Yleistieto
Punahiuksisten päivä: 10 mielenkiintoista faktaa punapäistä
Jos sinulla on punaiset hiukset, niin tänään on juhlapäiväsi! Punatukkaisten kunniaksi Listafriikki kertoo faktoja tuosta maailman harvinaisimmasta hiusten väristä.
Rakasta punaisia hiuksiasi -päivä ei ehkä ole kansainvälisesti se kaikkein tunnetuin juhlapäivä eikä sitä ole vietetty kuin vuodesta 2015 saakka. Sen alullepanijat Adrienne ja Stephanie Vendetti olivat kyllästyneet stigmaan, joka punaisiin hiuksiin edelleen liitetään.
Vai mitä olet mieltä kuluneesta ”punapäät ei pääse taivaaseen” -sanonnasta tai Facebookin Potkaise punapäätä -ryhmästä, jonka seurauksena vuonna 2008 moni punatukkainen lapsi joutui koulussa väkivallan uhriksi. Tuota ryhmää ei enää onneksi ole olemassa.
Luonnollisten punaisten hiusten väri vaihtelee mansikanvaaleasta kupariseen ja kastanjanruskeasta kirkkaanpunaiseen, mutta yhteistä niille kaikille on upeus. Punaiset hiukset eivät kuitenkaan vain ole kauniit, vaan piirteen aiheuttava geeni antaa ihmiselle muitakin, aivan erityisiä ominaisuuksia, joista osa on jopa kuin supervoimia.
Tässä siis 10 mielenkiintoista faktaa punaisista hiuksista. Ja kaikille punakutrisille päivänsankareille: Oikein mukavaa juhlapäivää!
Punaiset hiukset ovat erittäin harvinaiset
Kuten jo alussa mainittiin, on punainen maailman harvinaisin hiusten väri. Vain noin 1-2 prosenttia maapallon väestöstä on punatukkaisia, vaikka ominaisuutta esiintyy lähes kaikissa etnisyyksissä ympäri maailman. Punatukkaisuuden aiheuttaa suurimmassa osassa tapauksissa noin 100 000 vuotta sitten tapahtunut mutaatio melanokortiini 1 -reseptorin geenissä (MC1R). Geenistä tunnetaan useita muotoja eli alleeleja, jotka vaikuttavat hiusten punaisuuden sävyyn, sekä usein (mutta ei aina) punatukkaisilla tavattaviin pisamiin.
Punatukkaisuus periytyy väistyvänä ominaisuutena, joten se voi arkikielellä sanottuna hyppiä useitakin sukupolvia ja ilmaantua jälkikasvulle vain, jos molemmat vanhemmat ovat vähintään geenimuodon kantajia. Tätä väistyvää alleelia kantaa noin viidesosa väestöstä.
Tutkimusten mukaan punatukkaisilla on useimmiten ruskeat silmät. Sitä seuraavat yleisyydessä pähkinänruskeat ja vihreät. Kaikkein harvinaisin silmien väri on sininen, ja täten punahiuksisia ja sinisilmäisiä kutsutaankin ihmisen värityksen yksisarvisiksi – nämä kummatkin ominaisuudet ovat vain noin 0,17 prosentilla väestöstä.
Muutamissa tutkimuksissa on myös saatu sellaisia tuloksia, että punatukkaisissa on enemmän vasenkätisiä kuin muussa populaatiossa, mutta koska kätisyyden perinnöllisyys on huonosti tunnettu, ei voida suoraan sanoa, että nämä ominaisuudet periytyisivät ”käsi kädessä”.
Mutta jos sinulla on punaiset hiukset, siniset silmät, ja olet vasenkätinen, niin ole ylpeä ominaisuuksistasi – kuulut erittäin harvalukuiseen joukkoon!
Punaisten hiusten ominaisuuksia
Ihmisen hiusten ja ihon värin määrittää ihon melanosyyttisolujen tuottama melaniini, jota on kahta päätyyppiä: tumma eumelaniini ja puna-keltainen feomelaniini. Kaikki hiusvärit ovat näiden pigmenttien yhdistelmiä. Aiemmin mainittu punatukkaisuuden aiheuttava mutaatio MC1R-geenissä saa aikaan melaniinituotannon muutoksen, jossa eumelaniinin määrä on vähäinen ja solut tuottavat runsaasti feomelaniinia. Siitä johtuvat myös pisamat, vaalea iho ja herkkyys UV-säteilylle.
Punaiset hiukset näyttävät monesti paksuilta, vaikka punatukkaisilla on keskimääräisesti muita vähemmän hiuksia. Tummatukkaisilla yksittäisiä hiuksia on noin 140 000, vaaleilla 110 000 ja punatukkaisilla vain 90 000. Punaisten hiusten paksuus ei kuitenkaan ole mikään optinen illuusio, sillä kun verrataan eri värisiä hiuksia toisiinsa, on yksittäinen punainen hius paljon muita paksumpi.
Sen lisäksi, että punaiset hiukset ovat kadehdittavan paksut, liittyy niihin toinenkin ominaisuus, joka saa kanssaihmiset kiristelemään hampaitaan. Punaiset hiukset eivät nimittäin harmaannu samalla lailla kuin tummat tai vaaleat. Ne kyllä menettävät väriään, mutta hius lähinnä haalistuu ja on lopulta lähes valkoinen.
Punahiuksisten kohtelu historian saatossa
Mistä lie lähtenyt negatiivinen suhtautuminen ja syrjintä punatukkaisia kohtaan, mutta jotenkin se on kantanut nykypäivään saakka. Punatukkaisia kiusataan ja heidän hiustensa väristä vitsaillaan, eikä asiaa varmasti ole helpottanut animaatiosarja South Park, jossa Cartman julistaa: ”Punatukkaisilla ei ole sielua!”.
Tuo ”vitsi” on osa vanhaa eurooppalaista myyttiä, jonka mukaan hiusten punaisuus on peräisin helvetistä varastetusta tulesta. Saatanakin kuvataan taiteessa usein punatukkaisena. Adolf Hitler oli tämän ajatuksen kannattaja, ja natsi-Saksassa kahden punatukkaisen avioliitto oli kielletty, ettei syntyisi lisää ”paholaislapsia”. Kaikki perustui sille, että punatukkaisuus yhdistettiin juutalaisuuteen, joten katolinen kirkko jakoi Euroopassa omaa propagandaansa. Hitler vei sen vain hieman pidemmälle. Toki täytyy muistaa myös se, että kirkon aloitteesta 1400-1700-luvulla kymmeniätuhansia punatukkaisia naisia ja miehiä tapettiin syytettyinä noituudesta. Hiusten väri riitti siinä kohtaa profilointiin.
Kun ajassa mennään vielä reilummin taaksepäin, niin antiikin Kreikassa punatukkaisten uskottiin muuttuvan vampyyreiksi kuoltuaan, ja Egyptissä kupariset kutrit omaavia naisia haudattiin elävältä uhrilahjana Osiris-jumalalle.
Antiikin Roomassa punaiset hiukset olivat symboli vauraudesta ja korkeasta asemasta. Jos siis omisti punatukkaisen orjan. Nämä orjat olivat harvinaisia (tietysti), joten sen myötä myös paljon kalliimpia. Monia muun värityksen omaavia orjia pakotettiin tästä syystä värjäämään hiuksensa punaiseksi; arvatenkin jollain hengenvaarallisella myrkyllä.
Naurettavimmat myytit punatukkaisiin liittyen
Kun punatukkaiset kerran on nähty niin pahoina ihmisinä, on sanomattakin selvää, että hiusten väriin liittyy monenlaisia uskomuksia.
Ranskalaisella Korsikan saarella punatukkaiset saavat taikauskoiset varuilleen. Uskomuksen mukaan välttääkseen huonoa onnea on sylkäistävä ja käännyttävä pois päin, jos sattuu näkemään punahiuksisen henkilön.
Brittiläisessä kansanperinteessä uudenvuodenpäivän ensimmäinen vieras määrittää koko vuoden kohtalon. Tummatukkaiset tuovat onnea, vaaleilla ei ole mitään vaikutusta vuoden kulkuun, lesket tietävät huonoa onnea ja punapäät tuovat tullessaan surkeimman mahdollisen vuoden. Todennäköisyys huonoon onneen on kuitenkin maailman suurin, sillä Isossa-Britanniassa ja Irlannissa on suhteessa eniten punatukkaisia: esiintyvyys on jopa 13 prosentin luokkaa.
Mutta eivät kaikki taikauskot ole vain negatiivisia, sillä Puolassa kolmen punatukkaisen näkeminen peräkkäin tarkoittaa suunnatonta onnea, joten silloin kannattaa laittaa lottolappu vetämään!
Punatukkaiset tuntevat kipua eri lailla kuin muut
MC1R-geeni ei vaikuta ainoastaan hiusten väriin, vaan myös moneen muuhun ominaisuuteen. Muuntuneen geenin vuoksi punatukkaiset ovat herkkiä tietynlaiselle kivulle ja toisaalta taas kestävät toisenlaista kärsimystä paremmin. Jotkut olettavat hieman virheellisesti, että punahiuksisilla olisi matalampi kipukynnys – näin ei ole, he vain reagoivat kipuun eri lailla.
Hammassärky aiheuttaa punatukkaisille yleensä suurempaa tuskaa kuin muille, mutta pistävää tai kirvelevää kipua he kestävät paljon paremmin. Kipuaistimukseen läheisesti liittyvän lämpötilankin punatukkaiset kokevat toisin kuin muut. He reagoivat kylmään paljon muita voimakkaammin.
Punatukkaiset ovat todennäköisemmin myös tulisen ruoan ystäviä, sillä tutkimuksissa on todettu, että he kestävät chilissäkin esiintyvän kapsaisiinin polttoa muita paremmin.
Nämä kipuun ja lämpötilaan liittyvät ominaisuudet ovat vahvasti linkkautuneet melakortiini 1 -reseptorigeeniin, sillä niitä on havaittu myös ihmisillä, jotka ovat vain punatukkaisuuden geenin kantajia.
Puudutus- ja nukutusaineet tehoavat eri lailla
Yleisanestesian tutkimuksissa on todettu, että punatukkaiset tarvitsevat 19 prosenttia enemmän nukutuskaasua kuin muut. Myös paikallispuudutteena käytettävää lidokaiinia tarvitaan huomattavasti enemmän. Ei ihme, että punatukkaisten on todettu välttelevän hammaslääkäriä viimeiseen asti: hampaat ovat herkät ja sitten vielä normaalimäärä puudutetta ei tehoa!
Voimakkaampiin lääkkeisiin punapäät reagoivat päinvastaisesti. Jos kivunlievityksessä käytetään morfiinia, tarvitaan sitä tavallista vähemmän. Punatukkaiset naiset tarvitsevat vähemmän kipulääkkeitä synnytyksessä, mikä saattaa toki johtua myös tietynlaisen kivun korkeammasta sietokyvystä.
Aurinkoa ja D-vitamiinia
Kun punatukkaisuuden esiintyminen koko maailmassa on alle kahden prosentin luokkaa, kohoaa se Pohjois-Euroopassa jopa kymmeneen prosenttiin. Suomessa punatukkaisuus on sijaintiin nähden harvinaista, mutta me olemmekin perimältämme aivan erilaisia kuin muut eurooppalaiset.
Pimeässä, ja kesäisinkin pilvisessä, pohjolassa punatukkaisuudesta ja vaaleaihoisuudesta on ollut suuri etu, sillä näillä ominaisuuksilla varustetulla henkilöllä auringon säteilyn aiheuttama D-vitamiinin tuotanto on hyvin tehokasta. Mitä tummempi iho on, sitä pidempään auringossa pitää oleilla, jotta saa tarpeeksi D-vitamiinia. Ja sitä aurinkoahan ei näillä leveysasteilla liikaa ole.
Punatukkaisen sen sijaan ei kauaa tarvitse auringossa oleilla, jotta päivän vitamiiniannos on täynnä. Siksi tämä harvinainen piirre on päässyt yleistymään juuri Pohjois-Euroopassa.
Erilainen alttius sairauksille niin hyvässä…
Koska mutaatio MCR1-geenissä tehostaa D-vitamiinin tuottoa, ovat punatukkaiset olleet vastustuskykyisempiä tietyille sairauksille, kuten riisitaudille ja tuberkuloosille.
Auringon ultraviolettisäteilyn tiedetään toki aiheuttavan ikäviä asioita (siitä seuraavassa kohdassa lisää), mutta sen on todettu vaikuttavan myös miesten eturauhassyövän puhkeamiseen. Joskin päinvastaisesti kuin voisi luulla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Kansaneläkelaitoksen kanssa yhteistyössä tehdyn amerikkalais-suomalaisen tutkimuksen mukaan UV-säteilyyn reagointi ja D-vitamiinin voimakkaampi tuotanto suojaavat punatukkaisia miehiä eturauhasyövältä. Tutkijoiden mukaan kyse voi myös olla suoranaisesti muuntuneesta MCR1-geenistä tai sen säätelevästä vaikutuksesta johonkin viereiseen geeniin.
Joka tapauksessa yhteys oli merkittävä. Tutkimuksessa seurattiin lähes 30 000 suomalaista miestä pisimmillään 25 vuoden ajan. Mukana oli vaalea-, ruskea-, musta- ja punatukkaisia. Silmien ja ihonvärinkin yhteyttä tutkittiin, mutta niissä ei havaittu eroja eturauhassyövän esiintyvyydessä.
Punatukkaisilla miehillä eturauhasyöpään sairastumisen riski on jopa puolet siitä mitä muilla.
…kuin pahassa
Vaikka auringon säteily vaikuttaisikin eturauhassyöpää estävästi, niin ei kannata unohtaa suojautumisen merkitystä. Mitä vaaleampi iho, sitä suurempi on riski sairastua pahanlaatuiseen ihosyöpään, osittain ihon palamisherkkyyden vuoksi. Maailman melanoomapotilaista 16 prosenttia on punatukkaisia – se on paljon, kun miettii, että heitä on vain alle 2 prosenttia koko väestössä. Sen lisäksi jopa 40 % melanoomasta kärsivistä on punatukkaisuutta aiheuttavan MC1R-geenin kantajia.
Melanooma ei kuitenkaan ole ainoa uhka punatukkaisille.
Punahiuksisilla on esimerkiksi mustahiuksisiin verrattuna kaksinkertainen riski sairastua Parkinsoniin tautiin, sillä tietyt MC1R -geenin muodot rajoittavat dopamiinin luonnollista eritystä aivoissa. Samat muuntuneet geenimuodot saavat aikaan myös sen, että punatukkaisilla naisilla on 30 % suurempi todennäköisyys sairastua endometrioosiin kuin muilla.
Mutta nämä ovat tietenkin, kuten kaikkien sairauksien osalla, vain numeroita ja todennäköisyyksiä!
Punatukkaiset tuoksuvat muita paremmilta
Kirjailija Augustin Galopin kirjoitti vuonna 1886 julkaistussa Le Parfum de la Femme -kirjassaan, että punatukkaisilla on kaikkein voimakkain luonnollinen tuoksu, jota hän kuvaili ambran ja orvokin sekoitukseksi. Ambra on kaskelotin suolistoeritettä, joka ikääntyessään muuttuu voimakkaan makeaksi ja myskiseksi tuoksuksi; sitä on käytetty pitkään parfyymien valmistuksessa. Tuon tuoksun ajatellaan olevan vahva afrodisiakki, joka tekee punapäistä vastustamattomia ihailijoille.
Paljonko tuossa sitten on totuutta mukana, sitä on vaikea sanoa, mutta punapäiden iho on todistetusti erilainen. Kaikilla on ihollaan mikroskooppisen ohut hydrolipidikalvo, jota myös happovaipaksi kutsutaan. Tuo kerros on punatukkaisilla hieman happamampi. Red: A Natural History of the Redhead -kirjan tekijän Jacky Colliss Harveyn mukaan hajusteet reagoivat tämän kerroksen kanssa eri lailla ja luovat muita huumaavampia yhdistelmiä sekoittuessaan ihon luontaiseen tuoksuun.
🤷♀️ Kerro kommenttikentässä ⬇️⬇️ tai sosiaalisen median kanavissamme löytyykö sinun lähipiiristäsi joku, jota tänään onnitella.