Tiede
Top 10: Omituisia faktoja eläimistä ja niiden käytöksestä
Sotimista ja raiskauksia. Maanviljelyä ja lemmikkejä. En puhu ihmisestä. Tällä listalla käydään läpi muun muassa edellä mainittuja omituisia faktoja eläimistä.
Mikään ei ole niin ihmeellistä kuin luonto. Eläinten käyttäytyminen hämmästyttää, ihastuttaa ja välillä myös kauhistuttaa. Seuraavalla listalla esitellään sellaisia eläinmaailman kummallisuuksia, joista ainakaan muutamaa ei todennäköisesti heti tule Avarassa luonnossa vastaan.
Tässä siis Listafriikki.comin esittelemänä omituisia faktoja eläimistä ja niiden käytöksestä. Toivottavasti opit jotain uutta uskomattomasta eläinmaailmasta!
10. Nelisormimangusteilla on opetussuunnitelma
Vaikka eläimen nimi on nykyään surikaatti, kutsun sitä tässä kaikkien tuntemalla nelisormimangusti-nimellä.
Afrikan eteläisen kärjen savanneilla elävät nelisormimangustit syövät mitä saatavilla on. Ruokavalioon kuuluu vaarallisiakin aterioita, esimerkiksi käärmeitä, hämähäkkejä ja skorpioneja, ja saalistajasta voi helposti tulla tilanteen uhri.
Erityisesti nuorilla ja kokemattomilla mangusteilla on paljon opeteltavaa. Vanhemmat lauman jäsenet onneksi auttavat niitä kehittämään taitojaan pikkuhiljaa. Mangustinuorukaiset aloittavat harjoittelun kuolleilla skorpioneilla. Siitä seuraava askel ovat skorpionit, joilta on purtu myrkkypistin poikki. Kun taidot karttuvat, käyttävät vanhemmat yksilöt opetuksessa jatkuvasti parempikuntoisia skorpioneja.
Jossain vaiheessa, kun aikuiset yksilöt ovat tyytyväisiä oppilaidensa taitotasoon, on loppukokeen aika ja poikasille heitetään täydessä kunnossa oleva skorpioni pistimineen kaikkineen.
Mikähän on skorpionikoulun valmistumisprosentti?
9. Seeprapeipot kompensoivat puolison rumuutta munien koolla
Lintunaaraat ovat monesti hyvin valikoivia. Siksi monien lajien koiraat ovat niin värikkäitä tai esittävät mitä kummallisimpia soidintansseja. Jos naaras on paritellut mieleisen kumppanin kanssa, munii se isoja munia antaakseen hyvän koiraan jälkeläisille parhaan mahdollisen alun elämään.
Seeprapeipot toimivat eri tavalla. Ne ovat monogaamisia, mikä tarkoittaa sitä, että ne pariutuvat eliniäksi. Tällöinhän huippupartnerin etsintään ei tarvi enää käyttää energiaa, mutta toisaalta puolison muuttuvaan kelpoisuuteen ei voi vaikuttaa. Jos koiras on seeprapeipponaaraan mielestä ”ruma” (anteeksi epätieteellinen termi), on naaraan todettu tuottavan poikasilleen isoja munia, joissa on hyvin tilaa kasvaa ja paljon ravinteita, kuin kompensoidakseen heikon koiraan geenejä.
Vaikka nämä linnut pariutuvatkin näennäisesti eliniäksi, tavataan niillä (kuten muillakin monogaamisilla lajeilla) usein syrjähyppyjä. Minkähänlaisia supertipuja sieltä tulee, jos naaras parittelee houkuttelevan tuttavuuden kanssa ja sitten petollisuuttaan peitelläkseen munii isoja munia?
8. Simpanssit sotivat
Simpanssit ovat sympaattisia apinoita, jotka syövät hedelmiä ja pähkinöitä. Ne myös käyttävät apuvälineitä haaliakseen termiittejä koloistaan. Silloin tällöin simpanssit kuitenkin myös saalistavat pienempiä apinoita. Saalistus on hyvin järjestäytynyttä: osa ajaa saalista takaa ja osa suorittaa lopullisen hyökkäyksen.
Simpanssit myös sotivat keskenään. Nyt tietysti ajattelet, että just joo, kyllähän eläimet taistelevat luonnossa koko ajan.
