Yleistieto
Lukijoiden kysymyksiä: Onko Suomen vesillä tavattu haita?
Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tällä kertaa muun muassa sen, onko Suomessa haita. Vastaus voi yllättää ja saada suosimaan sisämaan järviä.
Lisäksi pohdimme sitä, miten valmistetaan alkoholitonta viiniä, miksi virtuaaliavustajat ovat järjestään naisia, sekä miten vastamelukuulokkeet toimivat.
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä? Mutta tässä siis tämänviikkoisia lukijoiden kysymyksiä!
Miten alkoholitonta viiniä tehdään?
Alkoholittomat oluet, viinit, siiderit ja cocktail-tyyppiset mocktailit ovat viime vuosina tulleet ryminällä kauppojen hyllyille. Nykyään ollaan aika kaukana niistä litkuista, joita alkoholittomat ”alkoholijuomat” vielä jokin aika sitten olivat. Kysynnän noustessa tuottajat ovat kehittäneet yhä parempia menetelmiä, jotta mausta ei tarvitse tinkiä, vaikka prosentit ovat nollassa.
Mutta miten viinistä ja oluesta tehdään alkoholitonta?
Alkoholin poistaminen on periaatteessa yksinkertainen juttu: Juomaa kuumennettaessa vettä matalamman kiehumispisteen omaava alkoholi poistuu. Ongelma on kuitenkin se, että samalla juomasta katoaa aromeja. Uusilla tekniikoilla korkeaan lämpötilaan kuumentamista ei enää tarvita tai sitten aromit otetaan talteen ennen lämmitystä ja palautetaan alkoholin poiston jälkeen takaisin juomaan.
Alkon sivuilla kerrotaan, että alkoholi voidaan poistaa viinistä ja oluesta muun muassa hyrrähaihduttimella. Siinä viini laitetaan hyrrämäisesti pyörivään laitteeseen, joka linkoaa nesteen ohueksi kalvoksi astian reunalle. Syntyvän alipaineen ansiosta eri ainesosat höyrystyvät jo alhaisessa lämpötilassa ja herkästi haihtuvat osat, kuten aromit, kerätään talteen. Kevyesti lämmittämällä alkoholi höyrystetään pois ja aromit palautetaan prosentittomaan juomaan.
Matala-alkoholisen viinin valmistus sen sijaan voidaan aloittaa jo viljelyvaiheessa valitsemalla luonnostaan vähäsokerisia rypälelajikkeita. Poimimista voidaan myös aikaistaa, jolloin rypäleisiin ei ole kertynyt vielä niin paljon käymisen vaatimaa sokeria. Käymisvaiheessakin voidaan kikkailla, nimittäin prosessin keskeyttäminen jättää viinin matala-alkoholiseksi ja hieman makeaksi.
Miksi virtuaaliavustajat ovat naisia?
Microsoftin Cortana, Applen Siri ja Amazonin Alexa – mikä näitä kaikkia virtuaaliavustajia yhdistää? No tietenkin se, että ne ovat kaikki ”naisia” tai paremminkin niillä kaikilla on keinotekoinen naisen ääni. Olihan navigaattoreissakin alun alkaen neuvoja antamassa vain ”nainen”. Miksi tekoälyteknologialle on siis valittu naisen ääni?
Se on ollut täysin tietoinen valinta, joka perustuu moniin tutkimuksiin. Virtuaaliavustajat on suunniteltu niin, että ne muistuttavat stereotyyppistä, täydellistä assistenttia, joka on tehokas ja luotettava – eli tässä tapauksessa nainen. Suurten teknologiayhtiöiden testauksissa on havaittu, että ihmiset pitivät naisen ääntä avuliaampana ja kannustavampana. Sekä miehet että naiset niin sanotusti lämpenevät paremmin naiselliselle äänelle. Toisaalta tutkijat ovat todenneet myös sen, että naisen puhe on keskimäärin helpommin ymmärrettävää ja kirjainten lausuminen on selkeämpää.
Nykyisin valittavana on monenlaisia ääniä, joten kaikille löytyy varmasti mieleinen vaihtoehto.
Miten vastamelukuulokkeet toimivat?
Kuva: Carsonjp21 | CC BY-SA 4.0 (kuvaa rajattu)
Olipas mahtava juttu, että eräs lukijamme kysyi vastamelukuulokkeiden toimintaperiaatteesta, sillä olen sitä itsekin joskus miettinyt, mutta en sitten koskaan ole asiaa selvittänyt.
Vastamelukuulokkeita voi käyttää suojelemaan omaa kuuloaan kovassa metelissä tai sitten kuunnella musiikkia, äänikirjoja tai podcasteja ilman ulkopuolista häiriötä. Vastamelukuulokkeita on nykyään saatavilla myös nappeina. Mitään halpoja kapistuksia vastamelukuulokkeet eivät ole, sillä suoja ei ole pelkästään fyysinen, vaan blokkaus tapahtuu jo 1950-luvulla kehitetyllä tekniikalla.
Kuulokkeissa on pienet mikrofonit, jotka kuuntelevat ympärillä olevia ääniä. Mikrofoneista ääni lähetetään kuulokkeiden mikrosiruun, joka tuottaa kuulokkeisiin samanlaisen äänen, mutta vastakkaisvaiheisena. Kohdatessaan ääniaallot summautuvat, jolloin syntyy niin sanottu destruktiivinen interferenssi. Tämä hankala termi tarkoittaa sitä, että ulkoapäin tuleva melu ja kuulokkeiden tuottama vastamelu kumoavat toisensa, koska ne ovat aaltovaiheiltaan vastakkaisina ääniä.
Vastamelutoiminto vaimentaa kaikkein tehokkaimmin matalat äänet, kuten moottorin hurinan, mutta tekniikan kehittyessä myös keski- ja korkeataajuiset äänet kyetään nykyään hiljentämään lähes täydellisesti.
Onko Suomessa haita?
Kysymys mahdollisista haihavainnoista Suomen vesillä tuli sen jälkeen, kun julkaisimme toissa viikolla listan haihyökkäyksistä: Kun veden alla vaanii vaara – 10 hirvittävää haihyökkäystä.
Vaikka näiden petokalojen ajattelisi elävän suurissa merissä, niin vastaus ”onko Suomessa haita” -kysymykseen on ”kyllä”. Ne pääsevät Itämereen suolapulssien mukana. Suolapulssi tarkoittaa suuren suolaisen ja hapekkaan vesimäärän virtausta Pohjanmereltä Itämereen Tanskan salmien kautta. Tällaisia suuria sisäänvirtauksia tapahtuu harvoin, noin kymmenen vuoden välein, kun sääolosuhteet ovat optimaaliset. Suolapulssit alentavat rehevöitymistä ja pitävät Itämeren suolaisena: ilman niitä meidän merestämme tulisi pitkän ajan kuluessa makean veden allas. Ja tosiaan, virtausten mukana Itämereen pääsee myös haita.
Jopa kaksi ja puolimetriseksi kasvavaa sillihaita (yllä olevassa kuvassa) tavataan Suomessa harvoin – havainnot viimeisen sadan vuoden aikana ovat olleet yksittäisiä rannoilta tai kalastajien verkoista löytyneitä kuolleita yksilöitä. Sillihain jos sattuisi uimaretkellä tapaamaan, niin se voisi suuren kokonsa vuoksi aiheuttaa paniikkia. Huoleen ei kuitenkaan ole syytä, sillä sillihain ei ole koskaan raportoitu tehneen mitään ihmiselle.
Skandinavian rannikoilla sillihaita yleisempi hailaji on piikkihai, joka suurimmillaankin kasvaa noin metrin mittaiseksi. Piikkihai on siitä erikoinen hailaji, että muista sukulaisistaan poiketen se elää parvissa. Piikkihaiparven hyökkäystä ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä ne eivät ole meressä polskijoille vaaraksi. Vaikka piikkihain voi sanoa olevan jopa yleinen Ruotsin ja Tanskan rannikolla, luokitellaan se Suomen kalalajistossa vierailijaksi. Eläviä yksilöitä on kuitenkin tavattu sekä Selkämerellä että Saaristomerellä.
🤷♀️ Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme oletko ollut tietoinen siitä, että Suomenkin vesillä voi törmätä haihin.