Yhteiskunta
Top 10 historian pahimmat lumimyrskyt
Historian pahimmat lumimyrskyt ovat useimmiten iskeneet täysin odottamatta, jolloin ihmiset eivät ole olleet varautuneita myrskytuuliin, lumisateeseen ja jäätävään pakkaseen.
Tuhoisimmat talvimyrskyt ovat aiheuttaneet kymmenien miljardien eurojen tuhot ja vaatineet tuhansia kuolonuhreja. Usein lumimyrsky on tuhoisa myös siksi, että se iskee alueelle, jossa talvet ovat normaalisti leutoja. Kaupunkien ja kylien infrastruktuurit on suunniteltu aivan muunlaisiin keleihin.
Kun monien metrien paksuinen lumivaippa peittää alleen kokonaisia kyliä tai miljoonakaupungista katkeaa sähkön- ja vedenjakelu useiksi päiviksi, ovat Valtterit ja muut Suomen talvimyräkät niiden rinnalla pikkupuhureita.
Iran – 1972
Historian pahin lumimyrsky koettiin Iranissa helmikuun alussa vuonna 1972; tarkalleen viisikymmentä vuotta sitten. Maa oli kärsinyt ankarasta kuivuudesta neljän vuoden ajan, mutta kun sade viimein tuli, oli se helpotuksen sijaan tuhoisa luonnonkatastrofi.
Vaikka Iranin pohjoisosissa ollaan tottuneita kylmiin ja lumisiin talviin, on erittäin harvinaista, että etelän aavikoilla ja subtrooppisella vyöhykkeellä mentäisiin pakkasen puolelle. Lumimyrskyyn ei osattu varautua eikä asuntoja oltu rakennettu kylmää talvea ajatellen. Myrsky pisti 200 kylää matalaksi ja Sheklabin kylässä kaikki sen 100 asukasta menehtyivät.
Tuhannet ihmiset jäivät jumiin koteihinsa ja kirjaimellisesti jäätyivät kuoliaaksi, kun pahimmillaan 8-metrinen lumivaippa hautasi rakennukset. Yleensä lumimyrskyt kestävät maksimissaan pari päivää, mutta Iranissa pyrytti yhtä soittoa kuuden päivän ajan. Ihmiset jäivät ilman ruokaa, vettä ja lämmitystä, kun he joutuivat usean päivän ajan kärvistelemään 25 asteen pakkasessa. Myräkän rauhoituttua pelastushelikoptereista pudotettiin ruokaa ja muita tarvikkeita suurin piirtein niille sijoille, joissa kyliä arveltiin olevan. Ehkä asukkaat, jos olivat hengissä, onnistuisivat kaivautumaan kokonaan lumen alle jääneistä kodeistaan ja löytäisivät avustuspaketit.
Virallisten tietojen mukaan historian pahin lumimyrsky vaati noin Kreikan kokoisella alueella vähintään 4000 uhria, mutta todennäköisesti luku on vieläkin suurempi.
Koululaisten lumimyrsky – 1888
Tammikuun 12. päivä vuonna 1888 alkoi Yhdysvaltojen Suurten tasankojen pohjoisissa osavaltioissa leutona talvipäivänä ja ihmiset lähtivät kouluun, töihin ja muille asioilleen sään mukaisesti varustautuneina. Tämä muodostui ongelmaksi, kun lämpötila laski äkillisesti yli 40 astetta. Vaikka lunta ei varsinaisesti satanut paljon, aiheutti ankara pakkanen ja hirmumyrskyn lukemiin yltynyt tuuli massiivista tuhoa. Näkyvyys oli käytännössä nollassa myrskyn pöllyttäessä lunta. Monet ihmiset menehtyivät kotiovilleen, koska he eivät kuulleet kelloja ja muita ääniä, joilla heitä yritettiin auttaa suunnistamaan kohti suojaa.
Suurin osa yli 200:sta Nebraskassa sekä Pohjois- ja Etelä-Dakotassa kuolleesta oli koulusta kotiin matkalla olleita lapsia. Toiset opettajat päättivät pitää oppilaansa koulussa parin päivän ajan. Nebraskan osavaltiossa tuuli repi yhdestä koulurakennuksesta koko katon irti, mutta opettaja Minnie Freeman ei jäänyt neuvottomaksi, vaan sitoi lapset köydellä toisiinsa ja marssitti koko porukan myrskyn läpi läheiseen latoon suojaan. Kaikki eivät olleet yhtä onnekkaita ja tuota myrskyä kutsutaankin surullisesti koululaisten lumimyrskyksi.
Suuri lumimyrsky – 1888
Talvi 1888 ei antanut yhdysvaltalaisille armoa. Harvinaisen kylmää oli ollut jo muutaman vuoden ajan ympäri maailmaa, minkä arvellaan johtuneen Krakatau-tulivuoren purkauksesta vuonna 1883. Purkaus vaikutti koko maapallon ilmastoon, kun tulivuoren syöksemä tuhka ja rikkihappo sumensivat auringon ja viilensivät maapallon keskilämpötilaa.
Maaliskuun 1o. päivänä noussut talvimyrsky sai alkunsa kuten niin monet muutkin Yhdysvaltojen koillisosassa esiintyvät lumimyrskyt: Etelästä tuleva lämmin matalapaineen keskus kohtaa Kanadasta puhaltavan kylmän rintaman.
Lumisade alkoi hiljalleen, mutta yltyi sankaksi yön aikana. Seuraavaan aamun mennessä lunta oli satanut New Yorkin kaduille lähes 60 senttimetriä ja lähialueilla lumen syvyys oli reippaan metrin. Suureksi lumimyrskyksi (Great blizzard) nimetty myräkkä sai aikaan totaalisen kaaoksen.
Sähkölinjoja tuhoutui, vesiputket jäätyivät ja voimakas tuuli sai aikaan jopa 15 metrin korkuisia nietoksia. Liikkuminen tai ylipäänsä rakennuksista ulos pääseminen oli mahdotonta, joten ihmiset jäivät saarroksiin niille sijoilleen jopa viikoksi. Pahimmillaan tuulen puuskat puhalsivat hirmymyrskyn lukemissa, 37 metriä sekunnissa. Talvimyrsky hautasi autoja, junia ja kokonaisia taloja ja upotti noin 200 laivaa.
Äärimmäisissä olosuhteissa menehtyi yli 400 ihmistä, mikä tekee Suuresta lumimyrskystä virallisten tietojen mukaan Yhdysvaltojen kaikkien aikojen tappavimman talvimyrskyn.
Vuosisadan lumimyrsky – 1993
Pohjois-Amerikan itäosia maaliskuussa 1993 kurittanut talvimyrsky tunnetaan nimellä Vuosisadan lumimyrsky. Tuuli puhalsi kovimmillaan 44 metriä sekunnissa, mikä on reippaasti hirmumyrskyn lukemissa.
Talvimyrsky sai alkunsa, kun Meksikonlahdella noussut trooppinen myrsky kohtasi Yhdysvaltain kaakkoisosassa kylmän rintaman. Tuloksena oli epätavallisen laajalle alueelle ulottunut talvimyrsky, jossa menehtyi yli 300 ihmistä. Suurimmillaan se ulottui Hondurasista Kanadaan ja sijainnista riippuen otti joko lumimyrskyn tai hurrikaanin olomuodon.
Noin kaksi kolmasosaa Yhdysvaltojen asukkaista eli myrskyn vaikutusalueella, joten myös aineelliset tuhot olivat mittavat. Monet eteläiset osavaltiot peittyivät lumivaipan alle, mihin kukaan normaalisti leutoihin ja jopa lämpimiin talviin tottunut ei ollut osannut varautua. Pahin tilanne oli Tennesseessä, jossa lunta satoi yli puolitoista metriä.
Pahimmillaan 10 miljoonaa kotitaloutta oli yhtäaikaisesti ilman sähköä. Myrsky repi puut juurineen irti maasta, satamissa olleet laivat katosivat jäljettömiin ja lukematon määrä rakennuksia tuhoutui. Jos tällaisesta myräkästä täytyy etsiä jotain positiivista, niin Vuosisadan lumimyrsky oli ensimmäinen, jonka vakavuuden Yhdysvaltain kansallisen sääpalvelun meteorologit ennustivat hyvissä ajoin nappiin. Jo päiviä ennen myrskyn nousemista useaan osavaltioon julistettiin hätätila ja ihmisillä oli aikaa valmistautua lumen tuloon. Ilman ennustusta uhrimäärä olisi todennäköisesti ollut paljon suurempi.
Vuosisadan lumimyrsky oli pitkään Yhdysvaltojen historian hintavin myrsky. Nykyrahaan suhteutettuna aineellisten vahinkojen määrä oli hieman vajaat 10 miljardia dollaria. Kunnes koitti helmikuu 2021.
Yhdysvallat – 2021
Ystävänpäivänä vuonna 2021 suureen osaan Yhdysvaltoja annettiin varoitus talvimyrskystä (kartassa varoituksen saanut alue). Tämä koski noin 170 miljoonaa ihmistä. Laaja kylmä rintama rikkoi kymmeniä vuosia vanhoja pakkasennätyksiä ympäri maata. Myrsky aiheutti 195 miljardin dollarin taloudelliset vahingot.
Pahiten talvimyrsky vaikutti Teksasin osavaltioon, jossa miljoonat ihmiset jäivät päiväkausiksi ilman sähköä. Vesiputket jäätyivät ja vaikka hanoista olisi tullutkin jotain, kehotettiin vesi keittämään. Se ei tietenkään onnistunut, kun 4 miljoonaa kotitaloutta oli ilman sähköä. Ihmiset värjöttelivät 10–20 asteen pakkasessa ilman lämmitystä, eivätkä talot ole lähellekään samalla tavalla eristettyjä kuin esimerkiksi Suomessa.
Viralliseksi kuolonuhrien määräksi on ilmoitettu 299, joista 246 yksistään hätätilaan julistetussa Teksasissa. Osa kuoli suoraan kylmyyteen ja osa häkämyrkytykseen, kun monet yrittivät lämmitellä autotalleissaan käynnissä olevissa autoissa.
Lähes vuoden kestäneen selvitystyön jälkeen Teksasin uhrien virallista määrää pidetään aivan liian matalana. Sadat täysin muun kuolinsyyn saaneet menehtyivät todennäköisesti hypotermiaan, mutta jostain syystä lukuja on kaunisteltu. Ehkä siksi, että osavaltion valmistautumista koviin pakkasiin pidettiin jo valmiiksi onnettomana. Tiedossa oli ollut jo pitkään, että osavaltion itsenäinen sähköverkko on haavoittuvainen äärimmäisissä sääilmiöissä.
Kiina – 2008
Tammi-helmikuun vaihteessa vuonna 2008 Kiinassa koettiin pahin talvimyrsky puoleen vuosisataan. Myräkän intensiivisin vaihe kesti useamman päivän, mutta oikeastaan kaksi viikkoa putkeen taivaalta tuli räntää ja lunta, mikä lamautti maan liikenteen täysin. Satoja tuhansia ihmisiä oli jumissa lentokentillä ja rautatieasemille; ”onnekkaimmat” olivat lumen saartamina kodeissaan.
Ajankohta oli pahin mahdollinen, sillä lumimyrsky iski juuri ennen kiinalaista uuttavuotta, jolloin iso osa väestöstä matkustaa kotiseudulleen viettämään suurta juhlaa. Erinäisissä julkisissa tiloissa jumissa olleita ihmisiä yritettiin majoittaa ja ruokkia, mutta koko maa oli sekaisin ja massiivisia sähkökatkoja ilmeni useissa maakunnissa. Fuzhoun miljoonakaupunki oli ilman sähköä kolmen viikon ajan ja Chenzhoussa kotitalouksien lisäksi myös sairaaloista oli sähköt poikki viikkojen ajan.
Yli 200 000 kotia tuhoutui täysin, miljoonia kotieläimiä kuoli ja iso osa maanviljelijöistä menetti koko satonsa. Pahimmat tuhot koettiin alueilla, joissa ankariin pakkasiin ja sankkaan lumisateeseen ei oltu totuttu, joten ihmiset eivät olleet millään lailla valmistautuneita äärimmäisiin olosuhteisiin.
Kiinan suuressa talvimyrskyssä menehtyi virallisten tietojen mukaan yli 133 henkilöä ja taloudelliset vahingot nousivat kymmeniin miljardeihin euroihin.
Tiibet – 2008
Tiibet tunnetaan parhaiten Himalajan vuoristosta ja Mount Everestistä. Tällä Kiinan autonomisella alueella ollaan tottuneita jäätäviin pakkasiin, mutta ilmasto on suurimmaksi osaksi kuivaa, joten sateet ovat vähäisiä. Monet Himalajalla kulkevat reitit ovat käyttökelpoisia läpi vuoden, koska lunta ei juurikaan sada. Siksi Lhünzên alueelle lokakuussa 2008 iskenyt lumimyrsky tuli paikallisille täytenä sokkina.
Joissakin kylissä lunta satoi keskeytyksettä 36 tunnin ajan ja keskimääräinen lumen syvyys oli 1,5 metriä. Moni menetti kotinsa, kun rakennukset romahtivat lumen painosta, ja tiet olivat useiden päivien ajan suljettuina. Pelastushenkilökunta yritti kaivaa reittejä pahiten iskua ottaneisiin kyliin, sillä myrskyn vuoksi jumissa olleet ihmiset olivat jääneet ilman ruokaa.
Tiibetin lumimyrskyssä menehtyi ”vain” seitsemän ihmistä, mutta taloudelliset menetykset olivat sitäkin mittavammat. China Daily -sanomalehden mukaan karjaa menehtyi suoraan lumimyrskyssä noin 144 000 yksilöä, mikä tarkoitti monelle koko elinkeinon menetystä. Toiset joutuivat teurastamaan tai myymään loputkin jäljelle jääneistä jakeistaan saadakseen ruokaa ja varoja jälleenrakentamiseen. Myrskyn pitkäaikaisvaikutukset olivat tuhoisat.
Japani – 1902
Tammikuun 23. päivänä vuonna 1902 joukko japanilaisia sotilaita lähetettiin Hakkōdan vuorille harjoitusleirille. Tarkoitus oli valmistautua pakkasolosuhteisiin ja testata kalustoa, sillä sota Venäjää vastaan siinsi vääjäämättömästi edessä.
Sotaharjoitukseen komennettu Aomorin viides jalkaväkirykmentti jäi kuitenkin jo ensimmäisenä päivänä yllättäen alkaneen lumimyrskyn saartamaksi. Etsintäpartio lähetettiin matkaan kolme päivää myöhemmin, mutta nopeasti kävi selväksi, että pelastusoperaatio olikin lähinnä paleltuneiden ruumiiden noutoa. Hakkōdan vuoristoon lähteneistä 210 sotilaasta vain 11 selvisi hengissä.
Karoliinien kuolonmarssi – 1719
Uhrien määrässä historian toiseksi pahin talvimyrsky koettiin Ruotsin ja Norjan välisillä tuntureilla alkuvuonna 1719. Käynnissä oli Suuri Pohjan sota Ruotsin ja suurin piirtein kaikkien muiden Euroopan suurvaltojen välillä. Taistelut itärintamalla olivat Ruotsin kannalta sujuneet heikosti ja koko Suomen alue oli Venäjän miehittämä. Niinpä kuningas Kaarle XII suuntasi katseensa länteen ja päätti hyökätä Norjaan. Kuninkaan johtamat pääjoukot marssivat kohti Kristianiaa eli nykyistä Osloa ja toinen osasto suuntasi tunturien yli kohti Trondheimia.
Kaarle XII menehtyi taisteluissa marraskuussa 1718, minkä jälkeen kummatkin joukot päättivät vetäytyä takaisin Ruotsiin. Ajankohta oli pohjoiselle osastolle pahin mahdollinen. Ilman huoltojoukkoja kulkeneet sotilaat joutuivat vuodenvaihteessa poikkeuksellisen ankaran lumimyrskyn kouriin ja ensimmäisenä yönä 200 miestä menehtyi pakkasessa. Hevosia kuoli ja välineistöä poltettiin, jotta nuotiot toisivat edes vähän lämpöä. Yhteensä armottomassa lumimyrskyssä menetettiin lähes puolet osaston vahvuudesta eli noin 3000 sotilasta, joista suomalaisia oli reippaasti yli puolet.
Joukkojen traagisesti päättynyttä perääntymistä on kutsuttu karoliinien kuolonmarssiksi.
Afganistan – 2008
Afganistanin surkein talvi (ilmastollisesti) koettiin vuonna 2008. Tähdet olivat valitettavasti kohdillaan, kun ensin kaksi matalapaineen keskusta tiputti yhteensä yli 2,5 metriä lunta ja sitten Siperiasta työntyi jäätävän kylmä rintama, joka pudotti lämpötilan nopeasti koviin pakkaslukemiin.
Suurin osa yli 900 kuolonuhrista menetti henkensä ollessaan ulkona huolehtimassa karjasta. He eivät olleet osanneet varautua äkilliseen 30 asteen pakkaseen ja valtavaan lumimäärään. Ne jotka selvisivät, kärsivät myös karun kohtalon. Esimerkiksi BBC:n haastattelema Ahmad, 18-vuotias paimen, oli kertomansa mukaan pellolla lumen saartamana ja pakkasen armoilla kuusi päivää. Nuorukaiselta jouduttiin amputoimaan polvista alaspäin molemmat jalat sekä kaikki sormet.
Ilman suojaa jääneitä kotieläimiä – lampaita, vuohia ja nautoja – kuoli yli 300 000, mikä vei monelta paikalliselta ainoan elinkeinon.
Tiet olivat tukossa eivätkä kaikki syrjäisissä kylissä eläneet ihmiset päässeet sairaaloihin hoidattamaan paleltumia. Liikettä ei ollut myöskään toiseen suuntaan ja avustusjoukot pääsivät etsimään lumen armoille jääneitä ihmisiä vasta useamman päivän jälkeen. Monia ei koskaan löydetty.
Lue myös: