Yleistieto
Lukijoiden kysymyksiä: Fazerin Sininen ei olekaan alunperin suomalainen!
Nyt on taas lukijoiden kysymysten aika! Vastaamme kysymykseen, miksi Fazerin sininen on sininen, mutta samalla selviää, että rakastettu suklaa ei olekaan suomalaista käsialaa!
Ennen kuin kaikki aloittavat ”uusi vuosi, uusi minä” kuntoilun ja ruokavalion kohennuksen, pysytään suklaan maailmassa toisenkin kysymyksen verran. Lisäksi pohditaan unien ihmeellistä maailmaa ja sitä, miksi Suomessa ei ole enää kunnon talvea.
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Miksi Fazerin Sininen on sininen?
Fazerin nettisivujen mukaan sininen pakkaus ja yhtiön perustajan Karl Fazerin kultainen nimikirjoitus ovat olleet Fazerin Sinisen tunnukset heti sen lanseerauksesta vuonna 1922 lähtien. Sininen valikoitui pakkaukseen siksi, että Karl Fazerille väri symboloi itsenäistä Suomea ja sen upeaa luontoa. Fazerin käyttämä sininen on muuten Suomen ensimmäinen hyväksytty väritavaramerkki, ja se lisättiin Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkirekisteriin huhtikuun 30. päivänä vuonna 2001. Pantone 280 C -väri on rekisteröity ainoastaan Fazerin käyttöön.
Kun etsin tähän kysymykseen vastausta, löysin varsin yllättävän tietoiskun, joka ei liity siniseen väriin mitenkään, Fazerin Siniseen kylläkin. Suklaan resepti on nimittäin peräisin Sveitsistä! Karl Fazerin pojalla Svenillä oli aikanaan englantilainen liiketuttava nimeltään Shaller. Shallerin vävyllä oli vakava silmäsairaus, ja hyvät suhteet omaava Sven Fazer sai kaverinsa perheenjäsenen silmäsairauksiin erikoistuneelle lääkärille, joka hoiti potilaan kuntoon. Tästä äärimmäisen kiitollinen Shaller lahjoitti Sven Fazerille hallussaan olleen sveitsiläisen suklaareseptin.
Tänäkin päivänä Fazerin Sininen valmistetaan ohjeella, joka pohjautuu tuohon alkuperäiseen reseptiin.
Miksi Raiderista tuli aikoinaan Twix ja sitten taas hetkeksi Raider, kunnes taas Twix?
Ilmeisesti joulun alla ihmiset ovat nauttineet suklaata oikein olan takaa, niin kuin tietysti asiaan kuuluu, ja siksi meillä on kaksi kyseiseen herkkuun liittyvää kysymystä.
Twixiä valmistava, vuonna 1911 perustettu, Mars, Incorporated -yhtiö on yksi Yhdysvaltojen suurimmista yksityisomistuksessa olevista yrityksistä. Se on edelleen kokonaan Marsin perheen omistuksessa. Vuonna 1967 yhtiö lanseerasi Isossa-Britanniassa Raider-suklaapatukan, joka näki päivänvalon Yhdysvaltojen markkinoilla vuonna 1979 uudellea Twix-nimellä.
Euroopassa yhtiö aloitti 1990-luvun alussa uudelleen brändäämisen, johon kuului nimen vaihtaminen Twixiksi. Prosessi oli pitkä, sillä Pohjoismaissa ja Turkissa Raider poistui nimenä karkkihyllyistä vasta vuonna 2000. Kansa ei ollut innoissaan; Raideria jäätiin kaipaamaan, vaikka patukka itsessään oli pysynyt aivan samana.
Mars päätti vuonna 2015 tuoda Raiderin takaisin kauppoihin uskollisten fanien toiveesta. Mutta vain kerran ja rajoitettuna eränä.
Voiko itsensä yllättää unessa?
Hiljattain teimme listan oudoimmista hakusanoista, joilla Listafriikki on löydetty, ja siellä oli mukana ”unessa ihminen voi yllättää itsensä”. En miettinyt sitä ensin sen kummemmin, mutta sitten ajatus alkoi vaivaamaan. Tämä ei siis periaatteessa ole lukijan kysymys, mutta halusin löytää siihen vastauksen.
Koska kyse on unista, niin suoraa tai yksiselitteistä vastausta ei tietenkään löydy. Kun asiaa miettii, niin onhan se kummallista, että unessa tapahtuu jotain itselle yllättävää. Unethan ovat omien aivojen tuotosta, joten eikö meidän pitäisi olla tietoisia siitä mitä tapahtuu?
Mutta samalla tavalla aivot yllättävät myös valveilla ollessa: Yhtäkkiä kuin täysin tyhjästä mieleesi voi juolahtaa jokin asia, jonka olit unohtanut tehdä. Mielessä on tuhottomasti tavaraa, jota aivot voivat tuoda esiin yllättävissä tilanteissa, miksei siis unessa, jossa kaikki on alitajunnan tuotosta.
Miksi Suomessa ei ole enää talvea?
Moni on varmasti miettinyt, että miksi Suomessa ei enää ole kunnon talvea. No, vastaushan on sinänsä yksinkertainen: ilmastonmuutos. Mutta miten se oikeasti vaikuttaa meidän nykyään vähälumisiin ja verrattain lauhkeisiin talviimme?
Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan terminen talvi (aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pakkasella) tulee lyhenemään Pohjois-Suomessa viidellä päivällä ja Etelä-Suomessa jopa yhdeksällä päivällä vuosikymmentä kohden.
Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan ilmavirtauksiin siten, että tuulet tulevat vastaisuudessa yhä enenevissä määrin lounaasta eivätkä Siperiasta. Toisaalta pohjoisten napa-alueiden sulaminen vaikuttaa siten, että sinne jää loppukesällä valtava lämpövarasto, joka myöhäistää talven tulemista: valkoisista jouluista voi tulevaisuudessa vain haaveilla. Runsassateisten päivien määrä lisääntyy todennäköisesti kaikkina vuodenaikoina, eniten kuitenkin talvella. Etenkin etelässä sateet tulisivat yhä useammin vetenä talvellakin, eli syksystä tutut vesisateet jatkuisivat talvikuukausinakin. Taloja onkin tulevaisuudessa syytä alkaa rakentaa tulvat mielessä eikä sen mukaan, miten ne kestävät lumen painoa.
🤷♀️ Kerro alla olevissa kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme shokeerasiko sinua se, että Fazerin sininen ei olekaan alunperin suomalaista suklaata.