Yleistieto
Miksi kosiessa polvistutaan ja kumpiko polvi pitää olla maassa?
Tällä kertaa lukijoiden kysymyksissä pohditaan sitä, että miksi kosiessa polvistutaan. Samalla selvitetään, onko mitään väliä, että kumpiko polvi kosiessa on maassa.
Jos on aikeissa esittää rakkaalleen tämän suuren kysymyksen, niin tällaiset asia pyörivät varmasti mielessä! Jännitystä Listafriikin tarjoamat vastaukset eivät varmasti vie pois, mutta ainakin on yksi huoli vähemmän. Ja mitäs kosinta olisikaan, jos ei vatsassa yhtään lentelisi perhosia!?
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Miksi kosiessa polvistutaan?
Perinteisessä kosinnassa kosija laskeutuu toisen polvensa varaan ja esittää suuren kysymyksen. Tapa on ikivanha, ja jos kosinta ei suorittajana tai vastaanottajana kuulu omiin elämänkokemuksiin, on se tuttu vähintäänkin romanttisista elokuvista.
Monikaan kosija ei varmasti tiedä, miksi hän oikeastaan laskeutuu toisen polvensa varaan – niin vain kuuluu tehdä.
Jo mahtavassa Persian valtakunnassa noin 500-luvulla eaa. oli tapana polvistua yhteisössä korkeammassa asemassa olevan edessä. Jos toinen oli vain hieman alempiarvoisempi, tuli hänen suudella ylempää poskelle. Isomman yhteiskunnallisen eron ollessa kyseessä oli polvistuminen ainoa oikea tapa tervehtiä.
Keskiajan Euroopassa polvistuminen alkoi jo ajatuksen tasolla lähestyä mielitietyn kosimista. Ritarit polvistuivat hallitsijan eteen osoittaakseen tälle kunnioitusta, tottelevaisuutta ja uskollisuutta – näitä samoja asioita myös kosija haluaa luvata tulevalle puolisolleen.
Polvistumisen voi ajatella olevan myös tietyllä tapaa alistumista, vaikka sitä kosija ei tietenkään tietoisesti tee. Mutta onhan se haavoittuvainen hetki, kun pistää itsensä likoon ja pyytää toista ihmistä viettämään loppuelämä yhdessä. Siinä on täysin kosittavan armoilla ja kosintahetken valtasuhde välittyy parin keskinäisestä asettumisesta: kosittava katsoo kosijaa ylhäältä päin.
Polvilleen laskeutuminen oli keskiajalla myös osa uskonnollisia seremonioita, ja koska avioliittoa ei voinut tuolloin olla ilman uskontoa ja kirkkoa, oli varsin luonnollista, että ele omaksuttiin myös kosintaan.
Romanttinen aspekti polvistumiseen on todennäköisesti perua myös ritarien kukoistuskaudelta 1000-luvulta alkaen, kun ritareiden ja hovin naisten välille muodostui läheisiä suhteita. Vaikka kuninkaalliset naiset olivat monesti jo naimisissa, oli suhteessa enemmänkin kyse omistautumisesta palvelukseen kuin varsinaisesti fyysisestä rakkaudesta. Herrojen ja kuninkaiden vaimoille osoitettiin samalla tavalla kunniaa kuin itse hallitsijallekin.
Mutta tuolloinkin koettiin kiellettyjä rakkaussuhteita, joista kertovat muun muassa monet kelttiläiset tarinat, esimerkiksi legenda kuningas Arthurin vaimon Guineveren ja ritari Lancelotin välisestä vastustamattomasta rakkaudesta. Yllä olevassa kuvassa Lancelot on polvistuneena Guineveren eteen.
Nykyäänkin kosintaan polvistumisella halutaan vannoa uskollisuutta, kunnioitusta ja ikuista rakkautta; vaikka haarniskaa polvistujan päällä ei enää olekaan.
Kumpiko polvi pitää olla maassa?
Tällä kysymyksellä ei turhaan kannata päätään vaivata, sillä kosinnan kohdetta tuskin kiinnostaa, kumpiko polvi kosijalla on maassa. Eikä sillä ole sen puoleen mitään väliä, koska oikeaa tai väärää valintaa ei ole. Useimmiten kosija kuitenkin polvistuu siten, että vasen polvi osuu maahan.
Vaikka mitään sääntöä ei ole olemassa, on asentoon hyvä syy: suurin osa ihmisistä on oikeakätisiä. Kun vasen polvi on maassa, niin vasemmassa kädessä oleva sormusrasia on helpompi avata oikealla kädellä ja ojentaa sieltä sormus toivottavasti myöntävän vastauksen jälkeen.
Jos kuulostaa hassulta, niin sitä voi kukin kuivaharjoitella ja tunnustella, mikä on kaikkein luontevinta – oli sitten aikeissa kosia tai ei. Vasenkätisille on todennäköisesti luontevampaa laittaa kosiessa oikea polvi maahan.