Suomen suojeluspyhimys Pyhä Urho pelasti maamme viinitarhat heinäsirkoilta

Kyllä, Suomella on oma suojeluspyhimyksensä: Pyhä Urho. Kuka tämä mystinen Urho oikein on ja miksi häntä juhlistetaan maaliskuun 16. päivänä?

Päivämäärä ei ole sattumaa, sillä huomenna vietetään maailmanlaajuisesti Pyhän Patrickin päivää, johon Pyhän Urhon päivä vahvasti linkittyy. Vaikka kyseessä on Suomen tarunhohtoinen suojeluspyhimys, on perinne saanut alkunsa Yhdysvaltojen Minnesotassa 1950-luvun puolivälissä.

Lähdetäänpäs pidemmittä puheitta tutustumaan tähän hieman tuntemattomampaan, mutta sitäkin hauskempaan, juhlapäivään!

St. Urho’s Day

Pyhän Urhon päivä on siis saanut alkunsa Yhdysvalloissa amerikansuomalaisten keskuudessa. Vaikka perinne lähti aikoinaan vitsistä, on siitä tullut aito osa ihmisten elämää ja se on vakiinnuttanut paikkansa amerikansuomalaisten ja sittemmin myös kanadansuomalaisten keskuudessa.

Pyhä Urho oli suomalaisten siirtolaisten vastine irlantilaisten Pyhälle Patrickille, sillä olihan se epäreilua, että irkut saivat vapaata töistä ja mahdollisuuden rellestää menemään kansallispäivänsä kunniaksi. Mikä yksinoikeus irlantilaisilla muka oli syöminkien ja juominkien värittämään ilakointiin?

Legendan mukaan Pyhä Patrick ajoi käärmeet pois Irlannista, ja tästä tarinasta otettiin mallia myös suomalaiseen sankaritarinaan. Suojeluspyhimys Urho karkotti Suomesta viheliäiset heinäsirkat, jotka uhkasivat maamme viinirypälesatoa. Viininviljelyhän on tunnetusti massiivinen ja kukoistava bisnes Suomessa.

Kahden suojeluspyhimyksen legendan välillä on se vissi ero, että Patrick ”onnistui” käärmeiden karkottamisessa (joskaan Irlannissa ei koskaan ole luonnonvaraisia käärmeitä ollutkaan), mutta Urhon yritys heinäsirkkojen häätämisessä ei ollut ainakaan pysyvä ratkaisu.

Pyhän Urhon päivän perinteen synty

Kuva: Pixabay

Pyhän Urhon päivän synnystä on olemassa kaksi hieman toisistaan eroavaa tarinaa. Pyhän Urhon päivän juhlintaa Yhdysvalloissa seuraamassa ollut folkloristiikan tutkija Tuomas Hovi kertoi vuonna 2016 Ylelle, että kilpailevien syntytarinoiden takana ovat Richard Mattson ja Sulo Havumäki.

Minnesotan Virginiassa sijainneessa Ketolan tavaratalossa työskennelleen Richard Mattsonin mukaan Urho hääti Suomesta pois myrkkysammakot. Tarinankerrontaan häntä yllytti työkaveri, amerikanirlantilainen rouva Gene McCavic. Yhdessä Mattson ja McCavic kirjoittivat tahallisen surkealla finglishillä (englannin ja suomen sekoitus) oodin Suomen suurelle sankarille:

”Ooksi kooksi coolama vee
Santia Urho is ta poy for me!
He sase out ta hoppers as pig as pirds.
Neffer peefor haff I hurd tose words!

He reely tolt tose pugs of kreen
Braffest Finn I effer seen
Some celebrate for St. Pat unt hiss nakes
Putt Urho poyka kot what it takes.

He kot tall and trong from feelia sour
Unt ate kala moyakka effery hour.
Tat’s why tat kuy could sase toes peetles
What krew as thick as chack bine neetles.

So let’s give a cheer in hower pest vay
On Sixteenth of March, St. Urho’s Tay.”

Vaikka tässä oodissa viitataankin lähes linnun kokoisiin heinäsirkkoihin ja maaliskuun 16. päivään, oli alkuperäisessä sanoituksessa käytetty nimenomaan sammakoita. Oodia on sittemmin tuunattu. Mattsonin versiossa Pyhän Urhon päivää vietetään myös toisena ajankohtana, nimittäin myöhemmin keväällä toukokuun 24. päivänä.

Minnesotalaisessa Bemidjin yliopistossa psykologiaa opettanut tohtori Sulo Havumäki muokkasi myöhemmin Pyhän Urhon legendasta sen version, joka levisi ympäri Amerikan mannerta ja jonka mukaan juhlaa nykypäivänä vietetään. Tässä tarinassa eräät Jussi ja Liisa seurasivat avuttomina, kun heidän viinitarhansa valtasi lähes raamatulliset mittasuhteet saanut vitsaus: parvi heinäsirkkoja ahmi viinirypäleitä niin, että kaikki vaikutti olevan tuhoon tuomittua.

Jostain syystä pariskunta pyysi apuun metsässä asunutta Urho-erakkoa, joka lähti kernaasti mukaan. Urho vetäisi lautasellisen mojakkaa eli kalakeittoa ja kumosi lasillisen piimää, minkä jälkeen hän kohotti miekkansa kohti taivaita ja lausui: ”Heinäsirkka, heinäsirkka, mene täältä hiiteen!”. Urho toisti loitsunsa kolmesti ja viimeisellä kerralla mukaan yhtyi koko Suomen kansa. Sanat tehosivat ja heinäsirkat hyppäsivät Itämereen. Niin Jussin ja Liisan kuin koko Suomenkin viinitarhat oli pelastettu. Uroteon suorittanut Urho julistettiin pyhimykseksi ja maaliskuun 16. päivästä tuli hänen juhlapäivänsä.

Mistä nimi on peräisin?

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain

Mistä Suomen suojeluspyhimys on oikein saanut nimensä?

Joidenkin mukaan nimi viittaa englanninkieliseen hero-sanaan, joka tarkoittaa sankaria, mutta kääntyy myös runollisesti urhoksi. Todennäköisesti juhlan nimeen on vaikuttanut myös Suomen silloinen presidentti, sillä Urho Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran Suomen presidentiksi maaliskuussa 1956 eli samana vuonna, jona Pyhän Urhon päivää ruvettiin viettämään.

Varmasti ei kuitenkaan voida sanoa, että viittaako Urho urheaan henkilöön vai Kekkoseen; ehkäpä hieman kumpaankin.

Mitä juhlintaan kuuluu?

Pyhän Urhon päivänä pukeudutaan vihreään ja violettiin – mukaillen heinäsirkkoja ja viinirypäleitä. Juhlissa nautitaan mojakkaa eli kalakeittoa, luritellaan erilaisia loruja, tanssitaan ja katsellaan erilaisia esityksiä. Loruista tunnetuin ja suosituin lienee Pyhän Urhon käyttämät sanat: ”Heinäsirkka, heinäsirkka, mene täältä hiiteen”. Urhon päivä on koko perheen juhla, johon osallistuvat kaikki vauvasta vaariin. Juhlissa on monenlaisia ohjelmanumeroita, kuten mojakkareseptikilpailuja, missikisoja ja urheilua.

Pyhän Urhon päivää vietetään erityisesti Minnesotan ja Michiganin osavaltioissa, joissa elää paljon suomalaiset sukujuuret omaavia ihmisiä. Juhlinta on levinnyt myös rajan pohjoispuolelle, sillä Kanadan Thunder Bayssa Pyhän Urhon päivä on suuri juhla. Se ei ole mitenkään yllättävää, sillä asukaslukuun suhteutettuna Thunder Bay on Kanadan suomalaisin kaupunki: yli 10 prosenttia sen väestöstä on joko suomalaisia siirtolaisia tai heidän jälkeläisiään.

Minnesotan Menahgassa, jossa lähes puolet väestöstä on suomalaisperäistä, on Pyhän Urhon patsas (alla oleva kuva). Maaliskuun 16. päivänä patsaalla järjestetään juhlallinen vahdinvaihto. Suomalaisten siirtolaisten vuonna 1900 perustama Kaleva Michiganissa on saanut myös oman muistomerkkinsä, sillä Pyhän Urhon päivänä vuonna 1999 kylään pystytettiin suuri heinäsirkkaveistos. Patsaita on monessa muussakin Yhdysvaltojen suomalaispitäjässä.

Koska maaliskuun 16. päivä ei aina osu viikonlopulle, suoritetaan juhlinta käytännössä lähimpänä viikonloppuna. Esimerkiksi Minnesotassa sijaitsevassa Finland-nimisessä kylässä juhlittiin tänä vuonna jo viime viikonloppuna. Kolmipäiväisen juhlinnan yksi kohokohta oli lauantaina keskipäivällä järjestetty paraati (yllä oleva video). Pyhän Urhon päivä on vahvasti voimissaan!

Perinne on voimissaan myös Suomessa

Kuva: Skvader | CC BY-SA 4.0

Vaikka Pyhän Urhon päivä olisikin suurimmalle osalle suomalaisista täysin vieras käsite, vietetään sitä juhlallisin menoin muun muassa Turussa. Turun yliopiston folkloristiikan, kansatieteen ja uskontotieteen opiskelijat ovat viettäneet Pyhän Urhon päivää vuodesta 1987 lähtien. Juhlallisuuksiin kuuluu muun muassa kuvaelma, jossa draaman välityksellä kerrotaan Urhon sankariteosta. Vuonna 2013 Turun yliopistossa julkaistiin myös Pyhään Urhoon liittyvä kirja ja järjestettiin näyttely.

Vaikka Suomessa suurimmat juhlinnat ovat nimenomaan Turussa, voi vihreään ja violettiin sonnustautuneita juhlijoita nähdä muuallakin. Esimerkiksi Helsingissä sijaitseva St. Urho’s Pub on todennäköinen juhlapaikka. Vaikka tuo vuodesta 1973 toiminut ravintola onkin nimetty presidentti Kekkosen mukaan – hän oli paikan kanta-asiakkaita – on se nimensä vuoksi Pyhän Urhon päivää viettäville kulttimesta. Pyhän Urhon vannoutuneimmat fanit Yhdysvalloissa ja Kanadassa ovat jopa tehneet pyhiinvaellusmatkoja St. Urho’s Pubiin kunnioittaakseen suurta sankariaan.

Eikö ole hassua, että tällaista Suomeen liittyvää juhlaa vietetään maailman toisella puolella, mutta meillä kotimaassa Pyhä Urho on lähes tuntematon hahmo. Olisiko meidänkin syytä juhlia tuota suojeluspyhimystä, joka kuitenkin pelasti koko maamme viinirypäleet ja karkotti viheliäiset heinäsirkat!?

Lue myös:

• 10 brutaalia perinnettä, joita harjoitetaan edelleen tänä päivänä
• 10 erikoista asiaa, joilla on suojeluspyhimykset