Yleistieto
10 erikoista faktaa syksystä ja sen vaikutuksista
Nyt ollaan jo pitkällä syksyssä, sitä ei käy kiistäminen. Listafriikki keräsi tästä masentavastakin vuodenajasta erikoisia faktoja, jotka saattavat muuttaa suhtautumistasi.
Kun kysytään lempivuodenaikaa, on monen vastaus aurinkoinen ja lämmin kesä. Toiset rakastavat kevättä, jolloin luonto jälleen puhkeaa kukkaan. Joillekin talvi on parasta aikaa paukkuvine pakkasineen ja valkeine lumihankineen. Mutta harva odottaa syksyä. Onhan ruska toki kaunis, mutta sateet ja pimeys saavat alakuloiseksi.
Tällä listalla tarkastelemme syksyä hieman erilaisesta näkökulmasta. Syksy on rakkauden aikaa, ja syksyisin saamme todistaa vuoden näyttävimpiä ja astronomisesti mielenkiintoisimpia täysikuita.
Miltä syksy näyttää, tuoksuu ja tuntuu? Sitä selvitellään tällä listalla.
Syksy on rakkauden ja läheisyyden aikaa
Vastoin kaikkia yleisiä käsityksiä, syksy on rakkauden ja rakastumisen aikaa. Eniten parisuhteita hajoaa kesällä ja eniten uusia suhteita muodostetaan syksyllä. Sosiaalisen median statuksia tutkittaessa on todettu, että eniten muutoksia sinkusta parisuhteeseen, ja siitä edelleen kihloihin, tapahtuu syksyisin.
Myös pidemmät parisuhteet voivat syyskuukausina parhaiten: ehkä viileämpi ilma houkuttelee viettämään laatuaikaa kotona, jolloin kumppanin läheisyys tuntuu entistä mukavammalta. Pohjois-Amerikassa ja Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan vauvoja saa eniten alkunsa vuodenajoista syksyllä, joten pimenevinä iltoina tehdään muutakin kuin katsotaan Netflixiä.
Joidenkin eläinten aivot muuttuvat
Syksy vaikuttaa joihinkin eläimiin kummallisella tavalla. Jotkut linnut ja monarkkiperhoset lentävät tuhansien kilometrien matkan talvehtiakseen lämpimässä, toiset eläimet valmistautuvat nukkumaan yli ankarien talvikuukausien ja muutamien eläinten aivot muuttuvat.
Aivoissa on hippokampus-niminen osa, jolla on keskeinen rooli erilaisissa muistitoiminnoissa. Muistiin olennaisesti liittyvä kognitiivinen kartta on tallennettuna hippokampukseen, ja sen avulla kykenemme hahmottamaan ympäristöä ja liikkumaan paikasta toiseen eksymättä. Hippokampus toimii eläimillä todennäköisesti aivan vastaavasti.
Hömötiaisen hippokampus kasvaa syksyn tullen noin 30 prosenttia. Kaikki uudet hermosolut tulevat tarpeeseen, sillä linnun on syksyisin kerättävä ja kätkettävä valtava määrä siemeniä talven varalle. Kun kevät koittaa, kutistuu hippokampus aiempaan kokoonsa, koska energiaa on syytä käyttää johonkin muuhun kuin muistamiseen.
Myös oravien hippokampukset kasvavat talven lähestyessä. Niillä kasvu on noin 15 prosentin luokkaa, ja syy on aivan sama kuin hömötiaisilla: ruokaa on kätkettävä satoihin eri piiloihin. Kaikkea laajentunut aivojen osakaan ei kuitenkaan pelasta, sillä vuonna 1998 tehdyn tutkimuksen mukaan oravat unohtavat jopa 74 prosenttia kaikista piilottamistaan pähkinöistä.
Hiustenlähtö vilkastuu syksyllä
Monet valittavat hiustenlähtöä syksyisin ja talvisin, eikä se tosiaankaan ole mitään kuvitelmaa.
Vuonna 2009 Dermatology-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan hiuksia nimenomaan irtoaa eniten syksyllä. Tutkimuksessa seurattiin kuuden vuoden ajan yli 800 naista, ja lopputulos oli selvä: kesäisin hiuksia irtoaa vähiten ja syyskuussa kaikkein eniten, lokakuun ja marraskuun seuraten heti perässä (myös) hiustenlähtökuukausina.
Ihmisen hius kasvaa kolmesta kuuteen vuotta, minkä jälkeen se asettuu telogeeniin eli lepotilaan. Normaalisti noin 90 prosenttia hiuksista on kasvuvaiheessa ja loput 10 prosenttia muutaman kuukauden ajan telogeenissa ennen tippumista.
Sveitsiläistutkimuksen mukaan naisilla oli eniten lepovaiheen hiuksia kesällä, jonka jälkeen ne tippuivat syksyn tullen pois. Tämän arvellaan johtuvan evolutiivisesta syystä: keho pitää tiukasti kiinni jo tippumisvalmiista hiuksista, koska ne suojaavat päänahkaa auringolta.
Muita teorioita selvään kausittaiseen hiustenlähtöön ovat syysflunssat ja D-vitamiinin saannin väheneminen, mutta ne ovat paljon tylsempiä syitä kuin luonnollisen aurinkosuojan vaaliminen.
Miesten mielestä naiset ovat syksyisin viehättävämpiä
Hiusten irtoamisesta huolimatta naiset ovat vastakkaisen sukupuolen mielestä kaikkein puoleensavetävimpiä juuri syksyisin. Perception-lehdessä vuonna 2008 julkaistun tutkimuksen mukaan naisten viehättävyys kasvaa ilman viilenemisen myötä.
Eri vuodenaikoina koehenkilöille, heteroseksuaaleille miehille, näytettiin nuorten naisten kasvokuvia, sekä kuvia eri kokoisista ja mallisista naisten vartaloista ja rinnoista. Miesten tuli arvioida kuvissa olevien kohteiden viehättävyyttä.
Kasvojen perusteella tehty arviointi ei muuttunut vuodenaikojen mukaan, mutta toisin oli vartaloiden suhteen. Koehenkilöt pitivät erilaisia naisten kehoja huomattavasti viehättävämpinä syksyisin ja talvisin.
Tutkijat päättelivät, että tulos oli seurausta niin kutsutusta kontrasti-ilmiöstä. Kesäisin miehet näkevät jatkuvasti vähäpukeisia naisia, eli tökerösti sanottuna katseltavaa on yllin kyllin. Ilmojen viiletessä kaikki laittavat luonnollisesti enemmän vaatekerroksia, joten teorian mukaan virikkeitä on silloin vähemmän ja ”kriteerit ovat alhaisemmat”.
Ruska
Päivien lyhetessä ja ilmojen viiletessä aloittavat lehtipuut vuosittaisen näytöksensä. Keltaisen, oranssin, punaisen ja jopa violetin sävyt hehkuvat upeina koko Suomessa, joskin pohjoisen ruska on omaa luokkaansa.
Kun mainitut syksyn merkit ilmaantuvat, lopettavat kasvit yhteyttämisen, ja siitä vastuussa olevien viherhiukkasten hajottaminen alkaa. Lehtisolujen viherhiukkasissa on klorofylliä eli lehtivihreää, joka pilkkoutuu siinä samalla. Hajotetut molekyylit siirtyvät odottamaan seuraavaa kevättä puun monivuotisiin osiin: runkoon ja juuriin.
Ruskan värit eivät ilmesty tyhjästä tai jostain puun säilöistä, vaan väriaineet ovat aina lehdissä; runsas lehtivihreä vain peittää kaikki muut pigmentit alleen keväisin ja kesäisin. Kun lehtivihreä on poissa kuvioista, pääsevät punaiset ja violetit antosyaanit, oranssit karotenoidit ja keltaiset ksantofyllit esille.
Syksyn tuoksu
Oletko ikinä syksyisin mennyt ulos ja todennut, että ilmassa on syksyn tuoksua? Et ole väärässä, ja siihen on parikin eri syytä.
Kesäisin lämmin ilma vahvistaa monien, myös pahojen, hajujen tuoksua. Kun ilma syksyisin viilenee, eivät pahat hajut katoa mihinkään, mutta ne eivät ole enää niin voimakkaita.
Mutta syksyllä on myös täysin oma tuoksunsa, joka on peräisin kuolleista lehdistä. Meteorologi Matthew Cappuccin mukaan juuri, kun lehdet ovat putoamassa puusta, ne ottavat tietyllä tapaa viimeiset henkäyksensä ja vapauttavat ilmaan erilaisia kaasuja. Monet niistä ovat yhdisteitä, joita kesäisin on lehtien pintaa suojaavissa öljyissä. Myös jo tippuneet, maatuvat lehdet antavat oman osansa syksyn tuoksuelämykseen.
Ihmisen hajuaisti on yhteydessä kolmoishermon eli suurimman aivohermon stimulaatioon. Tämä hermo kuljettaa kasvojen alueen, myös nenän, tuntoaistimuksia aivoihin, joten kun vedämme viileää syysilmaa sieraimista sisään, liittävät aivot kylmäntunteeseen hajuaistimuksen ilman tuoksun lähdettä.
Samoin kuin mikä tahansa haju, niin syksyn tuoksukin on yhdistelmä kaikkea mitä näemme, kuulemme ja tunnemme, fyysisesti ja emotionaalisesti. Syksyn tuoksu on siis todellinen asia, mutta jos sitä saisi haistella purkista valkoisessa laboratoriossa, olisi sen tunnistaminen todennäkoisesti hyvin hankalaa ilman jaloissa kahisevia lehtikasoja, värikästä ruskaa ja kirpakkaa syysilmaa.
Syksy saa hormonit hyrräämään – kirjaimellisesti
Useissa tutkimuksissa on todettu, että niin miesten kuin naistenkin testosteronitasot nousevat syksyn tullen. Kukaan ei kuitenkaan tiedä mistä se johtuu. Vaikuttaako vähenevä päivänvalo hormonitoimintaan? Vai onko syynä lisääntynyt läheisyys? Mikä on seurausta mistäkin?
Listan muutama aiempi kohta huomioon ottaen syksyt tosiaankin ovat ihmisten elämässä lähimpänä sellaista ajanjaksoa, joka eläimillä tunnetaan lisääntymiskautena. Joten enää on turha sanoa, että kevät saisi hormonit hyrräämään!
Jos vielä haluat jotain kiistatonta todistusaineistoa syksyn aiheuttamasta rakkauden huumasta, niin tässä tulee kaikille välttämätön tiedonjyvänen. Kurpitsahan on sellainen vihannes, joka ehkä vahvimmin liitetään syksyyn. Chicagolainen hajuihin ja makuihin erikoistunut hoito- ja tutkimuslaitos selvitti vuonna 1995 tehdyssä kokeessa, mitkä tuoksut kiihottavat miehiä eniten. No, tutkimuksessa selvisi, että kurpitsapiirakka yhdistettynä laventeliin oli kaikkein huumaavin tuoksu: se lisäsi peniksen verenvirtausta keskimäärin 40 prosentilla.
Joten ei muuta kuin leipomaan!
Sadonkorjuun ja metsästäjän kuu
Eilen illalla, lokakuun 1. päivänä, saatiin ihastella täysikuuta. Se oli tänä vuonna lähimpänä syyspäiväntasausta (syyskuun 22. päivä) esiintynyt täysikuu, jota sen vuoksi myös sadonkorjuun kuuksi kutsutaan. Sadonkorjuun kuu voi siis valaista taivaan syys- tai lokakuussa. Sitä seuraava täysikuu on nimeltään metsästäjän kuu.
Kuu nousee joka päivä keskimäärin 50 minuuttia myöhemmin kuin edellisenä päivänä, vaikka vaihteluväli on melko suuri; muutamasta minuutista puoleentoista tuntiin. Pohjoisella pallonpuoliskolla sadonkorjuun ja metsästäjän kuu ovat nousemisen suhteen erityisiä. Jos nousu yleensä tapahtuu lähes tunnin edellistä päivää myöhemmin, nousee Kuu sadonkorjuun ja metsästäjän kuiden aikaan keskimäärin vain 30 minuuttia edellistä myöhemmin (Suomessa muutaman päivän ajan vain minuutteja myöhemmin). Syksyllä se tarkoittaa sitä, auringonlasku ja kuunnousu ovat melko lähekkäin.
Pimenevät illat valaiseva täysikuu on ennen keinovaloja mahdollistanut sen, että maanviljelijät ovat voineet iltaisin jatkaa sadon korjaamista ja metsästäjät eläinten jäljestämistä vielä auringon laskettua mailleen. Siitä nämä täysikuut ovat siis saaneet nimensä.
Syksyn 2020 erityinen Kuu
Kuun kierto kestää 29,53 vuorokautta, joten yleensä täysikuita mahtuu yksi kalenterikuukauteen eli 12 kappaletta vuoteen. Vuosi voidaan jakaa neljään osaan päiväntasausten ja -seisausten mukaan, ja jokaiseen osioon mahtuu siis yleensä kolme täysikuuta.
Noin 2,5 vuoden välein käy kuitenkin niin, että yhdessä näistä osioista koetaan neljä täysikuuta, ja tuolloin vuoden aikana nähdään 13 kappaletta täysin pyöreänä loistavaa Kuuta. Tässä kuussa on juuri tällainen tilanne. Tuota ylimääräistä, kauden neljästä täysikuusta kolmatta, kutsutaan siniseksi kuuksi, vaikka se ei sävyltään sellainen olekaan. Lokakuun 31. päivänä nouseva metsästäjän kuu on siis tällä kertaa myös sininen kuu. Tämä erityinen Kuu osuu tänä vuonna sopivasti varsinkin Pohjois-Amerikassa juhlittavan Halloweenin kanssa samalle päivälle.
Sinisestä kuusta tulee muuten myös englanninkielinen sanonta ”once in a blue moon” eli hyvin harvoin. Tai tarkalleen ottaen kahden ja puolen vuoden välein.
Syksyllä syntyneet lapset saavat kaikki ”nallekarkit”
Tiedäthän lausahduksen ”ei mene nallekarkit tasan”? No, jos olet syntynyt syksyllä, niin sinulla on karkkeja taskut täynnä!
Chicagon yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan syys-, loka- ja marraskuussa syntyneet ihmiset elävät todennäköisemmin satavuotiaiksi kuin vuoden muina aikoina syntyneet. Tutkimukseen kerättiin tietoja yli 1500:sta vähintään satavuotiaaksi eläneestä, aivan 1800-luvun lopulla syntyneestä, ihmisestä. Vertailua tehtiin koehenkilöiden sisaruksiin ja puolisoihin, millä saatiin selvitettyä perimän ja ympäristön osuutta asiaan.
Analyysissa tultiin siihen tulokseen, että lapsen ensimmäiset kuukaudet ovat äärimmäisen tärkeitä koko loppuelämää ajatellen. Syksyllä syntyneet säästyivät elämänsä ensihetkinä kesän kuumuudelta ja toisaalta talven kylmyydeltä. Lämpötilaa tärkeämpänä tekijänä tutkijat ovat pitäneet vastasyntyneen välttymistä tartuntataudeilta, jotka erityisesti 1800-luvun lopulla olivat yleisiä keväisin ja kesäisin, sekä alkutalvesta.
Samankaltaiseen tulokseen on päästy myös Saksassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa todettiin loka-joulukuussa syntyneiden elävän tilastollisesti merkittävästi muita pidempään.
Nähtäväksi jää, onko malli sama viidenkymmenen tai sadan vuoden päästä, kun vauvoja eivät nykyaikana uhkaa enää samanlaiset vaarat kuin yli 120 vuotta sitten.
Toisen yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan syksyisin syntyneet lapset pärjäävät keskimääräistä paremmin koulussa aivan ylimmille luokille saakka. Se saattaa toki johtua yksinkertaisesti siitä, että siellä monessa koulussa vuosiluokkajako katkeaa syyskuussa, joten syksyllä syntyneet ovat luokkansa vanhimpia. (Joskaan sen ei uskoisi vaikuttavan muutamaa ensimmäistä vuotta pidemmälle.)
Syksyssä on jotain taikaa, mutta älä silti heitä kirvestä kaivoon, jos et ole yksi onnekkaista ruskan aikaan syntyneistä lapsista.
🤷♀️ Nautitko sinä syksystä? Kerro kommenttikentässä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme vinkit parhaisiin tapoihin viettää syksyä.