Tiede
Top 10 maailman harvinaisimmat silmien värit
Nyt listataan harvinaisimmat silmien värit koko maailmassa. Pian selviää, oletko sinä silmien värin osalta maailman mittakaavassa harvinaisuus vai osa suurta massaa.
Otetaan ensin nopea katsaus siihen, miten silmän väri muodostuu.
Silmien värin määrittää värikalvo eli iiris, joka koostuu kahdesta kerroksesta: tukikerroksesta eli stroomasta ja pigmenttiepiteelistä. Kerrosten rakenne määrittää sen, minkä väriseltä silmät näyttävät.
Lähes kaikilla ihmisillä pigmenttiepiteelissä on runsaasti tummaa eumelaniinia, joka näkyy säikeinä ja täplinä hallitsevan värin alta.
”Varsinaisen” silmien värin määrittää ulompi tukikerros.
Silmässä muodostuu ainoastaan kahta väripigmenttiä: tummaa eumelaniinia ja kellertävää feomelaniinia. Mitä enemmän tukikerroksessa on melaniinia, sitä tummemmat silmät. Mitä vähemmän pigmenttiä muodostuu, sitä vaaleammat silmät.
Kun valo osuu iirikseen, niin osa siitä imeytyy melaniiniin, osa siroaa iiriksen eri rakenteista ja heijastuu takaisin silmää katsovalle. Kaikki silmän pigmentit ovat ruskean tai kellertävän sävyistä melaniinia, ja muut värit johtuvat valon sironnan ja melaniinin yhteisvaikutuksesta.
Mutta nyt siihen, mitkä ovat harvinaisimmat silmien värit!
10. Ruskea
Top 10 harvinaisimmat silmien värit aloitetaan siitä kaikkein vähiten harvinaisesta eli maailman yleisimmästä silmien väristä: ruskeasta. Vaikka meillä Pohjolassa ruskeat silmät ovat ihailtuja ja harvinaisia, eivät ne ole lainkaan erityiset koko maailman väestöä katsoessa. Noin 80%:lla maailman ihmisistä on ruskeat silmät.
Ruskeasilmäisillä on runsaasti melaniinia iiriksen tukikerroksessa. Tumma pigmentti absorboi eli imee valoa, joten silmät ovat ruskeat. Ja tietenkin ruskean värin tummuus riippuu siitä, miten paljon melaniinia värikalvolla muodostuu.
Alun perin jokaisella ihmisellä maailmassa oli ruskeat silmät. Ihminen, Homo sapiens, on ollut olemassa noin 300 000 vuotta ja suurimman osan tuosta ajasta jokaisella henkilöllä oli ruskeat silmät. Ruskeasilmäiset ihmiset lähtivät Afrikasta onnistuneessa muuttoaallossa muualle maailmaan noin 60 000 sitten ja levittäytyivät koko maapallolle.
Vasta noin 10 000 vuotta sitten tapahtui mutaatio, joka sai aikaan vaaleat värit silmissä.
9. Sininen
Maailmanlaajuisesti sinisilmäisiä ihmisiä on noin 8% väestöstä. Vaikka siniset silmä on vain alle kymmenesosalla koko maailman väestöstä, niin sininen on silti toiseksi yleisin silmien väri koko maailmassa. Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa vaaleat silmät ovat huomattavasti yleisemmät.
Nykytiedon mukaan valtaosa eurooppalaisten sinisilmäisyyttä aiheuttavista geenimuodoista vaikuttaisi olevan peräisin yhdestä noin 10 000 vuotta sitten Mustanmeren alueella tapahtuneesta mutaatiosta. Tuo mutaatio estää tai vähentää melaniinin muodostumista värikalvon tukikerroksessa, jolloin silmä imee vähemmän valoa.
Iso osa valosta siroaa värikalvon säikeistä ja rakenteista. Lyhytaaltoinen sininen valo siroaa kaikkein tehokkaimmin, jolloin näemme sinisen sävyn. Siniset silmät eivät siis ole oikeasti siniset, sillä iiriksessä ei muodostu sinistä pigmenttiä; eikä harmaata tai vihreää.
Sininen silmien väri pääsi yleistymään ihmisen siirtyessä yhä pohjoisempaan. Silmien (ja ihon) melaniini suojaa auringonvalolta, mutta pohjoisilla leveyksillä aurinko ei paistanut samalla tavalla kuin ihmisen synnyinkodissa Afrikassa, joten ruskea silmien väri ei ollut enää niin tärkeä ominaisuus.
8. Pähkinänruskea
Tiedämme nyt, miten ruskea silmän väri muodostuu ja miten syntyvät siniset silmät. Mutta entäs ne kaikki muut sävyt?
Pähkinänruskeat silmät ovat mosaiikki ruskean, vihreän ja kullan sävyjä. Pähkinänruskeissa silmissä iiriksessä on jonkun verran melaniinia ja niiden väri vaikuttaa muuttuvan valaistuksesta ja ympäristöstä riippuen.
Iiriksen eri alueilla on vaihtelevia määriä tummaa eumelaniinia, kellertävää feomelaniinia ja sekä alueita, joissa solut eivät tuota melaniinia lainkaan, jolloin valo siroaa kuten sinisissä silmissä. Tämä iloinen sekamelska saa aikaan monivivahteiset pähkinänruskeat silmät.
7. Kullanruskea
Kullanruskeat tai meripihkanväriset silmät poikkeavat pähkinänruskeista sillä, että niissä ei ole mukana lainkaan vihreää. Äskeisessä kohdassa esitellyt pähkinänruskeat silmät ovat vivahteikkaat, mutta kullanruskeat silmät ovat enemmän yksiväriset.
Meripihkanvärisissä silmissä on vähän tummaa eumelaniinia mutta suhteellisesti enemmän kellertäviä pigmenttejä kuin ruskeissa silmissä. Kellertävää feomelaniinia muodostuu värikalvolla tasaisesti.
Otetaan tähän väliin pikainen fakta tai enemmänkin virheellisen olettamuksen korjaus:
Vuosien ajan koulun biologian kirjoissa selitettiin silmien värin periytymistä yksinkertaisella kaaviolla. Jos molemmilla vanhemmilla on siniset silmät, niin missään tapauksessa lapsella ei voi olla ruskeat silmät. Ruskeasilmäisen vanhemman jälkikasvu taas on mitä todennäköisimmin ruskeasilmäinen. Ruskea väri on dominoiva eli vallitseva ja sininen on resessiivinen eli väistyvä. Siinä sitten laskettiin prosentteja eri värisille silmille ja niiden ilmentymiselle. Näissä kaavioissa ei kuitenkaan koskaan osattu selittää kaikkia muita silmien värejä ja niiden periytymistä.
Nykyään tiedetään, että silmien väri ei todellakaan periydy noin yksinkertaisesti – vain kourallinen ihmisen ominaisuuksista on yhden geenin aikaansaamaa. Silmien väriin vaikuttaa ainakin 16 eri geeniä, joten kyse on hyvin monimutkaisesta säätelystä.
6. Harmaa
Maailmanlaajuisesti noin 3 prosentilla ihmisistä on harmaat silmät. Harmaat silmät on helppo sekoittaa hyvin vaalean sinisiin silmiin, mutta läheltä tarkasteltuna niissä on vissi ero. Jopa ensimmäisessä, vuodelta 1843 peräisin olevassa, tieteellisessä silmien värien luokitusasteikossa harmaa on omana värinään.
Sinisten silmien tavoin harmaiden silmien värikalvon strooma on suhteellisen kirkas, sillä siinä ei muodostu juurikaan melaniinia.
Mutta harmaiden silmien strooman rakenne, mahdollisesti runsaampi määrä kollageenia, saa valon sirottumaan hieman eri tavalla kuin sinisissä silmissä, jolloin silmä näyttäytyy harmaana.
5. Vihreä
Vihreä ei kuulosta kovinkaan eksoottiselta silmien väriltä, mutta todellisuudessa se on hyvin harvinainen. Se on harvinaisin luonnollinen silmien väri. Maailmanlaajuisesti vain noin 2 prosentilla ihmisistä on vihreät silmät; Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa vihreät silmät ovat huomattavasti tuota yleisemmät.
Vihreissä silmissä on melaniinia enemmän kuin sinisissä silmissä, mutta vähemmän kuin ruskeissa. Vaaleissa silmissä tumman melaniinin määrä on vähäinen, joten valo siroaa sinisenä. Tuo sinertävä sironta sekoittuu iiriksessä muodostuvan kellertävän feomelaniinin kanssa, jolloin tuloksena on vihreä.
4. Heterokromia
Heterokromia ei ole varsinainen silmien väri, vaan synnynnäinen ominaisuus, jossa silmien pigmentaatio ei ole tasainen. Henkilöllä voi olla eriväriset silmät tai yhdessä silmässä voi olla useita eri värisiä alueita. Heterokromia on harvinainen, mutta täysin luonnollinen ominaisuus.
Täydellisessä heterokromiassa silmät ovat eri väriset – esimerkiksi toinen on sininen ja toinen ruskea. Osittaisessa eli sektorisessa heterokromiassa yhdessä silmässä on selkeä erivärinen alue.
Lisäksi on olemassa keskusheterokromia, jossa pupillin ympärillä on eri värinen rengas kuin iiriksen ulommassa osassa. Tämä on itse asiassa melko yleistä erityisesti vihreissä ja pähkinänruskeissa silmissä, jotka ovat sävyiltään vivahteikkaita.
Heterokromia johtuu siitä, että värikalvon eri osiin muodostuu eri määrä melaniinia. Kyseessä on useimmiten synnynnäinen ominaisuus, joka syntyy jo yksilönkehityksen aikana. Joissakin tapauksissa heterokromia voi ilmaantua myöhemmin esimerkiksi silmävamman, tulehduksen tai tiettyjen sairauksien seurauksena.
Arvioiden mukaan jonkinasteista heterokromiaa esiintyy alle yhdellä prosentilla maailman väestöstä.
3. Punainen
Punainen silmien väri liitetään vahvasti albinismiin; samoin kuin valkoiset hiukset ja hyvin vaalea iho. On kuitenkin täysin virheellistä sanoa, että kaikilla henkilöillä, joilla on albinismi, olisi edellä mainittu väritys. Ihmisellä albinismista tunnetaan noin 20 eri muotoa, joista osa ei vaikuta henkilön pigmentin muodostukseen millään tavalla.
Albinismi on yhteisnimitys ryhmälle perinnöllisiä tiloja, joista kaikki aiheuttavat eriasteista heikkonäköisyyttä. Mutta albinismiin voi liittyä myös vähäinen tai täysin olematon pigmentaatio ihossa, hiuksissa ja/tai silmissä.
Useimmilla henkilöillä, joilla on albinismi, on siniset silmät. Silmät voivat kuitenkin olla myös ruskean eri sävyjä tai mitä tahansa. Ja kuten moneen kertaan on sanottu, ei silmässä voi muodostua mitään muuta pigmenttiä kuin ruskeaa melaniinia – joten albinismi ei aiheuta punaisen värin syntymistä.
Mutta on totta, että punaiset silmät kyllä liittyvät albinismiin joissakin niissä muodoissa, joissa melaniinia ei muodostu tai muodostuu hyvin vähän.
Silmän verisuonet pysyvät normaalisti piilossa iiriksen tummaa eumelaniinia tuottavan pintakerroksen alla, mutta albinismissa vähäinen pigmentti ei riitä peittämään niitä. Siksi silmät näyttää punaisilta.
2. Violetti
Henkilöllä, jolla on albinismi, voi olla myös violetit silmät. Kuten äskeisessä kohdassa opimme: Jos ihmisellä ei ole lainkaan melaniinia, näyttävät silmät punaisilta, koska silmiin osuva valo heijastuu silmän verisuonista.
Jos taas henkilöllä on hieman melaniinia, mutta ei tarpeeksi sinisen silmien värin tuottamiseen, sekoittuvat punaiset heijastukset pieneen määrään sinistä. Näin muodostuu violettia.
Näyttelijä Elizabeth Taylorilla sanottiin usein olevan violetit silmät ja monesti ne siltä näyttivätkin. Hänellä ei kuitenkaan ollut albinismia, eikä violettia silmien väriä ole sellaisenaan olemassa. Taylorilla oli syvän tummansiniset silmät, jotka tietyssä valaistuksessa näyttivät violeteilta. Sävyä saatiin myös korostettua meikillä.
Lisäksi Taylorilla oli väitetysti distichiasis, synnynnäinen ominaisuus, jossa silmäluomesta kasvaa toinen ripsirivi. Se entisestään korosti Taylorin kauniiden silmien tummuutta.
1. Musta
Screenshot
Vaikka erittäin tummanruskea silmien väri voikin näyttää mustalta, ei musta ole luonnollinen silmien väri.
Mustat silmät ovat seurausta synnynnäisestä silmän kehityshäiriöstä nimeltään aniridia, jossa silmässä ei ole lainkaan värikalvoa eli iiristä. Silmässä on tällöin vain kahta väriä: valkoinen kovakalvo ja musta, laajentunut pupilli.
Maailmanlaajuisesti aniridiaa esiintyy noin yhdellä henkilöllä 40 000:sta, joten se on hyvin harvinainen.
Aniridia-sana tarkoittaa ”ilman iiristä”, ja värillisen iiriksen puuttuminen onkin kaikkein näkyvin ominaisuus. Nimestä huolimatta aniridialla on vaikutuksia koko silmän rakenteeseen sekä näkökykyyn, ja siihen saattaa joissakin tapauksissa liittyä myös muita oireyhtymiä ja kehityshäiriöitä.
Lue myös: