Yleistieto
10 hämmentävää faktaa aikavyöhykkeistä – osa 1: Miten kellonaika voi olla näin monimutkainen asia!?
Maapallo on jaettu aikavyöhykkeisiin, jotta viestintä, matkustaminen ja elämä ylipäätään olisi helpompaa. Yksinkertaista tämä ei kuitenkaan ole ja aikavyöhykkeet panevat aivot pakostakin solmuun.
Olemme tottuneet siihen, että ulkomaille matkustaessa kelloa täytyy siirtää eteen tai taaksepäin tietty määrä tasatunteja. Paitsi jos reissu suuntautuu suoraan pohjoiseen tai etelään, niin aikavyöhyke pysyy samana. No, ei ole kuulkaa näin yksinkertaista!
Kun aikavyöhykkeet alunperin otettiin käyttöön 1880-luvulla, määriteltiin jokainen niistä 15 pituusasteen levyiseksi vyöhykkeeksi, jolloin niitä tuli kaiken kaikkiaan 24 kappaletta; loogisesti sama määrä kuin vuorokaudessa on tunteja. Tietenkään aikavyöhykkeet eivät ole veitsellä leikattuja kaistaleista, sillä monissa maissa halutaan pitää koko valtion sisällä sama aika, eivätkä rajat tietenkään ole pystysuoria.
Nyt Listafriikki siis paneutuu aikavyöhykkeiden omituisen sekavaan maailmaan.
Lista julkaistaan kahdessa osassa, sillä tässä riittää lukijoille pyöriteltävää ja sulateltavaa pariksikin päiväksi. Mutta perimmäinen syy on toki se, että kirjoittaja pysyy järjissään tässä aikavyöhykkeiden sekamelskassa.
UTC-aikajärjestelmä
Koordinoitu yleisaika eli UTC perustuu aikajärjestelmään, jolla määritetään koko maailman aika. UTC±0 on standardiaika ja nollapiste, johon kaikkia muita aikavyöhykkeitä verrataan.
UTC±0 tarkoittaa lähes samaa kuin Greenwichin aika, mutta jälkimmäiseen perustuva aikajärjestelmä ei enää ole virallisesti käytössä, vaikka arkipäivässä ja tavalliselle ihmisille näiden ero on merkityksetön. Listafriikki käyttää tässä tekstissä selkeyden vuoksi vain UTC:tä, vaikka on tästä touhusta selkeys kyllä melko kaukana!
UTC±0 on siis nollapiste, ja tämä aika on käytössä muun muassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Islannissa ja monessa Itä-Afrikan maassa. UTC ei ole sidoksissa kesäaikaan, joka monen muun asian lisäksi mutkistaa myös aikavyöhykkeitä.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa normaaliaika on UTC±0 ja kesäaika UTC+1. Islannissa sen sijaan on aina UTC±0.
Suomessa seurataan normaalisti Itä-Euroopan aikaa, joka on UTC+2. Mutta tällä hetkellä eletään elokuun loppua, joten olemme Itä-Euroopan kesäajassa eli UTC+3.
Kaupankäynti ja toinen maailmansota ovat muokanneet Euroopan aikavyöhykkeitä
Yhdistynyt kuningaskunta seuraa pituuspiirin mukaista Länsi-Euroopan aikaa eli UTC±0. Samalla aikavyöhykkeellä pitäisi olla myös Ranska, Luxemburg, Belgia ja Alankomaat, ja niin ne aiemmin olivatkin. Nykyisin näissä maissa eletään kuitenkin Keski-Euroopan ajassa eli ollaan Lontoota tunti edellä.
Mainitut maat tulivat toisen maailmansodan aikana Saksan miehittämiksi ja Saksa siirsi haltuunottamansa alueet omalle aikavyöhykkeelleen. Samoihin aikoihin Espanjan fasistidiktaattori Francisco Franco päätti, että Espanja siirtyy aikyvyöhykkeissä myös tunnin eteenpäin. Tästä johtuu yksi Euroopan erikoisuus: Portugali on samalla niemimaalla Espanjan kanssa, mutta siellä seurataan Länsi-Euroopan aikaa.
Sodan jälkeen Länsi-Euroopan maat olisivat aivan hyvin voineet palata vanhaan, mutta poliitikot päättivät muutaman vuoden soutamisen ja huopaamisen jälkeen, että kaupankäynti ja kommunikointi muihin Manner-Euroopan maihin oli sujuvampaa, kun oltiin samalla aikavyöhykkeellä.
Kiinan yhden aikavyöhykkeen politiikka
Jos Kiinassa on jokunen vuosi sitten luovuttu ankarasta yhden lapsen politiikasta, niin yhden aikavyöhykkeen politiikka on edelleen käytössä. Siitäkin huolimatta, että länsirajalta on matkaa itäisimpään kolkkaan reippaat 5000 kilometriä.
Paikallisajaksi sanotaan kunkin paikan luonnollista kellonaikaa, joka määräytyy auringon liikkeen mukaan. Paikallisajassa kello on 12, kun aurinko on korkeimmillaan. Koska Kiinassa eletään vain ja ainoastaan Pekingin paikallisaikaa, on keskipäivä idässä jo kello 11 ja läntisimmässä osassa maata vasta klo 15.
Tämä järjetön aikavyöhyke juontaa juurensa vuoteen 1949, jolloin Kiinan kommunistinen puolue nousi valtaan sisällissodan päätyttyä. Aiemmin valtavassa maassa oli viisi aikavyöhykettä, mutta Mao Zedongin johdolla nämä jätettiin historiaan. Yhteisen aikavyöhykkeen oli tarkoitus yhdistää kiinalaisia, mutta se teki elämästä vain hankalaa. Esimerkiksi auringonnousu tapahtuu lännessä vasta kymmeneltä aamulla, mikä ei esimerkiksi maatiloilla ole järin käytännöllistä.
Elämän helpottamiseksi lännessä sijaitsevalla Xinjiangin autonomisella alueella on seurattu muusta Kiinasta eroavaa aikaa, joka sopii paremmin alueen luonnolliseen päivärytmiin. Se on välillä ollut sallittua ja välillä kiellettyä. Paikallisten tilannetta hankaloittaa se, että Xinjiang on kansanmurhan kohteena olevien uiguurien aluetta.
Australia – kuka pysyy perässä?
Sitten on tämä tapaus Australia. Mantereen pitäisi jakautua nätisti kolmeen selvään aikavyöhykkeeseen, mutta näin ei ole. Australiassa on kuusi keskenään erilaista vyöhykettä.
Aikavyöhykkeethän vaihtuvat suunnilleen pystysuoria linjoja mukaillen, mutta Australiassa jakoja on tehty myös vaakasuoraan. Tämä johtuu siitä, että osavaltiot ja territoriot ovat saaneet itsenäisesti päättää, käyttävätkö kesäaikaa vai eivät.
Esimerkiksi hieman vajaan tuhannen kilometrin päässä toisistaan Australian itärannikolla sijaitsevat Brisbane ja Sydney ovat samassa normaaliajassa talvella (huhtikuusta lokakuuhun), mutta kesän tullen Sydneyssä siirretään kelloja kesäaikaan ja Brisbanessa ei. Näin itärannikon eteläosissa kello on tunnin enemmän kuin suoraan yläpuolella pohjoisessa.
Sitten siirrytään keskemmäs Australiaa. Etelä-Australian osavaltion pääkaupunki Adelaide sijaitsee aikavyöhykkeellä, jonka pitäisi olla tunti maan itäosaa jäljessä. Mutta: pysyäkseen kaupallisesti Melbournen ja Sydneyn vauhdissa, on kello Adelaidessa ja koko osavaltiossa vain puoli tuntia vähemmän kuin idässä.
Ja sitten on Eucla – alle 60 asukkaan pikkukaupunki Länsi- ja Etelä-Australian osavaltioitten rajalla. Euclassa eletään täysin omaa aikaansa, sillä siellä ollaan UTC:tä edellä 8 tuntia ja 45 minuuttia. Sama aika on käytössä myös viidessä majatalossa Länsi- ja Etelä-Australian syrjäseuduilla. Miksi? No ihan vain koska voi.
Mitä kello on navoilla?
Pohjoisnapa sijaitsee keskellä Pohjoista jäämerta eikä lähimainkaan asu ketään, joten siellä ei ole virallista aikavyöhykettä. Toisaalta siellä kohtaavat kaikki aikavyöhykkeet, joten kello voi olla niin paljon kuin itsestä tuntuu kivalta.
Tilanne on täysin sama Etelänavalla, mutta kinkkisemmäksi homman tekee Etelämanner ja sen tutkimusryhmät. Vakinaista asutusta Etelämantereella ei juuri ole, joten kukin tutkimusasema tai armeijan tukikohta käyttää itselleen sopivinta aikaa. Paljon käytetään koordinoitua yleisaikaa UTC±0, mutta jonkin verran tutkimusasemien henkilökunta noudattaa myös kotimaansa aikaa.
Tietyn aikavyöhykkeen seuraamiseen voi olla myös jokin käytännön syy. Yhdysvaltojen Amundsen-Scott-tutkimusasema seuraa Uuden-Seelannin aikaa, koska tutkijat saavat varusteensa ja muut tykötarpeet Uudesta-Seelannista. Yhdysvaltalainen Palmer-tutkimusasema taas on päättänyt seurata Chilen kesäaikaa, koska Etelä-Amerikka on läheisin manner.
Venäläinen Vostok-tutkimusasema seuraa aikavyöhykettä UTC+6 ja ranskalainen Durmont d’Urville -asema taas on valinnut ajakseen UTC+10 – viralliset ajat mukailevat niitä pituuspiirejä, joilla asemat sijaitsevat.
*
Ja huomenna jatkuu!
Lue myös: