Yleistä
Mitä eroa on joella ja purolla? Ja miten määritellään oja ja noro?
Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tänään sen, mitä eroa on joella ja purolla. Pureudumme myös muihin virtaaviin vesiin ja etsimme määrityksen niin ojalle, norolle kuin luomallekin.
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Yhteyden meihin saat myös somekanavissamme, ota Listafriikki seurantaan:
https://www.instagram.com/listafriikkicom/
https://twitter.com/listafriikki
https://www.facebook.com/listafriikki
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Mitä eroa on joella ja purolla?
Joen ja puron ero on määritelty Suomen vesilaissa. Vuoden 2012 ensimmäisenä päivänä voimaan tulleen vesilain mukaan joki on virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue on vähintään sata neliökilometriä. Vesistön valuma-alueeksi kutsutaan maantieteellistä aluetta, jolle satava vesi päätyy maanpinnan muotojen ohjaamana tuohon kyseiseen vesistöön.
Puro on vesilaissa määritelty jokea pienemmäksi virtaavan veden vesistöksi, jonka valuma-alue on alle sata neliökilometriä. Puron määritelmään kuulu myös se, että siinä virtaa vettä ympäri vuoden.
Ennen tälle vuosituhannelle päivitettyä vesilakia Suomessa oli käytössä vuodelta 1961 peräisin ollut vesilaki. Joen määritys oli tuossa laissa hieman erilainen ja kieltämättä vanhentunut. Vanhan vesilain mukaan ”virtaavan veden vesistöä pidetään jokena, jos siinä vuoden vähävetistä aikaa lukuun ottamatta voidaan kulkea soutamalla, mikäli koski tahi kari ei ole esteenä. Vesistö, jossa keskivirtaama on vähintään kaksi kuutiometriä sekunnissa, katsotaan kuitenkin aina joeksi.”.
Noro, oja ja luoma
Noro ei kuulosta viralliselta termiltä, mutta sitä se kuitenkin yllättäen on. Uudessa vesilaissa noro on määritelty puroa pienemmäksi vesiuomaksi, jonka valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä. Purosta noron erottaa myös se, että norossa ei virtaa vettä jatkuvasti eikä ”kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista”.
Jälkimmäisen ehdon mukaan uoma on siis puro, vaikka sen valuma-alue olisi alle 10 neliökilometriä, kunhan siinä virtaa jatkuvasti vettä ja kulkee riittävästi kalaa. Aina virtaavaan puroon verrattuna noro voi olla hyvinkin hetkittäinen virtavesi, sillä esimerkiksi sulamisvesien muodostamia uomia kutsutaan noroiksi.
Oja on virallisen määritelmän mukaan kaivettu uoma. Vaikka puhekielessä – erityisesti läntisellä murrealueella – ojalla voidaan viitataan puroon tai noroon, niin yleiskielessä ja vesilaissa oja on ihmisen tekemä. Puro taas on aina luonnontilainen uoma.
Mikäs kumma sitten on luoma? No, se riippuu täysin siitä, missä päin Suomea liikutaan.
Joissakin murteissa – lähinnä Etelä-Pohjanmaalla – luoma on pieni joki tai joenhaara. Virallista määritelmää luomalle ei vesiuomana kuitenkaan ole. Kainuussa luoma merkitsee lampea ja Lounais-Suomen rannikolla luoma merkitsee apajaa eli nuotanvetopaikkaa.
Näin huomattavia sanojen merkityseroja on suomen kielen murteiden välillä – hyvä pitää mielessä, että mistä kaveri on kotoisin, jos sopii vaikka treffit läheiselle luomalle!
Lue myös: