Miksi olympiavoittajille soitetaan Porilaisten marssi?

Tänään lukijoiden kysymyksissä ollaan jälleen olympialaisten tunnelmissa. Nyt pohdinnassa on se, että miksi olympiakullan jälkeen soitetaan Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli Porilaisten marssi.

Olympialaiset ja suomalaisten menestyminen ovat herättäneet lukijoissa mielenkiintoisia kysymyksiä, joihin Listafriikki kernaasti etsii vastauksia! Viime viikolla selviteltiin olympiamitalien materiaaleja (Lue tästä: Olympiakulta ei olekaan kultaa! Mistä materiaalista olympiamitalit oikein valmistetaan?) ja nyt mennään musiikin maailmaan.

Useimmille se ei tule yllätyksenä, kun suomalainen on voittanut olympiakultaa ja eettereistä kajahtaa ilmoille Porilaisten marssi. Sitä osaa odottaa, vaikka se harvinaista herkkua onkin! Mutta miksi juuri tämä kappale on valikoitunut soitettavaksi kultamitalistin kunniaksi? Vastauksen yhteydessä kerromme myös laajemmin kappaleen syntyhistoriasta ja käytöstä.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Miksi olympiavoittajille soitetaan Porilaisten marssi?

Se on juhlallinen hetki, kun selostaja pääsee olympialaisten aikana sanomaan ”Pasila, Porilaisten marssi”. Silloin on tapahtunut jotain hienoa: suomalainen on voittanut olympiakultaa. Marssi kajahtaa juhlallisesti televisiosta tai radiosta. Porilaisten marssi on muuten ainoa kappale, jota on lupa soittaa Yle Puhe -radiokanavalla. Pekingin vuoden 2022 olympialaisissa Porilaisten marssi on soitettu tähän mennessä (13.2.2022) kerran – Iivo Niskasen kunniaksi.

Mistä tämä perinne on saanut alkunsa ja miksi juuri Porilaisten marssi on valikoitunut soitettavaksi kappaleeksi?

Vuodesta 1948 lähtien Yle on soittanut marssin jokaisen suomalaisen olympiakullan jälkeen. Ensimmäisenä se kajautettiin soimaan St. Moritzin kisoissa yhdistetyssä kultaa ottaneen Veikko Hasun kunniaksi.

Ylen urheilun entinen päällikkö, nykyisin Ylen Urheilu ja tapahtumat -yksikön johtaja, Panu Pokkinen kertoi perinteen alkamisesta Iltalehdelle vuonna 2018 – silloinkin Porilaisten marssi laitettiin eettereihin Niskasen kunniaksi. Idean isänä voidaan pitää legendaarista selostajaa Pekka Tiilikaista, joka oli etukäteen sopinut Yleisradion silloisen ohjelmajohtajan Jussi Koskiluoman kanssa, että Porilaisten marssi laitetaan soimaan, mikäli suomalainen voittaa.

Sotilasmarssilla haluttiin tuoda kansaa yhteen sotien jälkeen. Vaikka olympiavoittajia tietysti haluttiin kunnioittaa upean saavutuksen jälkeen, halusi sinivalkoisena äänenä tunnettu Tiilikainen korostaa kappalevalinnalla urheilun roolia nationalismin ylläpitäjänä.

Porilaisten marssin soittaminen kertoo poikkeuksellisista tapahtumista eikä se pääse kokemaan inflaatiota – liian usein ei olympiakultamitaleja Suomeen tule. Tiukkaan olympiakultakriteeriin on tehty vain muutama poikkeus: MTV3 soitti Porilaisten marssin vuonna 1998, kun Mika Häkkinen voitti F1-sarjan maailmanmestaruuden, ja Yle pisti marssin soimaan, kun Lordi voitti Euroviisut vuonna 2006.

Sävelmä on monille tuttu, mutta mitään porilaista siinä ei nimestään huolimatta ole. Luultavasti sävellys ei ole ollenkaan suomalaista alkuperää. Säveltäjästä ei olla aivan varmoja, mutta teos on todennäköisesti syntynyt jo 1700-luvulla. Säveltäjäksi mainitaan usein saksalaissyntyinen, mutta Suomessa 1800-luvun vaihteessa kapellimestarina toiminut, Christian Friedrich Kress, mutta todellisuudessa hän taisi laatia marssiin vain oman sovituksen.

Aluksi marssi oli käytössä lähinnä näyttämömusiikkina eikä sen alkuperäistä nimeä tiedetä. Kressin nuoteissa marssi kulki nimellä March maeostoso, mutta se lienee olleen ohje orkesterille: marssi tulee soittaa majesteetillisesti ja arvokkaasti. Kappale tunnettiin 1800-luvun alussa myös nimillä Napoleonin marssi, Bonaparten marssi Egyptissä ja Austerlitzin marssi.

Porilaisten marssi -nimen kappale sai vuonna 1851, kun se valittiin taustamusiikiksi Suomen sodasta kertovaan näytelmään. Näytelmän ansiosta se nousi laajempaan tietoisuuteen ja yleiseen suosioon. Marssi soi Lapuan taistelua kuvanneessa kohtauksessa, jossa ruotsalaista kenraalia Georg Carl von Döbelniä esittänyt näyttelijä tuli lavalle Porin rykmentin univormuun pukeutuneena. Nimi oli syntynyt.

Myöhemmin siitä tuli Suomen puolustusvoimien kunniamarssi (vuodesta 1918 lähtien) ja Tasavallan presidentin seremoniamarssi. Marssi on suosittu myös muualla maailmassa, sillä se on esimerkiksi Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.

Moni varmasti osaa hyräillä Porilaisten marssia, mutta harva tietää sen sanoja. Ne ovat muuten varsin väkivaltaiset ja sotaisat, joten on ehkä hyvä, että kappale soitetaan useimmiten ilman sanoja. Kappale soitetaan myös joulurauhan julistuksen yhteydessä, joten verisistä taisteluista kertovat sanat saattaisivat tuoda erikoisen mausteen kyseiseen tilaisuuteen. Ensimmäiset sanat sävelmään teki Zacharias Topelius, mutta useimmiten Porilaisten marssi lauletaan J. L. Runebergin sanoilla, jotka ovat peräisin Vänrikki Stoolin tarinat –teoksen vuonna 1860 ilmestyneestä toisesta osasta. Suomeksi lauletaan Heikki Klementin tekemän käännöksen sanoilla.

Porilaisten marssissa lauletaan muun muassa näin:

”Pojat, kansan urhokkaan,
mi Puolan, Lützin, Leipzigin
ja Narvan mailla vertaan vuoti,
viel’ on Suomi voimissaan,
voi vainolaisten hurmehella peittää maan.
Pois, pois rauhan toimi jää,
jo tulta kohta kalpa lyö
ja vinkuen taas lentää luoti.
Joukkoon kaikki yhtykää,
meit’ entisajan sankarhenget tervehtää.

Kauniina välkkyy muisto urhojemme,
kuolossa mekin vasta kalpenemme.
Eespäin rohkeasti vaan,
ei kunniaansa myö
sun poikas milloinkaan!”

🤷‍♀️ Mitä luulet, kuullaanko Porilaisten marssi vielä Pekingissä ⁉️