Oudoimmat
Hukkuminen on aavikolla yleisempi kuolinsyy kuin nestehukka – 5 kummastuttavaa ja kiinnostavaa faktaa
Maailma on pullollaan kummallisia ja hauskoja faktoja, ja Listafriikkihän ottaa niistä kaiken ilon irti! Nippelitietoa ja faktoja ei voi koskaan oppia liikaa.
Tässä tulee viisi erikoista ja keskenään täysin erilaista faktaa, joita jakamalla voi jälleen kerran kerätä ihailua ja kunnioitusta. Valitse joukosta mieluisin tai vaikka kaikki lähimmäisille kerrottavaksi!
Ilmapalloeläimet ovat perua vanhasta rituaalista
Kun Henry Maar vuonna 1939 pellenä toimiessaan väänteli ilmapalloista eläimiä, ei hän varmaankaan tiennyt suorittavansa ikivanhaa asteekkien rituaalia. Sillä vaikka Maaria pidetään yleisesti tuon taiteenlajin pioneerina, ei hän todellakaan ollut ensimmäinen.
Nykyisen Meksikon alueella 1400-luvulla kukoistaneessa asteekkivaltakunnassa nimittäin puhalleltiin palloja ja taiteiltiin niistä eläimiä. Ilmapallot olivat toki hieman erilaisia. Asteekit valmistivat pallot kuivaamalla ja ompelemalla kissapetojen suolia ilmatiiviisti yhteen. Eläimen muodon saavuttamiseksi suoleen puhallettiin ilmaa pienissä osioissa, jotka aina täyttymisen jälkeen kierrettiin ilman sisällä pitämiseksi.
Näitä varhaisia ilmapalloeläimiä ei tehty vain huvin vuoksi, vaan valmistuttuaan ne sytytettiin tuleen uhrilahjana jumalille.
Viiksikuppi on ollut totisinta totta
Tiedättehän, kun netissä joskus törmää ”faktoihin”, joiden voi heti ensisilmäyksellä todeta olevan potaskaa. Täytyy myöntää, että kun näin kuvan 1800-luvulla käytössä olleesta viiksikupista, niin mielessä kävi, että tämä on vitsi ja hupikaupoissa nykyään myytävä esine.
Mutta suureksi ilokseni huomasin, että tosiaan, viktoriaanisesta Englannista muualle Eurooppaan levinnyt viiksikuppi on ollut totisinta totta ja tarpeellinen käyttöesine.
Tuolloin oli muodikasta, että miehet vahasivat viiksensä prameaan malliin. Kuuma tee tai kahvi olisi sulattanut vahan ja sotkenut herrojen taidokkaasti muotoillut viikset. Kupissa oli niin sanottu viiksisilta, joka suojasi karvoitusta juomalta. Kuppeja valmistettiin eri kokoisia ja mallisia, joista oli helppo valita omiin viiksiin parhaiten sopiva malli.
Vesi kuulostaa erilaiselta, kun sitä kaataa kylmänä tai kuumana
Meille ei ole mikään ongelma kertoa veden lämpötilaa (asteikolla kylmä-kuuma) sen äänen perusteella. Kuulostaa kummalliselta, mutta pitää paikkansa!
Viskositeetti on suure, jolla kuvataan nesteen kykyä vastustaa virtausta. Kuulostaa kovin monimutkaiselta, mutta otetaan esimerkki. Vesi valuu helpommin kuin öljy, joten sillä on pienempi viskositeetti. Öljy taas valuu helpommin kuin hunaja.
Pysähdytään hunajaan. Jos sitä lämmittää, tulee se silminnähden ”ohuemmaksi” ja juoksevammaksi. Vedellä tapahtuu sama ilmiö, se ei vain ole yhtä selvä. Kylmässä veden molekyylit hengailevat mieluummin porukoissa eivätkä ole kovin vikkelällä tuulella. Kuuman veden molekyyleilla on paljon energiaa ja ne liikkuvat ympäriinsä.
Tästä johtuu ero vesien äänessä ja hauskinta tosiaan on, että ihmiset osaavat helposti erottaa ne toisistaan. Voit testata tätä kaverilla: Kaada kahdesta kannusta vettä laseihin ja pyydä häntä silmät kiinni arvaamaan kumpiko on kylmää ja kumpi kuumaa.
Kaivonkannet ovat pyöreitä hyvästä syystä
Kuva: Pixabay
Kaduilla olevat kaivonkannet ovat lähes poikkeuksetta pyöreitä. Harva varmaan on miettinyt syytä pyöreyteen. Mutta ne eivät ole sen muotoisia vain ”koska ne ovat”, sillä oikean kokoinen pyöreä kansi ei pääse tippumaan kaivoon.
Jos kaivo ja sen kansi olisivat neliön muotoisia, mahtuu irti oleva kansi putoamaan kaivoon, sillä neliön lävistäjä (matka vastakkaisten kulmien välillä) on suurempi kuin sen sivu. Neliön mallisen kannen pitäisi toimiakseen olla siis paljon aukkoa suurempi.
Turvallisuussyiden lisäksi ympyrän muotoinen kansi on helppo irrottaa ja kiinnittää pyörittämällä.
Hukkuminen on aavikolla yleisempi kuolinsyy kuin nestehukka
Aavikosta tulee mieleen kuiva ja kuuma paikka. Kuitenkin vain toinen mielikuva on oikea, sillä virallisen määritelmän mukaan aavikko on paikka, jossa sataa vuosittain alle 250 millimetriä. Se voi olla vettä tai lunta.
Etelämanner on siis maailman suurin aavikko. Tämä fakta auttaa ymmärtämään sen, että maapallon aavikoilla kuolee enemmän ihmisiä hukkumisen kuin nestehukan seurauksena.
Mutta samaa pätee kaikilla aavikoilla – myös niillä kuumilla hiekka-aavikoilla, kuten Saharassa! Autiomaassa risteilee lukuisia puroja ja joenuomia, jotka ovat suurimman osan vuodesta tyhjillään. Mutta sitten kun aavikolla sataa, niin siellä sataa kunnolla.
Koska sade on harvinainen ilmiö, ei autiomaassa ole samanlaista vettä imevää maaperää kuin muualla, joten hiekka muuttuu nopeasti muistuttamaan upottavaa juoksuhiekkaa. Joten rajuilman aiheuttamat tulvat eivät ole ainoa vaara – hukkua voi myös hiekkaan!