Tiede
10 ihmiskehon omituista reaktiota sekä syyt niiden takana
Mistä johtuu hikka tai punastuminen? Entäs aivojen jäätyminen tai veren näkemisestä pyörtyminen? Ihmiskeho on mystinen kapistus.
Emme useinkaan pysähdy miettimään, mistä arkipäiväiset reaktiot johtuvat. Mutta jos niitä ryhtyykin miettimään, alkaa moni ilmiö vaikuttaa melko kummalliselta.
Enää selityksiä niiden takana ei tarvi pohtia, sillä Listafriikki rientää apuun ja paljastaa syyt ihmiskehon omituisiin reaktioihin.
Miksi suussa maistuu metalliselta juuri ennen oksentamista?
Oksennus pääsee harvoin yllättämään totaalisesti. On tiettyjä merkkejä, jotka kertovat pian seuraavasta ylenantamisesta: mahassa kiertää, heikottaa ja kylmä hiki nousee otsalle.
Jotkut ihmiset aavistavat yrjön saapuvan, kun suussa alkaa maistua metalliselta. Gastroenterologian professorin John F. Kuemmerlen mukaan sylkirauhaset alkavat tuottamaan runsaasti sylkeä siinä vaiheessa, kun tavaraa on siirtymässä ruokatorvea pitkin väärään suuntaan.
Elimistö valmistautuu happamaan mahanesteeseen erittämällä alkalista eli emäksistä sylkeä. Se neutraloi voimakkaan hapon suojellakseen suun sisäpintaa ja hampaita.
Miksi sormet rypistyvät vedessä?
Kun ihminen on ollut pitkään vedessä, muuttuvat hänen sormensa ja varpaansa ryppyisiksi. Aiemmin tämän ajateltiin johtuvan siitä, kun nesteet liikkuvat ihokudoksen ja veden välillä. Kuitenkin jo 1930-luvulla tutkijat tulivat siihen lopputulokseen, että reaktio ei ole niin yksinkertainen, sillä niillä ihmisillä, joilla oli hermovaurioita kämmenissä tai jalkapohjissa, ei rypistymistä enää tapahtunut.
Rusinamaisten sormenpäiden taustalle on veden sijaan autonominen hermosto, joka säätelee muun muassa hengitystä ja hikoilua.
Kun vettä alkaa imeytymään ihon uloimpaan kerrokseen, lähtee sieltä hermosolujen kautta viesti aivoille, ja vasteena sormien verisuonet alkavat supistumaan. Kapenevien verisuonten aikaansaama negatiivinen paine vetää ihoa sisäänpäin, jolloin sormiin muodostuu pieniä uria.
Miksi näin sitten tapahtuu? Evoluutiotutkijoiden mukaan ryppyiset sormet ovat auttaneet ihmistä tarttumaan tukevammin esineisiin (rapuihin ja kaloihin) veden alla ja kosteissa olosuhteissa. Samoin jalkapohjien ryppyisyys on tuonut pitävyyttä märällä maaperällä. Rypyt toimivat kuten autonrenkaiden urat; ne antavat paremman pidon ohjaamalla vettä pois.
Teoriaa on tutkittu laittamalla koehenkilöt nostamaan vedestä marmorikuulia ja ujuttamalla niitä ulos akvaarion seinässä olevasta pienestä reiästä. Ryppyisillä sormilla tehtävä onnistui merkittävästi nopeammin kuin sileillä.
Miksi aurinkoon katsominen aivastuttaa?
Tavallisessa aivastusrefleksissä nenän limakalvon aistinsolut havaitsevat tunkeilijan, esimerkiksi pölyhiukkasen, jolloin niiden värekarvat aktivoivat kasvojen tuntohermon. Sitä pitkin tieto välittyy aivojen aivastuskeskukseen, joka lähettää ylävartalon lihaksille viestin, että nyt vierasesineestä on päästävä eroon ja tuloksena on tahdosta riippumaton aivastus.
Noin neljäosalla ihmisistä aivastusrefleksi ilmenee myös auringonvalon vaikutuksesta. Tätä ilmiötä kutsutaan ACHOO-syndroomaksi (engl. Autosomal Dominant Compelling Helioopthalmic Outburst) eli foottiseksi, valosta johtuvaksi aivasteluksi.
Valon aiheuttamassa aivastuksessa pupilli- ja aivastusrefleksien viestit sekoittuvat, koska niiden hermoradat kulkevat niin lähellä toisiaan. Niillä ihmisillä, jotka aivastavat mennessään hämärästä kirkkaaseen valoon, silmän pupillista tulevat impulssit eivät mene suoraan aivojen näkökeskukseen, vaan kiertävät aivastuskeskuksen kautta. Joten samaan aikaan, kun pupillit saavat käskyn supistua, tulee aivoihin myös virheellinen viesti siitä, että nenässä on jotain ylimääräistä.
Foottisen aivastelun arvellaan olevan periytyvää, mutta sille altistavaa geeniä (tai geenejä) ei ainakaan vielä ole löydetty.
Miksi nenää kirvelee ja polttaa, kun sinne pääsee vettä?
Kelle ei olisi käynyt niin, että vetäisee uidessaan vahingossa vettä nenään tai hyppää altaaseen ja vesi syöksähtää sieraimista sisään? Tunne ei ole ollenkaan mukava, eikä se johdu ainoastaan siitä, että iskisi paniikki hukkumisesta.
Kylmä ja makea vesi ovat nenän sisäosille pahinta myrkkyä, sillä normaalisti olosuhteet siellä ovat suolaiset. Kaikki kehomme solut ovat suolaisia, joten niille tulee suurena shokkina yllättävä, makean veden kohtaaminen.
Vesi ryöppyää soluihin yrittäen tasapainottaa solukalvon eri puolilla olevien nesteiden väkevyyseroa. Tästä yhtäkkisestä tunkeutumisesta ja solujen täyttymisestä aiheutuu kivulias ja polttava tuntemus.
Nenän limakalvon solut ovat kovalla koetuksella, kun ne yrittävät tuottaa tarpeeksi räkää päästäkseen eroon makean veden invaasiosta. Siksi uidessa tulee usein tarve niistää.
Miksi punastumme?
Täysin tahdosta riippumaton punastumisrefleksi on lähinnä nolo, varsinkin kun aina löytyy joku, joka tuo asian esille: ”Sinulla nousi ihan värit pintaan”. Kiitos tiedosta!
Punastuminen voi johtua ilosta, jännityksestä, puoleensavetävän ihmisen kohtaamisesta, kehujen vastaanottamisesta, nolostumisesta, suuttumuksesta tai jopa aivan normaalista kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa. Punastumisen fysiologia on yksiselitteistä: stressaavassa tilanteessa erittyvä adrenaliini saa ihon hiussuonet laajenemaan ja veren virtaamaan.
Mutta miksi niin käy?
On outoa, että ihminen on ainut eläin, joka punastuu. Kummallista on myös se, että meidän silmiinpistävin ruuminosamme muuttuu punaiseksi tilanteissa, joissa haluamme olla mahdollisimman huomaamattomia.
Punastumisen syytä on hankala selvittää, mutta tutkimusten perusteella sen arvellaan olevan tärkeässä roolissa ihmissuhteiden muodostuksessa. Noloissa tai katumista aiheuttavissa tilanteissa punastuvia ihmisiä pidetään yleisesti miellyttävämpinä ja luotettavampina kuin niitä, joiden kasvot eivät paljasta tunteita.
Täysin tahdosta riippumaton punastuminen on havainnoijalle merkki siitä, että henkilö on vilpittömästi pahoillaan, ymmärtää tehneensä väärin eikä todennäköisesti tule toistamaan virhettään tulevaisuudessa.
Seuraavan kerran kun punastut, niin muista, että olet silloin muiden mielestä huipputyyppi!
Miksi vuoristoradassa ottaa mahanpohjasta?
Sydän pomppaa kurkkuun ja vatsassa muljahtaa, kun hissi laskeutuu vauhdilla tai vuoristorata lähtee syöksymään alaspäin. Tuntemus kertoo juuri siitä, mitä sillä hetkellä konkreettisesti tapahtuu.
Vaikka ihminen pysyy huvipuistolaitteen penkissä kiinni vyöllä eikä hississäkään kukaan lähde leijailemaan, on tarina toinen meidän sisäelimillämme. Maksa ja perna pysyvät melko hyvin paikoillaan, mutta suolet ovat vatsaontelossa suhteellisen vapaana.
Nopeaan laskuun lähdettäessä suolet pääsevät liikkumaan ja ovat hetken aikaa painottomassa tilassa. Lisäksi suolen ja virtsarakon nestemäinen sisältö liikkuu hetkellisen vapaapudotuksen takia muusta elimistöstä irrallaan. Valppaana olevat hermot havaitsevat liikkeet ja välittävät aistimuksen aivoille. Siitä johtuu mahanpohjan muljahtava tunne.
Mistä hikka johtuu?
Hikka johtuu siitä, että keho joutuu käsittelemään liikaa jotain, mitä tahansa. Se voi olla ruokaa, juomaa, naurua, itkua, tupakan savua tai ihan vain ilmaa.
Hikottelu johtuu pallean, joka on keuhkot ja vatsaontelon erottava ohut lihas, äkillisistä supisteluista. Pallea on ihmisen tärkein hengityslihas ja normaalisti sen rauhallinen supistuminen täyttää keuhkot ilmalla. Hikka syntyy jonkin ärsyttäessä mahalaukkua tai ruokatorvea, minkä seurauksena pallealihas alkaa supistelemaan hallitsemattomasti. Tällöin ilmaa virtaa liian nopeasti sisään, mutta samaan aikaan sulkeutuva kurkunpää estää ilmaa täyttämästä keuhkoja. Kurkunpäässä sijaitsevien äänihuulten äkillinen sulkeutuminen taas saa aikaan hikalle ominaisen äänen.
Nykytiedon valossa hikan uskotaan olevan sikiöaikainen jäänne, sillä nikottelu on aikuiselle ihmiselle täysin merkityksetön toiminto. Toisin on kehittyvälle vauvalle, joka elää ensimmäiset kuukautensa nesteen täyttämässä pussissa silloin tällöin hikotellen. Tutkimusten mukaan sikiöillä on raportoitu hikkaa jopa yhdeksänneltä raskausviikolta lähtien.
Hapen sikiö saa tietenkin napanuoransa kautta, mutta hikan arvellaan olevan kehon refleksimäinen tapa harjoitella hengittämistä. Vauvan hengityslihakset treenautuvat, mutta hengitystiet pysyvät suljettuina hikan aiheuttamassa ”sisäänhengityksessä”.
Miksi aivot jäätyvät jäätelöä syödessä?
Moni on varmasti kokenut brain freezen eli ”aivojen jäätymisen” syödessään tai juodessaan jotain todella kylmää. Brain freeze ilmenee erityisesti hotkittaessa, joten on parempi syödä jätskiä rauhallisesti nautiskellen. Tietenkään aivot eivät jäädy, mutta on kummallista, että kylmä tuntuu otsassa, jonka kautta harva varmaankaan syö ja juo.
Ilmiö johtuu äkillisestä lämpötilan muutoksesta kitalaen takaosassa. Kurkussa on paljon verisuonia, jotka menevät shokkiin ja supistuvat kylmäkosketuksesta. Kun kylmä ruoka tai juoma nielaistaan, antaa keho verisuonille käskyn jälleen laajentua.
Aivoihin verta vievien verisuonten nopea supistuminen ja laajentuminen saa niitä ympäröivät hermosolut lähettämään signaalin tuntokeskukseen, että jotain kummallista on meneillään. Aivot tulkitsevat tapahtuman kipuna, mutta paikallistavat sen virheellisesti suun sijasta otsaan.
Jäätymisen tunnetta voi yrittää estää syömällä hitaammin ja antamalla kielen hermosolujen viestittää aivoille, että jotain kylmää on tulossa.
Miksi iho menee kananlihalle vaikuttavasta musiikkiesityksestä?
Kylmästä johtuva kananlihalle meneminen on yksiselitteinen asia: adrenaliini saa pienet karvankohottajalihakset supistumaan ja nostamaan karvat pystyyn, jotta turkki olisi pöyheämpi ja suojaisi paremmin kylmältä. Karvan nouseminen vääntää ihon koholle aiheuttaen nyppylämäisen pinnan. Nykyihmiselle reaktio on tarpeeton, koska olemme menettäneet evoluution kuluessa turkkimme.
Karvat voivat nousta pystyyn myös pelottavassa tilanteessa. Silloin kehossamme aktivoituu taistele- tai pakenereaktio, ja adrenaliini jälleen nostattaa turkin pystyyn, tällä kertaa yrittäen tehdä meistä isomman näköisiä.
Kaikkein kummallisinta on karvojen pystyyn nouseminen silloin, kun ihminen kokee valtavan, positiivisen tunne-elämyksen. Vaikuttava musiikkiesitys, omissa häissä alttarille käveleminen tai vaikka kansallislaulun kuuleminen voivat saada vilunväreet aikaan ja ihon menemisen kananlihalle.
Syynä on sama stressireaktio kuin kylmässä tai pelätessä, sillä aivot tulkitsevat voimakkaan tunnekuohun kuin jotain olisi vialla ja viestivät lisämunuaisille, että nyt tarvitaan adrenaliinia ja vähän äkkiä, jotta tilanteesta selvitään kunnialla.
Miksi veren näkeminen pyörryttää?
Ihmisellä on stressitilanteessa kolme vaihtoehtoa: taistele, pakene tai lamaannu. Parissakin listan kohdassa on jo käsitelty taistele- ja pakenevasteen aiheuttamia reaktioita, mutta jos veren näkeminen pyörryttää, on kyse vastakkaisesta ilmiöstä. Kun stressitaso nousee liian korkeaksi, ihmiskeho lamaantuu.
Aivot kokevat, että uhka on liian suuri, eikä ole mitään mahdollisuutta paeta tai taistella. Parasympaattinen hermosto aktivoituu ja laskee kehon kierroksia, mistä on usein merkkinä pahoinvointia, väsymystä ja pyörtymisen tunnetta.
Tässä tapauksessa pyörtyminen johtuu siitä, että laukaisevien tekijöiden (pelko, kipu, voimakas henkinen stressi, veren näkeminen) johdosta alaraajojen verisuonet rentoutuvat, jolloin veren paluu sydämeen vaikeutuu ja veri alkaa kerääntymään jalkoihin. Lamaantumisreaktion takia sydämen syke hidastuu, aivot eivät saa tarpeeksi verta ja lopulta verenpaine ja koko ihminen romahtaa.
Tutkijoiden mukaan kaikki ihmiset kärsivät heikotuksesta jossain määrin nähdessään sisälmykset. Se taas on ollut elintärkeä ja sisäsyntyinen ominaisuus edeltäjillemme. Kun vihollinen viilsi suuren, verta vuotavan haavan käteen, oli selviämisen kannalta hyödyllistä pyörtyä. Pyörtyneenä maassa makaava esi-ihminen saattoi säästyä kaulan katkaisulta, koska hänen uskottiin jo olevan kuollut.
💁♀️ Saitko vastauksia sinua jo vuosia piinanneisiin kysymyksiin ihmiskehosta? Kerro kommenttikentässä ⬇⬇ tai somekanavissamme!