttäytymistäsi somen suhteen. Jos siis esimerkiksi huomaat kouluhommien tai töiden sijaan selailevasi somea, se on yksi ensimmäisistä signaaleista, joilla someriippuvuus määritellään.

Jos olet myös puhelin kourassa silloin, kun vietät aikaa esimerkiksi ystäviesi tai perheesi kanssa, se saattaa kieliä sosiaalisen median ongelmakäyttämisestä. Lisäksi moni someriippuvuuden kynnyksellä oleva turvautuu normaalia enemmän myös sosiaaliseen mediaan käsitelläkseen elämässään olevia ongelmia; se on ikään kuin pakopaikka todellisuudelta.

Muita merkkejä ovat ärtyneisyys ja/tai levottomuus, kun henkilö ei käytä sosiaalista mediaa; tai, jos miettii sosiaalista mediaa silloin, kun tekee jotain muuta ja menee someen välittömästi mahdollisuuden saatuaan. Myös se on yksi selkeä signaali, jos ensimmäisenä asiana herättyään ja viimeisenä asiana ennen silmiensä sulkemista käy läpi sosiaalisen median kanavat.

Someriippuvuus on yhtä voimakas kuin kokaiiniriippuvuus

Kuva: Christopher Ott | Unsplash

Joku saattaa tätä listaa lukiessaan vähätellä sitä, miten voimakasta riippuvuutta sosiaalinen media voi ihan aidosti aiheuttaa ja miten vakava asia someriippuvuus todellisuudessa on.

Hiljattain Journal of Behaviorial Addiction -lehdessä julkaistu tutkimus paljastaa, että someriippuvuus on yhtä voimakas kuin esimerkiksi kokaiiniriippuvuus; kokaiinia pidetään yleisesti ottaen kaikkein addiktoivimpana huumausaineena.

Tutkimusta johtaneen Dar Meshin mukaan someriippuvuudessa ja huumausaineriippuvuudessa on paljon samoja elementtejä, jotka näkyvät yhtäläisyyksinä aivoissa tapahtuvissa muutoksissa. Tällaisia ovat esimerkiksi heikentynyt päätöksenteko ja omien arvojen noudattamatta jättäminen päätöksiä tehtäessä, päähänpinttymät somea/huumausaineita kohtaan ja muutokset mielialassa.

Lisäksi ihmiset, joilla on someriippuvuus, joutuvat herkästi konfliktitilanteisiin muiden ihmisten kanssa, liittyen heidän somen käyttöön. Yrittäessään päästä eroon tästä riippuvuudesta someriippuvaiset yksilöt kokevat usein vieroitusoireita ja retkahtavat todella herkästi käyttämään somea uudelleen.

Someriippuvuutta ei ole toistaiseksi luokiteltu muiden riippuvuuksien joukkoon, ja Mesh toivookin, että heidän tekemänsä tutkimus muuttaa käsityksen someriippuvuuden vakavuudesta.

”Noin kolmasosa ihmisistä käyttää sosiaalista mediaa ja osa näistä ihmisistä sopeutuu huonosti sosiaalisiin medioihin sekä käyttää niitä liikaa. Toivon mukaan meidän tekemämme löydökset motivoivat tämän toimialan suhtautumaan sosiaalisen median liikakäyttöön sen vaatimalla vakavuudella”, Mesh kommentoi.

Sosiaaliseen mediaan käytetty aika

Kuva: Krzysztof Kamil | Pixabay

Miten paljon keskimäärin jokainen ihminen tällä planeetalla käyttää sosiaalista mediaa per päivä? 145 minuuttia eli lähes kaksi ja puoli tuntia. Kasvua vuoteen 2012 on peräti 61 prosenttia, joka tarkoittaa lähes tunnin päivittäistä keskiarvollista kasvua, joten jokainen voinee miettiä, miltä tulevaisuus näyttää näiltä osin.

Teini-ikäiset, joilla on someriippuvuus, saattavat olla näytön äärellä päivittäisellä tasolla jopa yhdeksän tuntia ja valtaosa siitä kuluu nimenomaan somen parissa. Kaiken kukkuraksi tämä kyseinen tilasto on kuuden vuoden takaa, toki Pohjois-Amerikkaa koskien, joten valistuneena arviona voisi heittää, ettei tilanne ole ainakaan parantunut tästä.

Maailman terveysjärjestö WHO kertoi vuonna 2019, että ihmisen keski-ikä on globaalisti 73,4 vuotta. Mikäli me otamme olettamuksen, että sosiaalisen median pariin eksytään jo kymmenen vuoden iässä, mikä on täysin realistinen arvio, ihminen viettää keskiarvolta sosiaalisessa mediassa 6,66 vuotta. Se tarkoittaa sitä, että me vietämme prosentuaalisesti elinajastamme noin 9,1 prosenttia sosiaalisessa mediassa.

Filippiineillä käytetään sosiaalista mediaa keskiarvollisesti kaikkein eniten ja heidän kohdallaan koko elinajasta peräti 11,64 vuotta saattaa mennä sosiaalisen median parissa.

Sosiaalisen median käyttäjiä uskotaan tänä päivänä olevan maailmanlaajuisesti noin 4,33 miljardia. Kaiken kaikkiaan maapallolla elää vuonna 2021 noin 7,9 miljardia ihmistä, joten kaikista tämän planeetan ihmisistä noin 54,81 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa, ja tuossa luvut ovat siis kaikki ihmiset – vauvasta vaariin.

Kaikkein eniten ihmiset käyttävät aikaa sosiaalisen median kanavista Facebookissa, keskiarvolta noin 58 minuuttia päivässä. Seuraavana listalla ovat Instagram (53 minuuttia), Snapchat (49,5 minuuttia) ja YouTube (40 minuuttia).

Lue myös: Ketkä ovat Top 10 Suomen suosituimmat somejulkkikset!?

Psyykkiset ja fyysiset ongelmat

Kuva: Nik Shuliahin | Unsplash

Me puhuimme tämän listan ensimmäisessä kohdassa ensimmäisistä merkeistä, jotka kertovat siitä, että someriippuvuus on ottanut tai ottamassa vallan; arvioiden mukaan jopa 210 miljoonaa ihmistä, maailmanlaajuisesti, kärsii someriippuvuudesta ja sen aiheuttamista ongelmista.

Vaan, minkälaisia psyykkisiä ja fyysisiä ongelmia someriippuvuus voi pahimmillaan sitten aiheuttaa?

Yksi yleisimmistä ongelmista ovat uniongelmat, jotka puolestaan voivat johtaa esimerkiksi useisiin erilaisiin mielenterveysongelmiin: vuonna 2017 tehdyssä CBS:n tutkimuksessa selvisi, että Yhdysvalloissa 40 prosenttia aikuisista kärsii somen aiheuttamista uniongelmista. Glasgow’n yliopiston tekemässä tutkimuksessa puolestaan selvisi, että teinit, jotka käyttävät somea yli kolme tuntia päivässä, menevät todennäköisemmin nukkumaan vasta kello 23:00 jälkeen ja heräävät yöllä vähintään kerran.

Monet liikaa sosiaalisessa mediassa aikaa viettävät ihmiset kärsivät myös huonosta itsetunnosta, ahdistuksesta ja masennuksesta. Lisäksi liiallinen somen käyttö voi johtaa esimerkiksi syömishäiriöihin, ylipainoon ja kommunikaatio-ongelmiin sekä sitä kautta myös heikentyneeseen elämänlaatuun.

Fyysisten oireiden osalta liiallinen somen käyttö saattaa johtaa esimerkiksi erilaisiin silmäongelmiin, kuten silmäkipuun, sekä sitä kautta päänsärkyihin, heikkoon ryhtiin, joka on taas omiaan aiheuttamaan monenlaisia fyysisiä kipuja, ja myös lukuisiin vakaviin sairauksiin, koska sosiaalinen media vähentää runsaasti liikuntaan käytettävää aikaa.

Avioerot ja parisuhteet

Kuva: Engin Akyurt | Unsplash

Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka käyttävät Facebookia keskimäärin useammin kuin kerran tunnissa, ajautuvat suuremmalla todennäköisyydellä puhtaasti Facebookin käytön aiheuttamiin konfliktitilanteisiin puolisonsa kanssa. Nämä konfliktitilanteet ovat usein seurausta mustasukkaisuudesta ja erilaisista väärinkäsityksistä.

Vuonna 2012 julkaistun brittitutkimuksen mukaan Iso-Britanniassa asuvien ihmisten avioeroista peräti joka kolmas linkittyi tavalla tai toisella sosiaalisen median käyttöön. Puolestaan kaksi vuotta aiemmin Yhdysvalloissa julkaistun tutkimuksen mukaan neljä viidestä avioeroja hoitavista asianajajista käytti sosiaalista mediaa osana todistusaineistoaan.

Sosiaalinen media vie siis nykypäivänä meiltä aivan liian paljon aikaa ja siitä kärsivät erityisesti puolisot, perheenjäsenet ja ystävät. Omaan sosiaalisen median käyttöön kannattaakin kiinnittää huomiota, ja korjata asiat ennen kuin someriippuvuus kummittelee aitona uhkana ilmassa.

Kommunikaatio-ongelmat ja kaksi eri persoonaa

Kuva: Nathan Dumlao | Unsplash

Tuleeko sinulla yhä enenevissä määrin niin sanottuja hiljaisia hetkiä viettäessäsi aikaa esimerkiksi läheisen ystäväsi kanssa? Tämä saattaa olla seurausta puhtaasti sosiaalisen median käytöstä.

Ylipäätään someriippuvuus aiheuttaa ihmisille ongelmia kommunikoinnin osalta niin sanotusti oikeassa elämässä eli esimerkiksi kasvotusten keskustellessa. Osa käyttäjistä luo itselleen sosiaalisessa mediassa omanlaisensa persoonan, josta voi olla vaikeuksia päästää irti. Erityisesti ihmiset, joilla on vaikeuksia päästää tuosta niin sanotusta toisesta persoonastaan irti, ovat vaikeuksissa kommunikoinnin suhteen.

Kommunikaatio-ongelmia aiheuttaa myös puhtaasti se, että ihmisillä on kasvotusten käytävien keskustelujen aikana usein pakottava tarve ottaa puhelin kouraan ja käydä läpi sosiaalista mediaa; uskallan väittää, että todella moni meistä on törmännyt tähän ilmiöön, jossa keskustelu keskeytyy somen vuoksi ja kaikki sanomasi kaikuu kuuroille korville. Kun toinen/joku keskustelijoista ottaa puhelimen käteensä ja löytää tiensä someen kesken keskustelun, menettää hän samalla kiinnostuksen käymäänsä keskusteluun. Kaiken lisäksi tutkimukset osoittavat, että jopa yli joka kymmenes aikuinen kokee jäävänsä mielummin kotiin somettamaan kuin tapaa kasvotusten läheisiään.

Myös vanhemmilla on usein tänä päivänä kommunikaatio-ongelmia lastensa kanssa juuri samoista syistä.

Onkin jotenkin surullista ajatella, että monille käyttäjille sosiaalisen median alkuperäinen tarkoitusperä oli kommunikaation ylläpito ystäviin ja perheenjäseniin, ja vaikka somesta onkin paljon hyötyä esimerkiksi kaukana toisistaan asuessa, lopputuloksena ovat ongelmat kasvoittain tapahtuvassa kanssakäymisessä.

FOMO – pelko, että jää jostain paitsi

Kuva: Pixabay

Oletko törmännyt jossain termiin ”FOMO”, etkä ole ymmärtänyt mistä oikein on kyse? FOMO on lyhenne englanninkielisistä sanoista ”Fear of Missing Out”, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa pelkoa siitä, että jää paitsi jostain.

Sosiaalinen media aiheuttaa osassa ihmisistä juuri tätä kyseistä tunnetta, kun he eivät ole jatkuvasti läsnä somessa. Toisin sanoen, tällaiset yksilöt pelkäävät jäävänsä paitsi kenties jostain huikeasta kokemuksesta, kun he kirjautuvat ulos sosiaalisesta mediasta.

Jopa 56 prosenttia sosiaalisessa mediassa olevista yksilöistä on jossain vaiheessa kokenut FOMO-tunteen ja peräti 69 prosenttia milleniaaleista kokee kyseistä tunnetta päivittäin – osa jopa tunneittain – mikäli he eivät tsekkaa sosiaalista mediaa jatkuvalla syötöllä.

FOMOa kokevista henkilöistä lähes puolet eli noin 45 prosenttia kertoo, etteivät he pysty olla yli 12 tuntia avaamatta jotain sosiaalisen median kanavaa. Neljäsosa ihmisistä kertoo puolestaan, että he ovat valmiita luopumaan muista riippuvuuksistaan, kuten esimerkiksi tupakoinnista, jos se mahdollistaa heille läsnäolon somessa; tämä kertoo nimenomaan siitä riippuvuudesta, jota sosiaalinen media aiheuttaa.

Iäkkäämmät ihmiset somessa

Kuva: Prateek Katyal | Unsplash

Monesti sosiaalisen median ongelmakäyttö mielletään lähtökohtaisesti vain lasten ja nuorten ongelmaksi. Näin kenties olikin ennen, sillä vuonna 2005 yli 65-vuotiaista ihmisistä ainoastaan noin 2,5 prosenttia oli sosiaalisessa mediassa, mutta nykyaikana on toisin: esimerkiksi Yhdysvalloissa peräti 35 prosenttia yli 65-vuotiaista käyttää somea.

Kyse ei ole myöskään pelkästä sosiaalisen median käytöstä, vaan someriippuvuus koskettaa niin ikään myös iäkkäämpiä ihmisiä – ei siis vain lapsia tai nuoria.

Deccan Herald -lehti kirjoittaa 70-vuotiaasta henkilöstä, joka hakeutui läheisten pakottamana hakemaan apua someriippuvuuteensa. Tämän muutetulla nimellä esitellyn henkilön kerrottiin käyttävän jopa viisi tuntia päivässä pikaviestinpalvelu WhatsAppia, mikä vaikutti oleellisesti muun muassa tämän kyseisen henkilön käyttäytymiseen. Hän oli niin addiktoitunut someen, että hän unohti ottaa jopa päivittäiset insuliiniannoksensa diabeteksen hoitoon.

”Konsultaation aikana kävi ilmi, että hänellä oli käytösongelmia, kuten hänen vaimonsakin oli kertonut. Hän oli vihainen, aggressiivinen ja loukkaava kotonaan. Hän unohti ottaa insuliiniannoksensa, mutta mitään muita kognitiviisia merkkejä ei ollut ilmassa (esimerkiksi muistisairaudet). Kun hänen vaimonsa yritti auttaa häntä, hän oli viittä vaille lyödä vaimoaan”, miestä hoitanut lääkäri Diwakar Goutham kertoo.

Goutham peräänkuuluttaakin niin sanotun digitaalisen addiktion selvittämistä erityisesti vanhusten kohdalla, kun potilaalle tehdään kokonaisvaltainen psykiatrinen arvio. Useat lääkärit ovatkin lehden mukaan varoitelleet, että someriippuvuus on ihan yhtälailla uhka iäkkäämmille ihmisille kuin se on nuorille.

Liikenneonnettomuudet

Kuva: Dmitry Vechorko | Unsplash

Jo pitkään on ollut tiedossa, että puhelimen käyttö ajaessa heikentää merkittävästi muun muassa kuljettajan reaktioaikaa ja niin ikään lisää merkittävästi riskiä joutua liikenneonnettomuuteen.

Liikenneonnettomuuksien määrä onkin jatkuvassa kasvussa, kuten on myös liikenneonnettomuuksien aiheuttamien kuolemien määrä. Vuonna 2000 ihmisiä kuoli maailmanlaajuisesti liikenneonnettomuuksissa 1,15 miljoonaa ja vuonna 2018 tuo vastaava luku oli 1,35 miljoonaa. Liikenneonnettomuudet olivatkin vuonna 2018 maailmanlaajuisesti kahdeksanneksi yleisin kuolinsyy ja 5-29-vuotiaiden kohdalla kaikkein yleisin kuolinsyy, selviää WHO:n raportista. Keskiarvolta joka 23:s sekunti yksi henkilö menehtyy liikenneonnettomuudessa.

Liikenneonnettomuudet eivät tokikaan johdu vain puhelimen käytöstä, joka vuonna 2021 tarkoittaa isoilta osin sosiaalisen median käyttöä. Se ei ole kuitenkaan sattumaa, että liikenneonnettomuuksien määrät ovat jatkuvassa kasvussa, myös siis kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien. Viisi vuotta sitten peräti 24 prosenttia nuorista kuljettajista kertoi käyttävänsä sosiaalista mediaa tai lukevansa sähköposteja ajaessaan; jokainen voinee kuvitella, että nämä numerot ovat korkeampi vuonna 2021, sillä someriippuvuus on kasvava ilmiö.

Paljon nykypäivän tilanteesta kertoo myös se, että onnettomuuksia seuraavien oikeudenkäyntien kohdalla asianajajat käyvät läpi onnettomuuden aiheuttaneen henkilön aktiivisuuden sosiaalisessa mediassa.

Kuvaavaa nykypäivän asetelmalle on esimerkiksi Georgiassa, Yhdysvalloissa, vuonna 2016 tapahtunut liikenneonnettomuus. Somekanava Snapchat sisälsi niin sanotun nopeusfiltterin, jossa sai kerättyä palkintoja, mitä kovempaa vauhtia sitä liikkui. 19-vuotias tyttö oli halunnut saavuttaa 100 mailin eli noin 161 kilometrin tuntinopeuden saavuttaakseen palkinnon vauhdistaan. Tämä johti ulosajoon, jonka seurauksena hänen kyydissään olleista ystävistä toinen sai pysyvän aivovamman. Kaiken kukkuraksi autoa ajanut nuori nainen oli postannut Snapchatiin kuvan vammoistaan, lähes välittömästi onnettomuuden jälkeen.

Suomi ja sosiaalinen media

Kuva: Pixabay

Vuonna 2019 lähes 70 prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä oli sosiaalisessa mediassa. Suomessa oli tuona kyseisenä vuotena 5,518 miljoonaa asukasta, mikä tarkoittaa sitä, että noin 3,80 miljoonalla suomalaisella oli sometili vähintään yhdessä sosiaalisen median kanavassa.

Aktiivisia, kuukausittaisella tasolla sosiaalisen median kanavia käyttäviä henkilöitä Suomessa oli noin 60 prosenttia koko väkiluvusta. Kun mietitään, että tuohon 5,518 miljoonaan kuuluvat kaikki Suomessa asuvat henkilöt vauvasta vaariin, prosenttiosuus sellaisista henkilöistä, jotka aidosti voivat olla sosiaalisessa mediassa on reippaasti tuota edellä mainittua 70 prosenttia korkeampi.

Vuonna 2019 kaikkein aktiivisimmin Suomessa asuvat henkilöt käyttivät päivittäisellä tasolla Facebookia. Sen jälkeen tulivat YouTube, Instagram ja Snapchat. Nuorison keskuudessa kaikkein suosituimmat somekanavat olivat WhatsApp, YouTube ja Instagram. 70 prosenttia Suomessa asuvista käytti sosiaalista mediaa päivittäisellä tasolla alle tunnin. 1-2 tuntia somea käyttävien osuus oli 23 prosenttia ja kasvua oli tämän ryhmän osalta peräti kymmenen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuonna 2020 sosiaalisessa mediassa käytettävä aika kasvoi suomalaisten keskuudessa keskiarvolta 16 prosenttia – kaikkein eniten 16-24-vuotiaiden keskuudessa.

Keväällä 2020 iskeneen pandemian myötä Suomessa asuvat henkilöt kertoivat sosiaalisen median käytön lisääntyneen, etenkin WhatsAppin ja Instagramin osalta. Facebookin käyttö sen sijaan väheni keväällä 2020. Peräti 37 prosenttia Suomessa asuvista henkilöistä kertoi, että he olivat käyttäneet aiempaa vähemmän Facebookia.

Lue myös:

• 10 järkyttävää sosiaalisen median aiheuttamaa kuolemaa
• 10 kertaa, kun internet auttoi ratkaisemaan rikosmysteerin
• Top 10: 2010-luvulla julkaistut applikaatiot, jotka muuttivat elämämme
• 10 random-asiaa, joita sinun ei tulisi missään nimessä googlata!

🤷‍♂️ Koetko sinä, että sosiaalisen median käyttösi on ongelmallista? Tiedätkö jonkun, jolla on someriippuvuus, tai kärsitkö siitä itse? Kommentoi aihetta alla olevissa kommenttikentissä ⬇️ ⬇️  tai somekanavissamme!