Tiede
10 faktaa koalasta, Australian sympaattisimmasta asukista
Australian eläimistölle ei mikään vedä vertoja. Koala on yksi rakastetuimmista pussieläimistä ja se tunnetaan Australian symbolina ympäri maailmaa.
Kun tein taustatutkimusta tätä listaa varten, en voinut uskoa, kuinka usein Internetin ihmeellisessä maailmassa koalaa kutsutaan ”koala karhuksi”. Jos se nyt jostain syystä on lukijalle epäselvää, niin koala ei ole karhu eikä se ole karhuille läheistä sukua. Me ihmiset olemme paljon lähempänä nisäkästoveri karhuamme kuin koala. Koalat ovat pussieläimiä samoin kuin esimerkiksi kengurut, vompatit, opossumit tai vaikka jo sukupuuttoon kuollut pussihukka.
Koalat ovat koko Australian symboli, mutta niitä tavataan kuitenkin verrattain pienellä alueella maan isoon kokoon suhteutettuna. Näitä itärannikon eukalyptuspuumetsissä eläviä pussieläimiä koettelevat niin sisäiset kuin ulkoiset vaikeudet, mutta niiden suojelemiseksi yritetään tehdä kaikki mahdollinen. Voit esimerkiksi ”adoptoida” villin tai eläintarhassa elävän koalan, ja kuukausimaksu menee luonnonvaraisten koalojen suojelutyöhön.
Tv, lehdet ja netti ovat viime aikoina olleet täynnä sydäntäriipaisevia kuvia ja tarinoita Australian tuhoisista metsäpaloista. Koalat ovat tässäkin aiheessa nousseet eläinten kärsimysten symboliksi.
Listafriikki ei tällä listalla ohita koalojen kohtaamia vastoinkäymisiä, mutta halusimme tuoda mukaan myös hassuja ja yllättäviä asioita, joista lukeminen voi piristää päivääsi!
Koalat osaavat uida
Tämä voi tulla monelle yllätyksenä, mutta koalat osaavat uida ja vieläpä hyvin. Tästä taidosta moni ei ole koskaan kuullutkaan, koska koaloja ei juuri ikinä nähdä uimassa. Ne eivät kuitenkaan uiskentele huvikseen tai käy vilvoittelemassa kuumina kesäpäivinä. Todennäköisesti uiminen on vain harvoin käytetty tapa liikkua paikasta toiseen, koska ylläoleva video uivasta koalasta pääsi uutisotsikoihin ympäri maailmaa.
Kuten videolla voidaan nähdä, on vedessä liikkuminen sulavahkoa; ainakin tämä kyseinen koala ui voimakkaasti virtaavan joen yli vauhdilla ja vaivattomasti. Maalla koalat liikkuvat hyvin kömpelön näköisesti ja hitaasti, koska ne ovat sopeutuneet elämään puissa. Toki häirittynä tai jahdattuna koala voi kirmata turvaan jopa 30 kilometrin tuntivauhdilla.
Koalat ovat hyvin valikoivia ruokailijoita
Koalat syövät ainoastaan eukalyptuspuun lehtiä, mutta sadoista Australiassa elävistä eukalyptuslajeista niille kelpaavat vain harvat. Eukalyptuspuun lehdissä on syanidia muistuttavia myrkkyjä, joten useimmat eläimet eivät voi syödä niitä, mutta koalojen ruoansulatusjärjestelmä on erikoistunut hajottamaan lehtien haitalliset aineet.
Tutkimuksissa on todettu, että koalat valitsevat yksittäisetkin ruokailupaikkansa harkiten: puilla täytyy olla oikeanlainen ”puunaapurusto” ja suosituimpia ovat korkeat puut, joissa on maukkaimmat ja ravintorikkaimmat lehdet.
Ei sillä, että eukalyptuksen lehdet olisivat erityisen ravinteikkaita, päinvastoin. Koalan on syötävä jopa puoli kiloa lehtiä päivässä saadakseen tarpeeksi välttämättömiä ravintoaineita. Tästä syystä koalat myös nukkuvat jopa 22 tuntia päivässä. Ne yksinkertaisesti säästävät kallisarvoista energiaa.
Klamydia piinaa koaloja
Klamydiabakteerin aiheuttama infektio on piinannut koaloja jo vuosikymmeniä, mutta elinalueiden ja populaatioiden pienentyessä nykyään yhä useammat eläimet saavat tartunnan. Joissain yhdyskunnissa tartunnan on todettu olevan jokaisella yksilöllä. Klamydia ei suoranaisesti ole tappava tauti, mutta aiheuttaa vakavia terveysongelmia ja heikentää elämänlaatua. Tartunnasta seuraa tulehduksia sukupuolielimissä ja silmissä, ja se voi pahimmillaan johtaa koalan sokeutumiseen sekä lisääntymiskyvyn menettämiseen. Klamydia onkin yksi isoista syistä, miksi Australian koalakanta on viime aikoina romahtanut.
Taudin hoitaminen ja leviämisen pysäyttäminen on hankalaa, koska poikaset saavat tartunnan emoiltaan jo ollessaan niiden pussissa. Siellä poikaset syövät emon tuottamaa ravintorikasta ulostetta, jonka sisältämät mikrobit valmistavat niiden ruoansulatusjärjestelmän eukalyptuslehtien myrkkyjen käsittelyyn. Samalla ne kuitenkin saavat myös klamydian.
Lisäksi villien koalojen lääkitseminen on nuoralla tanssimista, koska antibiootit eivät ainoastaan hoida infektiota, vaan ne häiritsevät myös tuota elintärkeää, edellä mainittua, suoliston mikrobiomia. Myös kaikenlainen stressi alentaa villieläinten omaa immuunipuolustusta, joten koalojen käsittely ja hoito voivat vain pahentaa infektiota.
Koalan takapuoli soveltuu erinomaisesti puunhaarassa nukkumiseen
Koska koalat viettävät suurimman osan elämästään nukkuen, täytyy niiden löytää helposti hyvä nukkumisasento. Siinä ei ole aikaa pyöriä tuntitolkulla ja miettiä, miten tällä kertaa saisi nukahdettua. Koalan keho on kehittynyt niin, että se pysyy puunhaarassa kerällä tukevasti ja mukavasti.
Koalalla on vain 11 paria kylkiluita (useimmilla muilla pussieläimillä ja monilla nisäkkäillä niitä on 13) ja sen selkäranka on kaarevan muotoinen. Selkärangan kovaa alaosaa suojaa rustoinen tyyny, jonka päällä on leppoisa nukkua kellon ympäri.
Koaloilla on eriskummalliset käpälät
Koalojen käpälät ovat täydelliset puissa liikkumiseen ja lehtiin tarttumiseen. Niiden etukäpälissä on viisi sormea, joissa on pitkät kaartuvat kynnet. Sormista kaksi ensimmäistä ovat muita vastapäätä, vähän kuin kaksi peukaloa vierekkäin; näin koalat saavat oksista ja puista pitävän otteen. Eukalyptuspuun rungot ovat usein sileitä, joten tukeva ote ja terävät kynnet ovat välttämättömät niitä pitkin kiipeillessä.
Varpaitakin koalalla on viisi, mutta niistä toinen ja kolmas ovat sulautuneet yhteen. Tässä turkin putsaamiseen käytettävässä erikoisvarpaassa kasvaa kaksi kynttä, joten sillä saa kätevästi punkit ja roskat pois.
Koala tarkoittaa aboriginaalikielellä ”ei juo”
Australian alkuperäisväestöllä eli aboriginaaleilla on satoja eri kieliä. Koalan englanninkielisen (ja itseasiassa aika universaalin) nimen ajatellaan olevan peräisin jostakin aboriginaalikielestä.
Kun eurooppalaiset saapuivat Australiaan, ei aboriginaaleilla tietenkään ollut mereltä tuleville tunkeilijoille tunnistettavissa olevaa kirjoitusjärjestelmää. Eikä eurooppalaisilla ollut nimiä maan ennennäkemättömille eläimille. Kun ensimmäiset uudisraivaajat kirjoittivat muistiinpanoihinsa aboriginaalien puhuttua kieltä, oli eläintä, jonka me tunnemme koalana, tarkoittava sana saman tyyppinen monessa muistikirjassa: cullewine, koolewong, colo, kaola, koolah, karbor, colah.
Nimi koala, ”ei juo”, on varmaankin seurausta uskomuksesta, että koalojen ei tarvi juoda. Eikä uskomus edes ole kovin vanha, koska koaloja ei juuri ole nähty juomassa. On totta, että ne saavat suurimman osan tarvitsemastaan nesteestä eukalyptuksen lehdistä, mutta kyllä ne vettä juovat, jos janottaa.
Varsinkin helleaaltojen aikaan ja hyvin kuivina kausina, kun lehdetkin ovat rapsakoita, ne tarvitsevat vettä juotavaksi. Silloin voi nähdä harvinaisen tilanteen: koalaperheen hörppimässä lammen rannalla.
Lähivuosina tuo näky tulee kuitenkin yleistymään, kun koalan elinalueet entisestään kuivuvat. Veden löytäminen ja maassa pedoilta suojassa juominen tulevat asettamaan tälle Australian kansikuvaeläimelle jälleen uusia haasteita.
Koaloilla on tuplasukupuolielimet
Nyt naama peruslukemille. Tulossa on alapääjuttuja. Tässä siis tuhti infopaketti, jota et aiemmin ollut tiennyt tarvitsevasi.
Niinkuin monilla pussieläimillä, kuten kenguruilla ja vompateilla, myös koalanaarailla on useampi emätin. Ne avautuvat ulkopuolella yhtenä aukkona, joka sitten jakaantuu kolmeksi erilliseksi kanavaksi. Kahden reunoilla olevan emättimen kautta tapahtuu hedelmöitys ja keskimmäisestä, suurimman osan ajasta sulkeutuneena olevasta, syntyvät poikaset. Naarailla on myös kaksi kohtua.
Uroskoaloilla on tietysti vastinpariinsa sopivat osat. Niiden penikset ovat kaksihaaraisia. Ihan oikeasti! Urosten anatomia on myös erinomainen osoitus sopeutumisesta jatkuvaan nukkumiseen istumisasennossa. Niiden kivespussi on peniksen päällä.
Ja nyt voitkin vaikka työpaikan kahvipöydässä ylpeänä hämmentää kanssaihmisiä näillä juuri oppimillasi faktoilla! Ole hyvä.
Uroskoalan tunnistaa hajurauhasesta
Miten erottaa uros- ja naaraskoala ulkonäön perusteella toisistaan? Vaikka urokset ovat naaraita jonkun verran suurempia, ei tämä auta harjaantumatonta katsojaa, koska eläinten koko vaihtelee esimerkiksi iästä ja asuinpaikasta riippuen. Koalat ovat kooltaan 60-85 cm pitkiä ja painoltaan 4-15 kiloa. Pohjoisessa Australiassa, Queenslandissa, koalat ovat keskimäärin huomattavasti pienempiä kuin etelässä, vaikka kyse on yhdestä ja samasta lajista. Eteläisen Victorian osavaltion koalat ovat myös pörröisempiä kuin pohjoisen lajitoverit, mikä on tarpeen viileämmissä olosuhteissa.
Mutta takaisin aiheeseen eli tapaan tunnistaa koalan sukupuoli… Uroksilla on rinnassaan kalju kohta: öljymäistä nestettä erittävä hajurauhanen. Erite värjää eläimen valkoiseen turkkiin hyvin erottuvan ruskean läikän. Uros merkitsee puita nesteellä hieroen rintaansa runkoja vasten, minkä tarkoituksena on tietysti houkutella naaraita.
Öljyinen neste haisee voimakkaalta, ja siinä voi tunnistaa eukalyptuksen tuoksun. Jos siis olet Australiassa kävelyllä, ja nenääsi leijailee kurkkupastillin tuoksu, niin siirrä katse ylöspäin: lähipuussa voi olla pieni harmaa seuralainen.
Koalat kärsivät Australian tuhoisissa metsäpaloissa
Australian lähes jokavuotiset metsäpalot ovat olleet tänä vuonna yhdet historian tuhoisimmista. Tuhansia koteja on palanut ja kymmeniä ihmishenkiä on menetetty. Palomiehet ja vapaaehtoiset yrittävät kaikin voimin saada paloja hallintaan, mutta äärimmäinen kuivuus, ennätyshelteet ja pyörivät tuulet tekevät työstä mahdotonta.
Metsäpalojen uhreiksi joutuu myös järjetön määrä eläimiä: ne menettävät elinalueitaan eivätkä pääse pakoon tappavia liekkejä. Sydneyn yliopiston ekologian professori Chris Dickman on arvioinut, että syyskuussa (poikkeuksellisen aikaisin) alkanut metsäpalokausi on tähän mennessä tappanut jopa MILJARDI eläintä. Pahin pelko on, että laajojen palojen seurauksena on mahdollisesti menetetty kokonaisia kasvi- ja eläinlajeja. Sellaisia, joita ei löydy mistään muualta maailmassa.
Koalat ovat sympaattisuutensa ja söpöytensä takia nousseet uutiskuviin esimerkkinä palojen vaikutuksista eläimiin. Jopa kymmeniä tuhansia koaloja on kuollut (kokonaispopulaation ollessa kaikkein optimistisimmissakin arvioissa alle 100 000 yksilöä), koska ne eivät yksinkertaisesti ehdi nopeasti puusta puuhun leviäviä paloja pakoon. Palot myös tuhoavat niiden jo ennestään, teiden ja rakentamisen vuoksi, pirstoutuneita elinympäristöjä.
Tällaisista katastrofaalisista metsäpaloista on valitettavasti tulossa uusi normaali. Ilmastonmuutoksen myötä olosuhteet Australiassa tulevat olemaan entistä otollisemmat massiivisille tulipaloille. Eikä tämänkään vuotista metsäpalokautta ole vielä selätetty. Kesä ei ole lähellekään ohi.
Koaloilla on sormenjäljet
Lopetetaan lista kevyemmällä aiheella..
Kuvittele tilanne: Australialaiselta rikospaikalta löytyy sormenjälkiä, mutta tietokannoissa ei tule vastaan yhteensopivuutta. Tämä ei tietysti tarkoita mitään, eihän kaikkien maailman ihmisten sormenjälkiä ole tallennettu. Mutta vaikka olisikin, ei nuolle jäljille välttämättä löytyisi ihmisväestöstä sopivia sormenpäitä. Ne voisivat olla nimittäin koalan sormenjäljet.
Suurella osalla eläimistä ei ole sormenjälkiä. Mutta koalalla on, ja ne ovat kaiken lisäksi niin samankaltaiset ihmisten sormenjälkien kanssa, että niillä voisi jopa saada huijattua pahaa-aavistamatonta rikospaikkatutkijaa. Koalat voivat siis päästä pälkähästä, jos ovat rötöstelleet. 😃
Tehdäänköhän mitään CSI:ta enää? Tässä olisi aivan mieletön jakson aihe!!
Ja koska koaloista ei voi ikinä nähdä liikaa kuvia, niin tässä vielä yksi!
🤷♀️ Aiotko kehuskella lähipiirillesi koalatietämykselläsi? Kuuluuko koala niihin eläimiin, jotka haluaisit edes kerran elämässä nähdä? Kerro kommenttikentässä tai somekanavissamme minkälaisia ajatuksia lista herätti ⬇⬇