Lukijoiden kysymyksiä: Ovatko eläimet oikea- tai vasenkätisiä?

Tällä kertaa Listafriikin lukijoiden kysymyksissä pohditaan muun muassa sitä, ovatko kaikki eläimet oikea- tai vasenkätisiä.

Etsimme vastauksia myös siihen, tuleeko Pisan torni joskus kaatumaan.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä? Mutta tässä siis tämän viikkoisia lukijoiden kysymyksiä!

Ovatko muut eläimet oikea- tai vasenkätisiä?

Kuva: Pixabay

Lyhyesti ja yksinkertaisesti vastattuna: kyllä ovat. Iso osa eläimistä käyttää vartalonsa toista puolta enemmän kuin toista. Asiaa on ollut helpoin tutkia ihmisen uskollisimmilla lemmikeillä: koirilla ja kissoilla.

Kätisyys tai ”tassuisuus” on tasaisemmin jakautunut kuin ihmisellä, sillä meidän lajissamme vasenkätisiä on vain noin 10 prosenttia. Kumpiko puoli on vahvempi sinun lemmikilläsi? Se on suhteellisen helppo testata laittamalla eläin esimerkiksi kurkottamaan jotain tassullaan.

Muista eläimistä tiedetään sen verran, että kaikki muutkin isot ihmisapinat – gorillat, simpanssit ja orangit – ovat vasen- tai oikeakätisiä. Simpanssien ja gorillojen keskuudessa tavataan enemmän oikeakätisyyttä, mutta mielenkiintoisesti bonobo- ja orankipopulaatioissa on enemmän vasenkätisiä.

Mutta mikä kätisyyden tai dominoivan vartalon puolen saa aikaan, on tutkimuksista huolimatta hämärän peitossa.

Tuleeko Pisan kalteva torni joskus kaatumaan?

Ennen kysymykseen vastaamista tutustutaan tuohon kaltevaan torniin hieman tarkemmin.

Italialaisessa Pisan kaupungissa sijaitseva tuomiokirkon kellotorni on maailmankuulu, koska se on kallellaan. Valkoisesta marmorista valmistettua tornia alettiin rakentamaan vuonna 1173, ja epätasainen alusta huomattiin vasta siinä vaiheessa, kun kolme tornin kahdeksasta kerroksesta oli jo pystyssä. Rakennustyöt laitettiin jäihin – ei enemmän eikä vähemmän kuin vuosisadaksi.

Perustukset asettuivat tuona aikana, joten vuonna 1272 rakentamista jatkettiin. Johtavana insinöörinä toiminut Giovanni di Simone päätti kompensoida kallistusta rakentamalla matalamman puolen kerroksista hieman korkeampia. Vippaskonstit eivät toimineet, vaan torni jatkoi vajoamista. Kuudessa vuodessa rakennettiin neljä kerrosta ja jälleen prosessi jäi kesken lähes sadan vuoden ajaksi. Kellotorni valmistui vasta vuonna 1370.

Neljän seuraavan vuosisadan aikana torni varustettiin seitsemällä tuhansien kilojen painoisilla kelloilla, mutta suurimmat niistä hiljennettiin 1900-luvun alkuun mennessä, sillä heilumisen uskottiin pahentavan kallistumista.

1990-luvulla tornin alueella tehtiin lukuisia korjaus- ja maansiirtotöitä, joiden aikana torni oli myös kokonaan turisteilta suljettuna. Näiden ansiosta kallistuminen saatiin pysähtymään ja torni on jopa hieman suoristunut.

Sitten siihen kysymykseen: Insinöörien arvioiden mukaan Pisan kaltevan tornin pitäisi pysyä vakaasti pystyssä vähintään 200 vuoden ajan. Joten saattaa olla, että se joskus romahtaa, mutta siihen menee vielä kauan. Aika koomista on se, että melko voimakaskaan maanjäristys ei kaataisi huteraa, hieman reilun 55 metrin korkuista torni. Syy tähän on se sama, jonka takia torni on vinossa, nimittäin pehmeä maaperä.

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme, kumpaako tassua sinun lemmikkisi käyttää! 🐶🐱