Tiede
10 kuva-arvoitusta: Mitä näissä mikroskooppikuvissa oikein on?
Mikroskoopin läpi katsottuna kaikki tututkin asiat näyttävät täysin tuntemattomilta. Tässä tulee kymmenen kuva-arvoitusta – kuinka monta saat oikein tai menikö yksikään edes lähelle?
Maailma on melko mystinen paikka ihan paljaallakin silmällä tarkasteltuna, mutta kun avuksi otetaan mikroskooppi, niin tuntuu kuin hypättäisiin täysin toiseen ulottuvuuteen.
Listafriikki antaa sen verran vinkkiä, että kuva-arvoitusten joukossa on muun muassa mauste, erilaisia eliöitä, arkipäiväisiä esineitä ja ihmisen ”osia”. Vastauksen voi lukea aina kyseisen kuvan alta, joten älä kurkkaa heti tekstiin.
Mutta lähdetäänpä katsomaan, miltä ympäröivä maailma näyttäisi, jos olisimme oikein pieniä!
Kuva-arvoitus 1
Osaatko muuten arvioida, että paljonko ihmisen päässä kasvaa hiusta päivittäin?
Keskimäärin ihmisellä on 100 000 yksittäistä hiusta ja hius kasvaa noin 0,4 millimetriä vuorokaudessa. Nopealla laskutoimituksella saadaan selville, että hiusta kasvaa yhteensä 40 000 millimetriä päivässä, mikä tarkoittaa sitä, että joka päivä päänahasta puskee uutta hiusta peräti 40 metriä!
Kuva-arvoitus 2
Annetaan yksi lisävinkki: tällaisia on usein lasten kengissä. Sehän on tarranauha!
Vaikka tarran toimintaperiaate ei liene mitenkään mystinen, näkyy tässä mikroskooppikuvassa aivan mielettömällä tavalla tuo nerokas keksintö.
Tarranauhan keksi sveitsiläinen George De Mestral, joka oli täysin haltioitunut siitä, miten sappiruohojen mykeröt kiinnittyivät hänen koiransa turkkiin kuin takiaiset. Muita sellainen ärsyttäisi, mutta sähköinsinöörinä työskennellyt De Mestral päätti tutkia mykeröä tarkemmin mikroskoopilla. Hän havaitsi, että mykeröissä oli tuhansia pieniä koukkuja, joilla kasvi kiinnittyi vaatteiden ja karvojen mikroskooppisiin lenkkeihin.
De Mestral testaili erilaisia materiaaleja luodakseen synteettisesti samanlaisella mekanismilla toimivan vahvan liitoksen ja lopulta vuonna 1955 hän vihdoin haki patenttia nailonista valmistetulle tarranauhalle.
Kuva-arvoitus 3
Vaikka kuva näyttää piirretyltä, on siinä 20-kertaisesti suurennetut hyppyhämäkin silmät, jotka tekevät kantajastaan hieman sympaattisen näköisen.
Mutta silmät eivät ole vain kaunistus (tai kauhistus), sillä ne pitävät sisällään erinomaisen näkökyvyn, joka on yksi parhaista niveljalkaisten valtavassa pääjaksossa. Hyppyhämähäkki näkee tarkasti, pystyy hahmottamaan kolmiulotteisen tilan ja erottaa enemmän värejä kuin vaikkapa ihminen.
Näkökenttä kuvassa näkyvillä etusilmillä on varsin suppea, mutta hyppyhämähäkin kolme muuta silmäparia laajentavat näppärästi näkymää. Sillä on siis yhteensä kahdeksan silmää!
Vaikka hyppyhämähäkitkin kutovat verkkoja, hankkivat ne ravintonsa mieluummin aktiivisesti saalistamalla – käyttäen hyväkseen lähes virheetöntä näkökykyään.
Kuva-arvoitus 4
Kuva: ZEISS Microscopy | CC BY-NC-ND 2.0 (Kuvaa rajattu)
Tuleeko kenelläkään muulla mieleen leikattu lyijykynä? Vaikka kyseessä on 50-kertainen suurennos, niin silti nuo pätkät näyttävät erehdyttävästi pätkityltä kynältä.
No, kuten arvata saattaa, niin kyseessä ei ole katkottu lyijykynä. Kuvassa on nähtävillä juuri ajettua partaa. Tältä siis näyttävät läheltä katsottuna ne viheliäiset moskat, joita harva se päivä saa olla pyyhkimässä lavuaarin reunalta.
On olemassa ihmisiä, jotka pelkäävät partaa ja partaisia henkilöitä. Tätä kutsutaan pogonofobiaksi. Pogonofobiasta kärsivät voivat parran nähdessään saada monenlaisia oireita, joihin kuuluu esimerkiksi hengenahdistus, tihentynyt syke, tärinä, hikoilu ja paniikkikohtaukset. Kuten useat fobiat, niin kieltämättä tämäkin, kuulostaa monelle lähinnä hassulta, mutta siitä kärsivälle parrallisten ihmisten kanssa tekemisissä oleminen voi olla täysin mahdotonta.
Kuva-arvoitus 5
Tässä kuvassa ei kasva sieniä (toivottavasti), vaan ollaan ihmisen kehossa. Minkä elimen pintaa tässä näkyy?
Se on kieli! Kuvassa on rihmanystyjä, jotka ovat kaikista kielen nystyistä niitä pienimpiä. Lukumäärällisesti kohti nielua osoittavia rihmanystyjä on kuitenkin eniten.
Nystyjen hilseilevä pinta johtuu siitä, että luovat jatkuvasti nahkansa. Rihmanystyjen tehtävä on aistia painetta, joten herkkänä pysyminen vaatii virheetöntä pintaa.
Kuva-arvoitus 6
Miellämme siitepölyn keltaiseksi ja sellaistahan se tässäkin kuvassa on. Monet pölyttäjähyönteiset, kuten mehiläiset, eivät kykene näkemään punaista, joten siksi useimmat kasvit tuottavat nimenomaan keltaista siitepölyä.
Maailmaan kuitenkin mahtuu monen väristä siitepölyä, muun muassa punaista, sinistä, violettia, ruskeaa ja valkoista. Esimerkiksi perhosia ja lintuja houkuttaa erityisesti punainen väri, joten jotkut kasvit tuottavat juuri näille eläimille mieluisan väristä siitepölyä.
Kuva-arvoitus 7
Kuva: ZEISS Microscopy | CC BY-NC-ND 2.0 (Kuvaa rajattu)
Tässä kuvassa ei ole arpakuutioita tai mitään lautapeleihin liittyviä nappuloita, vaan natriumkloridia eli suolaa. Suolakiteet on suurennettu 150-kertaisesti.
Suolaan liittyvän faktan kohdalla käännytään merikilpikonnien puoleen. Nuo eläimet ovat täysin sopeutuneet suolaiseen elinympäristöönsä ja pitävät nesteytyksestään huolta juomalla merivettä. Merikilpikonnien munuaiset eivät kuitenkaan pysty suodattamaan verestä kaikkea suolaa virtsaan, joten matelijalle on kehittynyt erityiset rauhaset liian suolan eritykseen.
Kummassakin silmäkulmassa sijaitsevat rauhaset valuttavat ulos hyvin suolaista nestettä ja tämän vuoksi merikilpikonnat näyttävät usein siltä, kuin ne itkisivät.
Kuva-arvoitus 8
Jokainen lumihiutale on ainutlaatuinen – vai onko sittenkään? (Lue lisää: Onko mahdollista, että kaksi lumihiutaletta olisi identtisiä?). Mutta tässä kuvassa ei ulkonäöstä huolimatta ole kyse jääkiteistä.
Kuvassa on diatomeja, sukasiimaisiin kuuluvia yksisoluisia piileviä. Nämä 60-kertaisella suurennuksella kuvatut piilevät muodostavat isoimman osan viileiden merialueiden kasviplanktonista, joten ne ovat eliöryhmänä yksi kaikkein merkittävimmistä ravintoketjujen aloittajista.
Tämän lisäksi nämä hämmentävän symmetriset piilevät sitovat hiilidioksidia ja tuottavat tutkijoiden arvioiden mukaan vähintään 20 %, mutta ehkä jopa puolet kaikesta planeettamme hapesta.
Kuva-arvoitus 9
Mutta tukevasti Maan pinnalla ollaan; tai paremminkin veden alla. Kyseessä on neljä päivää vanha seeprakalan alkio kymmenkertaisella suurennuksella.
Seeprakala on yksi tieteen eniten käyttämiä malliorganismeja, sillä monille ihmisen tautigeeneille löytyy seeprakalasta samankaltainen geeni.
Myös paljon muita asioita on tutkittu, sillä esimerkiksi päihtyneiden seeprakalojen tiedetään uivan normaalia vauhdikkaammin ja saavan selväpäiset seeprakalat seuraamaan itseään. Tutkijoiden mukaan humalaisen kalan seuraaminen saattaa johtua siitä, että muut näkevät sen estottoman käyttäytymisen rohkeutena ja siten johtajuuden merkkinä.
Mutta liika on liikaa, sillä tappiin asti kiskoneet seeprakalat eivät enää vedäkään joukkoja puoleensa, vaan ne tipahtavat porukan perälle uiskentelemaan omia aikojaan.
Kuva-arvoitus 10
Kuva: ZEISS Microscopy | CC BY-NC-ND 2.0 (Kuvaa rajattu)
Naurakaa pois vain, mutta tämä kuva tuo Listafriikille auttamatta mieleen Grand Canyonin. Suhteellisen pahasti ollaan kuitenkin metsässä, sillä tässähän on 2500-kertaisella suurennuksella kuvattu vanhan kuparipennin pinta.
Ja sitten vielä tämän listan viimeinen tietoisku. Kolikkojen reunat ovat uraiset, se ei varmasti ole kenellekään mikään uutinen. Mutta miksi näin on?
Mennään muutamia satoja vuosia taaksepäin aikaan, jolloin kolikon arvon määritti sen materiaali. Arvoltaan suurimmat kolikot oli tehty kullasta, seuraavat hopeasta ja pienimmät kolikot olivat kuparisia. Rikolliset keksivät, että arvokkaimpien kolikoiden reunoista pystyi höyläämään talteen jalometallia, jota sitten myytiin eteenpäin. Höylättyjen rahojen arvo pysyi silti samana.
Sileäreunaisten kolikoiden kanssa kevyt metallin veistely jäi herkästi huomaamatta, mutta urainen ympärys tai paremminkin urien puuttuminen paljasti huijauksen hetkessä.
Lue myös: