Yleistieto
Onko kuumaan ruokaan puhaltaminen turhaa vai jäähtyykö se oikeasti nopeammin pienellä hönkimisellä?
Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tänään sen, onko puhaltaminen oikeasti tehokas keino viilentämiseen eli jäähtyykö kuuma ruoka ja juoma nopeammin, jos siihen puhaltaa?
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Jäähdyttääkö puhaltaminen oikeasti?
Kyllä. Kuumaan ruokaan tai juomaan puhaltaminen jäähdyttää ihan oikeasti.
Mutta perehdytäänpä tarkemmin siihen, että miksi ja miten se toimii.
Käytännössä kuumaan ruokaan tai juomaan puhaltaminen vain siirtää höyryävän kuumaa ilmaa pois, mutta juuri tässä piilee salaisuus sen toimivuuteen. Puhaltaminen vaikuttaa pariin eri prosessiin, joilla ruoka ja juoma itsestäänkin viilenisivät. Puhaltaminen vain nopeuttaa jäähtymistä.
Kun höyryävään ruokaan puhaltaa, tulee suusta ulos ruumiinlämpöistä eli noin 37-asteista ilmaa; se on huomattavasti viileämpää kuin kuumasta ruoasta tai juomasta nouseva ilma. Viileä aine on tiheämpää, joten se korvaa lämpimän aineen – prosessi on nimeltään konvektio. Lämmin ilma nousee ja viileä ilma laskee.
Jos jollakin heräsi nyt kysymys, että miksi ihmeessä kuumaan ruokaan pitäisi puhaltaa, sillä harvoin meitä ja ateriaa ympäröivä ilma on yli 37-asteista. Eikö siis se ilma, johon kuuma höyry nousee, ole jo itsessään viileämpää. Miksi siihen pitäisi sekoittaa ruumiinlämpöistä ilmaa?
On totta, että suusta tuleva ilma on huomattavasti lämpimämpää kuin esimerkiksi tavallinen huoneilma, mutta nämä kaksi sekoittuvat nopeasti. Ruoka ei joudu kosketuksiin 37-asteisen ilman kanssa ja vaikka niin kävisikin, on ruoka joka tapauksessa kuumempaa. Puhaltaminen ”vaihtaa” ilmaa ruoan yläpuolella, jolloin lämpöä pääsee siirtymään nopeammin.
Puhaltaminen on tehokasta, kunhan kohde on oikeanlainen
Ruoka ja juoma viilenevät myös haihtumisen seurauksena; varsinkin, jos kyseessä on paljon nestettä sisältävä ateria. Haihtumisessa neste muuttuu kaasuksi ja siirtyy ympäröivään tilaan – tämä vaatii energiaa. Samanlainen prosessi tapahtuu hikoillessa: hiki sitoo lämpöenergiaa haihtuessaan iholta ja siksi hikoilu viilentää kehoa. Näin käy siis myös kuumalle ruoalle.
Puhaltaminen nopeuttaa myös tätä prosessia, sillä puhallus siirtää höyryä pois. Muutoin ruoan tai juoman pinnan läheisyydessä oleva ilma on kylläinen vesihöyrystä eikä uusia vesimolekyylejä mahdu irtoamaan. Mieti vaikka kuumaa teetä: Kupista nousevan höyryn pois puhaltaminen tekee tilaa ja lisää haihtumista, joka sitoo runsaasti lämpöenergiaa eli viilentää juomaa.
Puhaltelulla ei kuitenkaan saa viilennettyä koko lautasellista kuumaa keittoa. Tehokkaampaa on tehdä täsmäisku ja puhaltaa lusikalliseen, sillä pieneen määrään nämä kaikki edellämainitut voimat sekä puhaltaminen iskevät tehokkaammin. Tästä syystä myös ruoan paloittelu nopeuttaa viilenemistä. Metkaa on myös se, että haihtumisen välityksellä tapahtuva viileneminen on kaikkein tehokkainta, joten nestemäiset aineet jäähtyvät kiinteitä nopeammin.
Puhaltaminen toimii parhaiten silloin, kun ruoka tai juoma on oikeasti kuumaa. Mitä suurempi ero ruoan ja sitä ympäröivän ilman välillä on, niin sitä paremmin se jäähtyy. Hieman lämpimään ruokaan on turha hönkiä, koska sillä ei juurikaan ole merkitystä.
Olemme pienestä pitäen tottuneet puhaltamaan kuumaan ruokaan, mutta nyt tiedämme vihdoin, että miksi niin kannattaa tehdä!