Yleistieto
Lukijoiden kysymyksiä: Mitä aivotärähdyksessä tapahtuu?
Tällä kertaa Listafriikin lukijoiden kysymyksissä pohditaan, että mikä aivotärähdys on ja miten se syntyy? Käykö niin kuin nimi antaa ymmärtää, eli aivot tärähtävät?
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä? Mutta tässä siis tämän viikkoisia lukijoiden kysymyksiä!
Mitä aivotärähdys tarkoittaa ja mitä silloin tapahtuu?
Aivot itsessään ovat kuin hyytelöä. Niitä pitävät kasassa kalvot ja suojauksesta huolehtii millin paksuinen kerros nestettä sekä luinen pääkallo. Tärkein elimemme on loppuviimeksi melko turvaton.
Aivotärähdyksistä on viime vuosina puhuttu paljon, erityisesti urheilun saralla. Toistuvat aivotärähdykset voivat päättää uran tai harrastuksen, mutta pahimmillaan normaali arkielämäkin hankaloituu; tai päättyy kokonaan. Joskus yksikin aivotärähdys riittää tekemään peruuttamatonta vahinkoa.
Mitä aivotärähdyksessä sitten tapahtuu?
Yleisesti ajatellaan, että aivotärähdys syntyy, kun päähän kohdistuu kova isku, jolloin aivot liikahtavat eli ”tärähtävät” ja osuvat pääkallon koviin, luisiin harjanteisiin – usein törmäyksessä tällin saa otsa- ja/tai ohimolohkot. Tämä onkin yksi tapa saada aivotärähdys ja silloin kudokseen voi tulla jopa vertavuotava ruhje, joka onkin sitten välittömästi hengenvaarallinen. Yleisiä oireita ovat huimaus, päänsärky ja huonovointisuus.
Aivotärähdys aiheuttaa aina vaurion aivoissa, oli se sitten miten lievä tahansa, mutta useimmiten vamma on onneksi ohimenevä. Jos henkilö menettää hetkeksikin tajuntansa, on kyse astetta vakavammasta tilanteesta, jolloin puhutaan jo lievästä aivovammasta. Tilanne on sama, jos iskun jälkeen muisti on mennyt yli kymmeneksi minuutiksi: aivotärähdys voi aiheuttaa hetkellistä sekavuutta ja muistinmenetystä, mutta pidempiaikainen muistamattomuus on merkki jostain muusta.
Aivotärähdys ei aina vaadi ulkoista iskua päähän
Aivotärähdys voi syntyä myös nopeasta pään liikkeestä, esimerkiksi autokolarissa tai jääkiekkokaukalossa kovan vauhdin pysäyttävästä taklauksesta: pään ei tarvi edes osua mihinkään, että periaatteessa irrallaan kelluvat aivot lähtevät liikkeelle kallon sisällä.
Yhtäkkiset liikkeet pääkopan sisällä eivät ole vaarallisia ainoastaan siksi, että aivot osuvat kalloon, vaan vahinkoa voi tapahtua hermosoluille, jotka välittävät viestejä sähköisesti ja kemiallisesti. Läpimitaltaan nuo solut ovat millimetrin sadasosia, mutta niiden pituus mitataan senteissä ja kymmenissä senteissä. Kun nämä solut venyvät, kiertyvät tai jopa repeytyvät, häiriintyy viestinvälitys sekä aivojen sisällä että aivojen ja muun kehon välillä. Tämä selittää aivotärähdyksen oireita; muun muassa sekavuutta, muistin ja tarkkaavaisuuden häiriöitä sekä hitautta.