Mutta simpanssit suunnittelevat iskunsa vieraisiin laumoihin, ne eivät vain törmää outoon porukkaan ja ala tapella. Ne tekevät yllätyshyökkäyksiä ja käyttävät eri tilanteissa erilaisia taktiikoita. Tappamalla toisen lauman jäseniä, ne saavat vallattua itselleen lisää reviiriä. Simpanssit myös juhlivat lajitoverin tappamista. Kuuluisa simpanssien tutkija Jane Goodall havaitsi väkivaltaisuuden ensimmäisen kerran vuonna 1974, mutta vaikka ajatus nostatti alkuunsa epäuskoa ja sai valtavasti kritiikkiä, on sotimisen sittemmin tutkimuksissa todettu olevan suhteellisen normaalia.
Meidän ei silti kannata oikeuttaa sotiamme sillä, että se olisi luonnollista, kun simpanssitkin niin tekevät. Nykyään meillä on kuitenkin paljon vähemmän väkivaltaisia sotia kuin satoja tai tuhansia vuosia sitten: ihminen on oppinut hallitsemaan itseään, eikä toimi vain impulsiivisesti ja vaistojen varassa, mihin simpanssit eivät lopulta kykene.
7. Kauhusta halvaantuvat vuohet
Olet ehkä nähnyt hassuja videoita, joissa vuohet kaatuvat maahan jalat ilmaan sojottaen. Kyseessä ei ole mikään vitsi, vaan aito reaktio pelästymiseen. Sanonta ”olla kauhusta jäykkänä” taitaa olla peräisin näistä vuohista.
Ei saisi kuitenkaan nauraa, koska vuohet eivät tee tätä huvikseen. Niillä on perinnöllinen sairaus, kongenitaalinen myotonia eli synnynnäinen lihasjäykkyys. Samaa sairautta esiintyy myös ihmisillä ja muun muassa hevosilla.
Kun vuohi kokee jonkun jännittävän tai pelottavan tilanteen, sen jalkojen isot lihakset jäykistyvät ja se kellahtaa kumoon. Vuohi ei kuitenkaan pyörry, kuten monet luulevat, vaan pysyy koko kohtauksen ajan tajuissaan. Jäykkyys ei aiheuta vuohille kipua ja ne voivat monesti muina miehinä (tai vuohina) jatkaa syömistä, jos niillä sattuu olemaan suu täynnä. Muutamien sekuntien kestävän jäykkyyden jälkeen sen raajat rentoutuvat ja vuohi voi taas jatkaa hyppelyään.
6. Muurahaiset viljelevät maata ja kasvattavat tuotantoeläimiä
Muurahaisyhdyskunnan sosiaalinen rakenne on hyvin tarkka ja kaikki tietävät paikkansa. Kuningatar tuottaa jälkeläisiä ja työläiset pitävät huolta munista ja keräävät ruokaa.
Muurahaiset myös kasvattavat itselleen ravintoa hyvin samaan tapaan kun ihmiset viljelevät maata; ne olivat kehittäneet viljelyn jo kymmeniä miljoonia vuosia ennen kuin ihminen oli edes olemassa. Syvällä pesän sisällä sijaitsevat sienikasvatukset ovat jo niin ”kesytettyjä”, etteivät pärjäisi luonnossa ilman muurahaisten tarjoamaa hoitoa.
Suhde on täydellinen symbioosi. Muurahaiset kantavat sienifarmeilleen lehtimateriaalia, jota sienet voivat hajottaa ravinnokseen. Viljelijät sitten syövät sieniä ja saavat niistä myös vastustuskyvyn monia tauteja vastaan; eli ruokaa ja antibiootteja.
Muurahaisten tiedetään myös pitävän karjaeläimiä; lemmikki olisi ehkä vähän yliammuttu termi.
Muurahaiset pitävät nimittäin kirvaparvia paikoillaan pysyvän ravinnon takaamiseksi. Ne voivat purra kirvoilta siivet irti tai tainnuttaa ne jalkojensa kemikaaleilla niin, etteivät ne pääse lähtemään pois muurahaispesän läheltä. Muurahaiset eivät kuitenkaan syö kirvoja, vaan käyttävät ravinnokseen niiden erittämää sokeripitoista nestettä.
5. Norsut pitävät hautajaisia
Norsujen tiedetään olevan hyvin sosiaalisia eläimiä ja niiden keskinäiset perhesuhteet ovat läheisiä. Ne ilmaisevat tunteitaan voimakkaasti ja ovat myös hyvin älykkäitä.
Kun joku lauman jäsen menehtyy, vaikuttaa se suuresti jokaiseen yksilöön. Norsut yrittävät lohduttaa toisiaan, varsinkin niitä, jotka ovat menettäneet esimerkiksi äitinsä tai poikasensa. Lauma suree menehtyneen perheenjäsenensä ympärillä, kaikki laskevat kärsänsä kuolleen ystävänsä ruumiin päälle ja niiden tiedetään jopa levittäneen lehtiä kuolinpaikalle. Norsut surevat samassa paikassa jopa päiviä ja täysin vieraat laumat voivat tulla paikalle tukemaan lajitovereitaan. Norsujen on huomattu myös palaavan ”hautapaikalle” aika ajoin muistelemaan entistä lauman jäsentä.
Tiedetään myös tapauksia, joissa ihmisasutuksen läheisyydessä uhkaavasti käyttäytynyt norsu on jouduttu lopettaa ja osa sen lihasta on jaettu kyläläisille. Loput ruhosta on kuljetettu muutaman kilometrin päähän, kauemmas asutuksesta. Kuolleen norsun lauman jäsenet ovat kuitenkin kantaneet syöksyhampaita ja muita luita takaisin, juuri siihen kohtaan mihin norsu oli ammuttu.
4. Hämähäkkikoiraat huijaavat feikkilahjoilla
Monen eläinlajin koiraat lahjovat naaraita parittelutoiveet mielessä. En ota kantaa siihen, kuuluuko Homo sapiens tuohon ryhmään.
Erään hämähäkkilajin koiraat nappaavat saaliin ja paketoivat sen tiiviisti silkkiin. Sitten ne tanssahtelevat naaraan luo ja ojentavat lahjansa. Kun naaras alkaa availla kääröä, on koiraan aika toimia ja yrittää jatkaa sukua. Mitä maukkaampi lahja paketista avautuu, sitä kauemman koiraalla on aikaa paritella.
Joskus koiraat käärivät lahjaksi hyönteisten kuoria tai jotain muuta naurettavaa, jos ovat itse halunneet vatsansa ensin täyteen tai ovat jostain syystä huonossa kunnossa saalistaakseen. Tällaisten valelahjojen tuominen antaa muuten parittelukumppaneiksi kelpaamattomille koiraille mahdollisuuden. Joskin lyhyen sellaisen, koska naaraat eivät arvosta paketista paljastunutta skeidaa ja lopettavat parittelun, jotta voivat oikeutetusti yrittää haukata petollisen koiraan illalliseksi.
3. Varikset tunnistavat kasvot ja kantavat kaunaa
Varikset ovat tunnetusti erittäin viisaita. Niiden tiedetään luonnossa käyttävän työkaluja ja laboratorioissa linnut ovat osoittautuneet taitaviksi ongelmanratkojiksi. Varislintujen heimoon kuuluvan amerikanhakin tiedetään keväisin kätkevän maastoon jopa 100 000 pähkinää, jotka ne seuraavana talvena helposti löytävät, vaikka osa kätköpaikoista olisi lumen alla.
Variksien käyttäytymiseen perehtynyt tutkimusryhmä Washingtonin yliopistossa havaitsi, että laboratoriossa linnut alkoivat kiivaasti raakkumaan aina, kun ne näkivät jonkun, joka oli ne aikoinaan ottanut luonnosta kiinni. Samaa reaktioita ei tullut muita ryhmän jäseniä kohtaan. Tutkijat halusivat laajentaa kasvojentunnistuskokeensa villeihin variksiin.
Tutkijaryhmä jaettiin kahtia ja kummallekin joukolle laitettiin naamarit. Ensimmäisessä ryhmässä olleet tutkijat ottivat variksia kiinni ja rengastivat ne, ja toisen naamarin ryhmä vain kierteli samalla alueella. Seuraavien kuukausien aikana naamareiden kanssa tehtiin testejä eri kokoisilla, eri sukupuolisilla ja eri tyylillä kävelevillä vapaaehtoisilla: ne ihmiset, jotka menivät alueelle ”pahan” naamarin kanssa, saivat variksissa aikaan voimakasta raakkumista ja linnut jopa hyökkivät joukoittain ihmisten kimppuun. Toisen naamarin pitäjiin linnut eivät kiinnittäneet huomiota. Tutkimuksen edetessä havaittiin myös, että poikaset ja alueen uudet varikset oli opetettu vihamielisiksi ensimmäistä naamaria kohtaan, vaikka niillä ei ikävää rengastuskokemusta ollut ollutkaan.
Yhdysvaltojen armeija oli aikoinaan ollut rahoittamassa tutkimusta tavoitteenaan saada linnuista vakoojia, jotka voisivat auttaa Osama bin Ladenin paikantamisessa. MITÄ?!?!?!?! Tutkimusryhmän johtaja John Marzluff on sanonut, että yhteistyö armeijan kanssa oli loppunut jo vuosia ennen terroristijohtajan löytymistä, joten lintujen osallisuudesta ei ole varmuutta. Mutta jos ne olisi opetettu pitämään bin Ladenia vihollisenaan, olisivat ne epäilemättä reagoineet tämän nähdessään.
Hitchcockin Linnut-elokuva muuttui kertaheitolla pelottavammaksi!!!
2. Naarastaimen teeskentelee orgasmin
Oletko ikinä teeskennellyt orgasmin? Jos vastaus on kyllä, et ole eläinkunnassa yksin. Naarastaimen feikkaa joka toisella kutukerralla.
Kun naaras on valmis kutuhommiin, kaivaa se hiekkaan kuopan, avaa suunsa ja alkaa väristä voimakkaasti. Koiras ui viereen ja alkaa myös värisemään suu auki. Parin sekunnin päästä naaras vapauttaa mätimunat, jotka koiraan maiti sitten hedelmöittää.
Mutta jos koiras tai sen ajoitus ja sijoittuminen ei miellytä naarasta, jättää se homman kesken eikä vapauta sukusolujaan. Koiras on kuitenkin monesti niin innoissaan ja kutuhuumassa, ettei se huomaa muutosta naaraan käytöksessä ja laukoo niin sanotusti reisille.
Aktin jälkeen koiras voi olla hämmentynyt, kun naaras ei peitä kuoppaa, jossa munien pitäisi olla. Lisähämmennystä aiheuttaa myös se, että naaras alkaa pian kaivamaan seuraavaa kuoppaa ja valmistautuu uuteen kutuun paremman kumppanin ja suorituksen toivossa. Myös muilla lohikaloilla, kuten kuvassa näkyvällä kuningaslohella, on havaittu samanlaista huijaamista.
1. Hylkeet raiskaavat pingviinejä
Vuonna 2006 Pretorian yliopiston tutkijaryhmä todisti Afrikan ja Etelämantereen välissä olevalla Marionin saarella hyvin erikoista käyttäytymistä. Hylje jahtasi kiinni pingviinin, asettui sen päälle ja alkoi parittelemaan. Myöhemmin tutkijat ovat todistaneet useampaan kertaan samanlaista tilannetta.
Kuten useimmilla linnuilla, myös pingviineillä on yksi aukko, kloaakki, josta ulostetaan ja paritellaan. Ensimmäisellä havaintokerralla raiskaus oli kestänyt pienine taukoineen noin kymmenen minuutin ajan ja todistettavasti tilanteessa oli tapahtunut myös penetraatiota. Muilla kerroilla tukala tilanne oli kestänyt noin tunnin verran, ja yhdessä valitettavassa tapauksessa hyväksikäytetty pingviini oli päätynyt ateriaksi.
Tutkijat epäilevät, että kyse on nuorten uroshylkeiden patoutuneesta parittelutarpeesta, koska vanhemmat urokset vievät naaraat haaremeihinsa. Hylkeet ovat mahdollisesti myös ottaneet mallia toisiltaan, koska tuollaista käytöstä ei oltu ennemmin havaittu ja sitten sitä jouduttiin todistamaan tasaisin väliajoin. Kummallista on myös se, että yleensä hylkeet metsästävät ja syövät pingviineitä. Tutkijoiden mukaan hylkeet olivat myös näyttäneet nauttivan seksuaalisesta väkivallasta. Pingviineistä tuskin voi sanoa samaa.
Harvoin mikään jättää yhtä sanattomaksi…
🤷♀️ Oliko listalla sellaisia omituisia faktoja eläimistä, joita et entuudestaan tiennyt? Kerro kommenttikentässä tai somekanavissamme miten lemmikkisi tai villieläinten käyttäytyminen on ihmetyttänyt sinua⬇⬇