Tiede
Miten hampaiden puudutusaine toimii – ja miksi punatukkaisuus voi vaikuttaa puudutukseen?
Tällä kertaa Listafriikin lukijoiden kysymyksissä istahdetaan hammaslääkärin tuoliin ja selvitetään, miten hampaiden puudutusaine toimii. Samalla paljastuu erikoinen yhteys hiusten värin ja puudutuksen välillä: Miksi punatukkaisten puuduttaminen saattaa olla tavallista hankalampaa?
Yhteyden meihin saat somekanavissamme, ota Listafriikki myös seurantaan:
https://www.tiktok.com/@listafriikki
https://www.instagram.com/listafriikkicom/
https://www.facebook.com/listafriikki
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Miten hampaiden puudutusaine toimii?
Hammaslääkärin tuolissa puudutus on monelle melkoinen pelastus. Mutta miten puudutusaine oikein onnistuu estämään kivun tuntemisen, vaikka hammaslääkäri samaan aikaan poraa, kiskoo tai muuten käsittelee hampaita?
Kun kudokseen kohdistuu vaurioittava tai mahdollisesti vahingoittava ärsyke, kipua aistivat hermopäätteet aktivoituvat. Tällöin hermosoluissa syntyy sähköisiä impulsseja, jotka kulkevat hermoratoja pitkin kohti keskushermostoa. Kun kipuviesti käsitellään aivoissa, tunnemme kipua.
Paikallispuudutteet, kuten lidokaiini, katkaisevat tämän viestiketjun. Ne estävät hermosolujen solukalvolla sijaitsevien jänniteherkkien natriumkanavien toimintaa. Koska natriumionien virtaus solukalvon läpi on välttämätöntä sähköisen hermoimpulssin etenemiselle, kipuviesti ei pääse kulkemaan puudutetulta alueelta aivoihin.
Puudutus ei kuitenkaan välttämättä poista kaikkia tuntemuksia. Esimerkiksi painetta ja liikettä voi edelleen tuntea, vaikka itse toimenpide ei aiheuttaisi kipua. Siksi hammaslääkärin työskentelyn saattaa huomata hyvinkin selvästi, vaikka puudutus toimisi juuri niin kuin pitääkin.
Hampaiden puuduttamiseen on käytössä useita menetelmiä.
Pintapuudutuksessa puudute levitetään suun limakalvolle esimerkiksi geelinä tai suihkeena. Sitä käytetään muun muassa puudutusneulan pistokohdan tunnottomaksi tekemiseen, jotta itse puudutuspiikki tuntuisi mahdollisimman vähän.
Infiltraatiopuudutuksessa puudutusaine ruiskutetaan hoidettavan hampaan läheisyyteen, josta se leviää kudosten läpi hermopäätteisiin. Menetelmää käytetään erityisesti ylähampaiden hoidossa.
Johtopuudutuksessa puudutusaine puolestaan ruiskutetaan suuremman hermon läheisyyteen. Menetelmä on yleinen etenkin alaleuan poskihampaita hoidettaessa. Koska puudutus estää hermoviestien kulkemisen laajemmalta alueelta, myös esimerkiksi alahuuli ja osa kielestä voivat puutua.
Puudutuksen vaikutus kestää käytetystä aineesta ja menetelmästä riippuen yleensä muutamia tunteja. Onneksi hermosolujen toiminta palautuu normaaliksi puudutusaineen vaikutuksen lakatessa.
Mitä tekemistä hiusten värillä on hampaiden puuduttamisen kanssa?
Punatukkaisuuteen liittyy muutakin kuin hiusten väri. Luonnostaan punaisten hiusten taustalla on usein MC1R-geenin muunnoksia, jotka vaikuttavat pigmentin muodostumisen lisäksi myös siihen, miten elimistö reagoi erilaisiin kipuärsykkeisiin.
Punatukkaisten kipuherkkyydestä liikkuu monenlaisia väitteitä. Yksi yleisimmistä on se, että punahiuksisilla olisi muita matalampi kipukynnys. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä kipuherkkyys riippuu myös kivun laadusta.
Tutkimuksissa on havaittu, että punatukkaiset saattavat reagoida tavallista herkemmin esimerkiksi kylmän ja kuuman aiheuttamaan kipuun. Toisaalta joissakin kokeissa heidän on todettu sietävän tietynlaisia kipuärsykkeitä muita paremmin. Kyse ei siis ole siitä, että punatukkaiset tuntisivat kaiken kivun voimakkaammin, vaan eri kipuaistimuksissa voi olla merkittäviä eroja.
Mutta entä se hammaslääkärin puudutus?
Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että punatukkaiset saattavat reagoida myös anestesia- ja puudutusaineisiin eri tavalla kuin muut.
Eräässä pienessä yleisanestesiaa käsitelleessä tutkimuksessa havaittiin, että luonnostaan punatukkaiset naiset tarvitsivat keskimäärin 19 prosenttia enemmän nukutusainetta kuin tummatukkaiset naiset. Kyse oli kuitenkin hengitettävästä anestesia-aineesta, eikä tulosta voi sellaisenaan soveltaa hammaslääkärin käyttämiin paikallispuudutteisiin.
Myös lidokaiinin vaikutusta on tutkittu. Yhdessä tutkimuksessa punatukkaiset naiset olivat muita herkempiä lämpötilan aiheuttamalle kivulle, ja ihon alle annetun lidokaiinin puuduttava vaikutus jäi heillä osittain heikommaksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki punatukkaiset tarvitsisivat hammashoidossa automaattisesti suuremman puuduteannoksen.
Punatukkaisuuden ja hammaslääkäripelon väliltäkin on löydetty kiinnostava yhteys. Eräässä tutkimuksessa MC1R-geenin tiettyjä muunnoksia kantavat ihmiset raportoivat muita useammin hammaslääkäripelkoa ja välttelivät todennäköisemmin hammashoitoa.
Tutkijat eivät kuitenkaan ole vielä täysin selvittäneet, mistä kaikki nämä erot johtuvat tai kuinka suuri merkitys niillä on tavallisessa hammashoidossa.
Jos puudutus ei siis tunnu tehoavan kunnolla, asiasta kannattaa aina kertoa hammaslääkärille. Hiusten väristä riippumatta kenenkään ei tarvitse vain hammasta purren kestää kipua!
Lue myös: