Yleistieto
10 yllättävää faktaa historian ensimmäisestä kuukävelystä: karanteenia ja erikoista tullattavaa
Tänä kesänä, heinäkuun 20. päivänä, tuli kuluneeksi 53 vuotta siitä, kun Eagle-kuumoduuli laskeutui Kuun pinnalle Neil Armstrong ja Edwin ”Buzz” Aldrin kyydissään. Siitä muutaman tunnin päästä todistettiin historian ensimmäistä kuukävelyä.
Vuoden 1969 Apollo 11 -avaruuslennolla oli mukana myös komentomoduuli Columbian pilotti Michael Collins, joka harmittavan usein jää mainitsematta ensimmäisestä kuukävelystä puhuttaessa. Ehkä siksi, että hän ei ikinä laskeutunut Kuuhun.
Vain 12 ihmistä on kävellyt Kuun pinnalla ja edellisestä kerrasta on kulunut lähes 50 vuotta. Joulukuussa 1972 ihminen lähti Kuusta eikä ole sen koommin palannut, mutta asiaan on tulossa muutos.
Viimeisen viikon aikana Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on yrittänyt jo kahdesti laukaista Artemis-ohjelman miehittämättömän Orion-avaruusaluksen Kuuta kiertävälle radalle, mutta viimeksi tänään (3.9.2022) lähtöä jouduttiin jälleen siirtämään polttoainevuodon vuoksi. Artemis-ohjelman lopullisena tavoitteena on lähettää jälleen ihmisiä Kuun pinnalle, mutta se tapahtunee aikaisintaan vuonna 2025.
Kuuhun palaamisen (tai sen yrittämisen) kunniaksi Listafriikki menee ajassa taaksepäin siihen aivan ensimmäiseen kuukävelyyn. Tässä siis erikoisia ja yllättäviä faktoja Apollo 11 -avaruuslennosta ja kolmesta Yhdysvaltain kansallissankarista, jotka saivat koko maailman varpailleen.
Astronauteilla ei ollut varaa henkivakuutuksiin
Käsittämätöntä kyllä, mutta avaruuslennolle lähetetyillä astronauteilla ei ollut varaa hankkia itselleen henkivakuutuksia. Koska vakuutusyhtiöillä oli tiedossa miesten työn vaarallisuus, olisi henkivakuutus maksanut maltaita. Kansakunnan ylpeyksillä ei ollut sellaisia rahoja.
Astronautit halusivat kuitenkin turvata perheidensä elannon mahdollisesti huonosti päättyvän avaruuslennon varalta. He kirjoittivat lukuisia nimikirjoituksia, joita perheet voisivat sitten myydä hyvällä rahalla, jos miehet eivät selviäisi reissusta hengissä.
Suureen suosioon jo paljon ennen lentoa noussut miehistö signeerasi tuhansia esineitä, joista fanit ympäri maailman ovat maksaneet järkyttävän suuria summia. Mutta perheelle jätetyt nimikirjoitukset olivat täysin erityisiä: Sen kuukauden aikana, jonka miehistö vietti karanteenissa ennen Apollo 11 -lentoa, he signeerasivat useita kirjekuoria, jotka toimitettiin yhteiselle ystävälle. Tämä ystävä kävi sitten muun muassa laukaisupäivänä ja Kuuhun laskeutumispäivänä ottamassa kuoriin postimerkit ja leimat, ja jos miehet eivät olisi palanneet, olisi kirjeet toimitettu perheille myytäviksi.
Ne olisivat tarjonneet taloudellista turvaa, ja varmistaneet muun muassa miehistön jäsenten lapsille kalliin yliopistokoulutuksen.
Kirjekuorille ei kuitenkaan tullut tarvetta, ja turvallisesti Maahan palanneet astronautit jakoivat onnistuneen tehtävän jälkeen kymmeniä tuhansia nimikirjoituksia ilmaiseksi.
Kun päästiin 1990-luvulle, alkoi noita leimattuja kirjekuoria ilmestyä huutokauppoihin, joissa myytiin avaruusmuistoesineitä. Yksi kirjekuori on parhaimmillaan maksanut yli 25 000 euroa.
Ehtoollinen ennen kuukävelyä
Kun Aldrin ja Armstrong olivat onnistuneesti laskeutuneet kuumoduulillaan Kuun pinnalle, ”Eagle has landed”, eivät he välittömästi hypänneet tuntemattomalle maaperälle – vai pitäisikö sanoa kuuperälle. He lepäsivät hetken aikaa ja kasasivat roskia jättääkseen ne Kuuhun.
Buzz Aldrin käytti ”luppoajan” myös toisella tavalla hyväkseen: hän halusi suorittaa Kuussa ehtoollisen. Aldrin pyysi Houstonin komentokeskukselta hiljaista hetkeä, kaatoi tilkan viiniä leivän palalle ja söi sen Armstrongin seuratessa vieressä. Ensimmäisen ehtoollisen lisäksi tuo oli myös ensimmäinen kerta, kun joku ylipäätään söi Kuussa.
NASA ei ollut alunperin järin innostunut Aldrinin ehtoollissuunnitelmasta, sillä se oli jo aiemmin joutunut ongelmiin astronauttien avaruuslentojen aikaisista uskonnollisista harjoituksista. Avaruushallintoa vastaan oli nostettu syyte sen jälkeen, kun Apollo 8:nnen miehistö oli lukenut Ensimmäistä Mooseksen kirjaa kiertäessään ensimmäisinä ihmisinä Kuun, joulukuun 25. päivänä vuonna 1968.
NASA ei missään nimessä halunnut joutua uudestaan oikeuteen, mutta silti Aldrinille annettiin lupa ehtoolliseen, kunhan tämä vain pitäisi sanansa enemmän ”yleisellä tasolla”. Niinpä Aldrin Kuusta Maahan puhuessaan pyysi ”kaikkia ihmisiä olemaan kiitollisia, kukin omalla ja valitsemallaan tavalla”.
Presidentti oli varautunut pahimpaan
Presidentti Richard Nixon oli valmistellut puheen siltä varalta, että Apollo 11:n miehistö, tarkemmin sanottuna Armstrong ja Aldrin, jäisivät jumiin Kuuhun. NASA oli luottavainen komentomoduuli Columbian suhteen, mutta Eagle-kuumoduuli aiheutti jännitystä.
Avaruushallinnossa pelättiin, että kuumoduuli vaurioittuisi nousussa ja murskautuisi Kuun pinnalle. Nousu ei ollut ainoa huolenaihe, sillä komentomoduuliin uudelleen kiinnittyminen jännitti myös. Oli niin monta asiaa, jotka voisivat mennä vikaan.
Ajatus puheesta tuli itseasiassa NASA:lta, ja idea saatiin muutaman välikäden kautta Nixonin puheenkirjoittajalle William Safirelle, joka valmisteli ikävät uutiset sanalliseen muotoon.
Suunnitelmana oli, että ennen puheen lukemista kansainväliselle medialle, Nixon ottaisi itse yhteyttä astronauttien vaimoihin ja perheisiin ja ilmoittaisi suru-uutiset. Sitten hän olisi marssinut kameran eteen ja aloittanut puheensa:
”Fate has ordained that the men who went to the Moon to explore in peace will stay on the Moon to rest in peace.” (vapaa suomennos: Kohtalo on määrännyt, että ne kaksi miestä, jotka matkasivat Kuuhun rauhanomaisesti tutkiakseen sitä, tulevat jäämään Kuuhun ja lepäämään siellä rauhassa.)
Onneksi tuota puhetta ei koskaan tarvinnut pitää.
Mitä kaikkea Kuuhun jäi?
Armstrongin ja Aldrinin täytyi tyhjentää Eagle-kuumoduulista ylimääräisiä tavaroita, lähinnä roskaa, jotta painoa saatiin vapautettua kerätyille näytteille.
Mutta jätettiin Kuun pinnalle muutakin. Esimerkiksi muutaman sentin halkaisijaltaan oleva silikoninen levy, jolle oli äänitetty 73 eri maiden johtajien rauhaa julistavia viestejä; siltä varalta, jos joku ”ulkopuolinen” sattuisi löytämään sen.
Lisäksi laskeutumispaikalle jätettiin muistoksi Yhdysvaltojen lippu (tietenkin), pieni oliivinlehden muotoinen kultainen pinssi (rauhan merkiksi) ja laatta, jossa lukee: ”Tähän kohtaan Kuuta ihmiset Maa-planeetalta astuivat ensimmäisen kerran. Heinäkuu 1969, A.D. (Herran vuonna). Tulimme koko ihmiskunnan rauhan puolesta.”
Muistoesineiden lisäksi astronautit asensivat Kuun pinnalle peilin, johon voitiin Maasta käsin ampua lasersäteitä. Seuraamalla, kuinka nopeasti säde heijastuu takaisin, voitiin milloin tahansa laskea, miten kaukana Kuu kulloinkin on.
Kuumoduulin käynnistysvipu oli hajalla
Kun Armstrong ja Aldrin olivat jättämässä Kuun taakseen ja laukaisemassa Eagle-kuumoduulia kohti Columbiaa, oli pahin painajainen lähellä käydä toteen. Käynnistykseen tarvittava vipu hajosi, kun kömpelössä avaruuspuvussa kulkenut Aldrin vahingossa osui siihen repullaan.
Miehet ilmoittivat ongelmasta komentokeskukseen, mutta juuri mitään ei ollut tehtävissä, sillä he olivat jo hankkiutuneet eroon turhista työkaluistaan saadakseen moduulista kevyemmän nousua varten.
Aldrin ei kuitenkaan jäänyt neuvottomaksi, vaan käytti mitä saatavilla oli ja survaisi kynän sisään laitteeseen. Se toimi täydellisesti palauttaen virtapiirit eloon. Kyseinen kynä, yhdessä alkuperäisen, vaurioittuneen vivun kanssa, on nykyisin nähtävillä Seattlen ilmailumuseossa. (Kuvan kynä ei liity tapaukseen.)
Collinsin 20 tunnin piina
Kuten aiemmin mainittua, presidentti Nixon oli valmistanut puheen siltä varalta, että Armstrong ja Aldrin syystä tai toisesta jäisivät Kuuhun. Niiden reilun 20 tunnin ajan, jotka nuo kaksi viettivät Kuun pinnalla, kiersi Collins komentomoduulilla kyseistä taivaankappaletta ottaen siitä kuvia. Kaikki kolme eivät tietenkään voineet laskeutua, sillä jonkun piti jäädä pitämään huolta Columbiasta.
Jos Kuussa kävellyt kaksikko olisi jäänyt matkalleen, olisi Collins palannut yksin Maahan. Siksi Nixonin valmiissa puheessa ei häntä mainita nimeltä.
Asia oli puolen vuoden ajan ennen Apollo 11 -avaruuslentoa vaivannut Collinsia, ja vaikka jokainen matkalle lähtenyt astronautti ymmärsi tehtävän vaarat, on hän myöhemmin kertonut olleensa etukäteen ahdistunut siitä koko loppuelämän kestävästä tuskasta, joka tovereiden Kuuhun jättämisestä olisi seurannut.
Kolmen viikon karanteeni
Nykyään kun astronautit palaavat Maahan avaruuslennoiltaan, pääsevät he välittömästi muiden ihmisten joukkoon ja omien perheidensä pariin. Toisin oli kuitenkin Apollo 11:n kohdalla. Miehistön tuli viettää kolme viikkoa karanteenissa pääsemättä tapaamaan ketään.
Karanteeni järjestettiin, sillä kukaan ei voinut olla varma, olisiko Kuussa tappavia mikro-organismeja, joita miehistö voisi tuoda mukanaan. Eristyksen aikana Kuusta kerätyt näytteet, samoin kuin astronauttien avaruuspuvut, tutkittiin ja miehistön jäseniä seurattiin mahdollisten uusien tartuntatautien varalta.
Myös seuraavien onnistuneiden avaruuslentojen ja kuukävelyiden, Apollo 12:n ja Apollo 14:n, jälkeen miehistöt joutuivat karanteeniin, mutta Apollo 15 -lennon aikaan oltiin jo varmoja siitä, että Kuu oli steriili paikka (ainakin alueilta, joihin oli laskeuduttu), eikä sieltä tullut mukana ulkopuolista elämää.
Kuvat ja videot kuukävelyltä
Neil Armstrongista tuli Apollo 11:n ja ensimmäisen kuukävelyn kasvot: Hänen nimensä tietävät kaikki, koska hän oli ensimmäinen Kuun pinnalle astunut ihminen. Silti lähes kaikki kuvat, jotka tuolla avaruuden tutkimusmatkalla otettiin, ovat Buzz Aldrinista.
Armstrongilla oli käytössään tehtävän pääkamera, joten hän luonnollisesti kuvasi työkaveriaan. Vaikka Aldrinillakin oli kamera käytössään, oli häntä ohjeistettu kuvaamaan muita asioita. Ylläoleva kuva on ainut, jossa Armstrong näkyy kokonaan selvästi.
Kuuhun laskeutumisesta otettiin myös videokuvaa, mutta kaikki 11 kasetillista ovat mystisesti kadonneet. Ne videot, joita tällä hetkellä saamme ensimmäiseltä kuukävelyltä katsoa, ovat televisioruuduilta tai NASA:n monitoreilta kuvattuja tallenteita.
Tämä ei luonnollisesti ole hillinnyt salaliittoteoreetikkoja, jotka ovat edelleen sataprosenttisen varmoja, että kaikki kuukävelyt ja -lennot ovat olleet lavastettuja.
Varjoon jääneet
Vaikka Apollo-ohjelmassa käytettiin parasta ja pisimmälle kehittynyttä teknologiaa, jota maa päällään kantoi, oltiin silti vielä 1960-luvulla. Tietokoneet ja tekniikka, joilla kolme miestä saatiin Kuun kiitoradalle ja kaksi heistä kävelemään Kuun pinnalle, olivat valovuosia jäljessä niistä laitteista, joita me pidämme nykyään jatkuvasti käsissämme.
Apollo 11:n tietokoneessa oli tehoja vain 2 kilobittiä. Se on uskomattoman vähän, kun miettii, että tämän päivän älypuhelimissa puhutaan useista gigabiteistä. Ero muistin ja kapasiteetin määrässä on moniMILJOONAkertainen.
Siksipä NASA:ssa luotettiin ”ihmistietokoneisiin”. Nämä lahjakkaat henkilöt muun muassa laskivat, että Apollo-ohjelman avaruusalukset lensivät laukaisun jälkeen oikeaan suuntaan. Monet näistä elintärkeistä matemaatikoista olivat tummaihoisia naisia, ja jos olet katsonut elokuvan Hidden Figures – varjoon jääneet, tiedät tarinan. Ja jos et ole katsonut, niin vahva suositus.
Katherine Johnson (kuvassa) laski muun muassa juuri Apollo 11:n lentoradan mahdollistaen suurilta osin astronauttien ensimmäisen kuukävelyn. Hän sai uraauurtavasta työstään ja saavutuksistaan lopullisen tunnustuksen vasta vuonna 2015, kun hänelle myönnettiin Yhdysvaltain korkein siviilikunniamerkki, Presidential Medal of Freedom.
Tullattavaa?
Onnistuneen avaruuslennon ja kuukävelyn jälkeen astronautit laskeutuivat Tyyneenmereen lähelle Havaijia. Kuten kuka tahansa Yhdysvaltoihin saapuva, myös Armstrong, Aldrin ja Collins joutuivat täyttämään maahantulokortit ja ilmoittamaan tullille, mitä olivat tuomassa mukanaan.
Lentoreittiä kysyttäessä miehet kirjoittivat luonnollisesti matkanneensa Cape Kennedystä, Floridasta, Kuuhun, päätyen lopulta heinäkuun 24. päivänä Honoluluun, Havaijille. He ilmoittivat kaikkien aluksessa matkanneiden olleen terveitä, mutta kohta, jossa kysyttiin onko mahdollista, että he olisivat tuoneet mukanaan jonkun tartuntataudin, jätettiin tyhjäksi.
Matkatavaroista ja tullattavista… Harvan Yhdysvaltoihin matkaavan maahantulokortissa lukee, että mukana on kiviä, pölyä ja muita näytteitä Kuusta.
Lue myös: