Yleistieto
Kesän helteitä odotellessa: Miksi kostea kuumuus on niin paljon tukalampaa kuin kuivan ilman helle?
Kesää ja helteitä kohti ollaan vasta menossa, mutta sinne ollaan kuitenkin vääjäämättä menossa. Suomessa ei ainakaan vielä olla helisemässä niin sanotun kostean kuumuuden kanssa, mutta esimerkiksi ulkomailla lomaileville ilmiö on tuttu.
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Miksi kostea kuumuus on niin tukahduttavaa?
On kuumuutta ja sitten on kuumuutta. Jos lämpömittari näyttää 30 astetta, tuntuu sen hyvin erilaiselta, jos ilma on kuiva verrattuna kosteaan.
Kosteus pahentaa kuumuutta huomattavasti ja monessa maailman kolkassa lämpötila ilmoitetaan sääennustuksissa kahdella eri luvulla: sillä, mihin elohopea kohoaa, sekä sitten kosteusindeksillä, joka kertoo sen, miltä ilma oikeasti tuntuu. Kosteus lisää helteen tukaluutta huomattavasti.
Ihminen jäähdyttää itseään hikoilemalla. Viilennys tapahtuu, kun hiki haihtuu iholta ilmaan, ja olomuodon muutos nesteestä kaasuksi vaatii energiaa. Hien haihtuminen siis vie iholta lämpöä ja näin jäähdyttää koko kehoa. Kun ilmankosteus kasvaa, ei hikeä pääsekään enää samalla tavalla haihtumaan. Jos suhteellinen ilmankosteus on sata prosenttia, ei ilmaan mahdu enää lisää vesihöyryä, joten hiki ei haihdu eikä hikoilu siis viilennä elimistöä.
Tähän liittyy myös Suomessakin mitattava märkälämpötila, joka kertoo kosteuden ja lämpötilan yhteisvaikutuksesta. Märkälämpötila mitataan märkään kankaaseen käärityllä lämpömittarilla. Kun kankaasta haihtuu vettä, lämpömittarin lukema laskee. Mitä voimakkaampaa haihtuminen on, sitä enemmän mittari viilenee ja lämpötila laskee. Samoin tapahtuu ihmisen iholle.
Kun ilman suhteellinen kosteus on sata prosenttia, näyttää märkä lämpömittari samaa lukemaa kuin tavallinen kuiva mittari. Muulloin märkälämpötila on alempi kuin perinteisesti mitattava lämpötila.
Suomessa voi olla hyvinkin kosteaa kesäaamuisin, mutta lämpötila ei ole vielä korkea. Toisaalta yli kolmenkympin helteissä ilma on meillä melko kuivaa. Kun Liperissä mitattiin lämpöennätys heinäkuun 29. päivänä vuonna 2010, kohosi elohopea 37,2 asteeseen, mutta märkälämpötila oli korkeimmillaankin vain 20,7 astetta.
Tutkijoiden mukaan 35 asteen märkälämpötilassa ihminen kuolee muutamassa tunnissa. Tuohon ei ole missään päin maailmaa vielä ”päästy”, vaikka esimerkiksi Intiassa ja Persianlahdella onkin jo koettu 30 asteen märkälämpötiloja.
Ilmastotutkijat ovat arvioineet, että täysin terve, varjossa lepäävä ihminen, jolla on rajaton määrä vettä juotavaksi, kuolee 35 asteen märkälämpötilassa muutamassa tunnissa, sillä elimistö ei kykene viilentämään itseään. Kun aineenvaihdunnan tuottama lämpö ei pääse kehosta ulos, kohoaa ruumiinlämpö nopeasti 42–43 asteeseen – ja kuka tahansa osaa päätellä, että silloin noutaja on tulossa.
Euroopan vuoden 2003 ja Venäjän vuoden 2010 lämpöaaltojen aikana märkälämpötila nousi korkeimmillaan 28 asteeseen ja niissä kuoli kuumuuteen yhteensä 100 000 ihmistä. Valitettavasti tällaiset ääri-ilmiöt tulevat lähivuosina yleistymään.