Yleistieto
Miksi vanhukset ovat kärttyisiä? 4 syytä, miksi stereotypiassa saattaa olla vinha perä
Lukijoiden kysymyksissä pohdimme tällä kertaa sitä, että pitääkö varsin tyly stereotypia paikkansa. Ovatko vanhukset muita kärttyisempiä, ja jos ovat, niin miksi?
Tietenkään iäkkäät eivät ole kokonaisuudessaan sen kärttyisempiä kuin kukaan muukaan. Jokaisella meistä on huonoja päiviä iästä riippumatta.
Mutta on olemassa muutamia syitä, jotka voivat selittää ikäihmisten ärtyneisyyttä, joten ollaan toisillemme armollisia – kaikilla meillä on sama edessä!
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Kivut, säryt ja vaivat
Se on valitettava tosiasia, että ikääntymisen myötä kehomme rapistuvat. Tuo uhkaavalta kuulostava rapistuminen alkaa jo kolmenkympin hujakoilla, joten ”vanhenemista” tapahtuu hiljalleen useiden vuosikymmenten ajan. Iän myötä aistit heikkenevät, vastustuskyky alenee ja monenlaiset vaivat kasaantuvat.
Kun kipuja on paljon, vaikuttaa se negatiivisesti nukkumiseen, mikä taas pahentaa muita vaivoja. Monet lääkkeet voivat myös vaikuttaa mielialaan laskevasti.
Psyykkiset oireet kuten ahdistuneisuus ja masentuneisuus voivat olla varhaisia merkkejä Alzheimerin taudista tai muista dementiaa aiheuttavista sairauksista. Mielialanvaihtelut voidaan turhan helposti vain viitata kintaalla ja todeta, että ”onpas hänestä tullut kiukkuinen vanhus”. Mutta tietenkään ajoittainen huono tuuli ei heti suoraan tarkoita vakavaa sairautta – silloinhan me kaikki kärsisimme sellaisesta!
Muuttuva maailma
Muutosten hyväksyminen ja niihin sopeutuminen eivät ole helppoja juttuja. Vaikka ikäihminen olisikin sinut sen kanssa, että oma kroppa ei ole enää samanlainen kuin nuorempana, niin nopeaa tahtia muuttuva maailma saattaa järkyttää. Tieto ja taito, joita ihmiset ovat vuosikymmenten aikana keränneet, ovatkin nyky-yhteiskunnassa yhtäkkiä lähes tarpeettomia.
On nettitapaamisia, verkkokauppoja, sähköistä ajanvarausta ja korttimaksuja. Kenen tahansa on välillä hankala pysyä perillä kaikista uusista vimpaimista, vempeleistä ja sovelluksista, mutta niiden opettelu varsinkin vanhemmalla iällä on tuskallista puuhaa. Älylaitteisiin liimautuneet kanssaihmiset voivat saada aikaan ulkopuolisen tunteen – sellaisen, että itse ei enää kuulu joukkoon. Vähempikin saa huonolle tuulelle!
Yksinäisyys
Ikäihmisten yksinäisyys on varsin yleinen ilmiö ja siihen liittyy usein suuria elämänmuutoksia, kuten esimerkiksi muutto, puolison menetys, sairastuminen tai eläköityminen. Sosiaaliset piirit pienentyvät monien eri syiden vuoksi ja yksinäisyys voi johtaa tietoiseen tai tiedostamattomaan eristäytymiseen.
Mahdollisilla lapsilla ja lapsenlapsilla on kiireiset elämät ja välimatkaa saattaa olla paljon. Kontaktit harvenevat sekä perheeseen että ystäviin, mikä vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin, mutta pitkässä juoksussa myös sosiaalisiin taitoihin.
Hormonaaliset muutokset
Keskushermoston välittäjäaine dopamiini tunnetaan mielihyvähormonina, joka vaikuttaa elimistöön piristävästi. Dopamiinin tuotanto aivoissa alenee iän myötä, mikä voi pahimmillaan johtaa masennukseen. Dopamiini myös aktivoi endorfiinien eli kehon omien kipulääkkeiden tuotantoa, joten nuoremmalla iällä aivojen omat kemikaalit lievittävät kipuja tehokkaammin.
Yksinkertaistettuna dopamiinin perimmäinen tarkoitus on maksimoida ihmisen lisääntyminen ja selviytyminen. Evolutiivisesti katsottuna sen tuotannon aleneminen ikääntyessä on järkevää, sillä miksi käyttää resursseja tällaisen aineen erittämiseen, kun hedelmälliset vuodet ovat ohi. Kuulostaa julmalta, mutta välillä luonto on juuri sellainen.
Iän myötä tapahtuviin hormonaalisiin muutoksiin lukeutuvat myös naisten vaihdevuodet eli menopaussi. Estrogeenituotanto vähenee, mikä johtaa moniin fyysisiin oireisiin. Useilla naisilla vaihdevuosiin liittyy myös psyykkisiä oireita kuten muun muassa ärtyneisyyttä, alakuloisuutta, mielialan vaihtelua ja ahdistuneisuutta. Kaikki eivät kuitenkaan kärsi psyykkisistä oireista, joten vaikka nämä liitetään usein vaihdevuosiin, ei yhteys alentuneeseen estrogeenin määrään ole yksiselitteinen.
Myös miehille voi tulla testosteronin tuotannon alenemisesta johtuvat vaihdevuodet, joita kutsutaan andropaussiksi. Testosteronin tuotanto laskee kuitenkin varsin hitaasti ja isolla osalla miehistä hormonitaso pysyy muuttumattomana. Andropaussin oireet ovat hyvin samankaltaisia menopaussin kanssa ja siihen liittyy esimerkiksi väsymystä, keskittymiskyvyn puutetta, unihäiriöitä, ärtyisyyttä ja seksuaalista haluttomuutta. Andropaussiin liittyy myös fyysisiä muutoksia kuten erektio-ongelmat, painon nousu ja fyysisen suorituskyvyn aleneminen. Nämä muutokset ovat omiaan lisäämään mentaalipuolen ongelmia.
Yksi stereotypia pitää kuitenkin valitettavasti edelleen paikkansa: siinä missä vaihdevuosioireista kärsivät naiset juttelevat samassa tilanteessa olevien ystäviensä kanssa ja saavat vertaistukea uuteen elämänvaiheeseen, saattavat miehet helpommin padota pahaa oloa sisälleen, jolloin masentuneisuus voi kuplia esiin kiukkuisuutena.