#vainsuomijutut
Jukolan viestissä nähdään yksi Suomen urheilukesän sykähdyttävimmistä hetkistä – 7 faktaa maailman suurimmasta viestisuunnistustapahtumasta
Jukolan viesti, yksi Suomen perinteikkäimmistä urheilutapahtumista, järjestetään tänä viikonloppuna jo 77. kerran. Kotkassa, Kymin lentokentän ympäristössä, 13.–14.6. järjestettävän Jukolan viestin slogan on Elämää metsästä, joka korostaa metsän ja suunnistuksen merkitystä fyysisenä, henkisenä ja yhteisöllisenä kokemuksena.
Vaikka keskellä yötä tuntemattomassa metsässä juokseminen kuulostaa painajaismaiselta, on se tuhansille suomalaisille ja ulkomaalaisille suunnistajille vuoden kohokohta. Jukolan viesti on täydellinen yhdistelmä huippu-urheilua, talkoohenkeä, vuosikymmenten perinteitä ja tietysti jättimäisen kesätapahtuman tunnelmaa.
Listafriikki suunnistaa siis nyt otsalampun valossa metsään, kun vuorossa on 7 mielenkiintoista faktaa Jukolan viestistä.
7. Jukolan viesti on maailman suurin viestisuunnistustapahtuma
Vaikka monesti sanotaan, että Jukolan viesti on maailman suurin suunnistuskilpailu, ei tämä pidä paikkaansa.
Ruotsissa järjestettävä O-ringen on viiden päivän mittainen tapahtuma, johon osallistuu vuosittain noin 20 000 kilpailijaa. Tuo rastiviikko yli 100 000 suunnistussuorituksella on maailman suurin suunnistuskilpailu.
Jukolan viesti on kuitenkin maailman suurin viestisuunnistustapahtuma joka kerää vuosittain 17 000 – 20 000 kilpailijaa. Se on myös Suomen suurin aikuisliikuntatapahtuma.
Kotka-Jukola 2026 tulee todennäköisesti olemaan yksi Jukolan viesti -historian suurimmista, sillä jo tammikuussa kisaan oli ilmoittautunut 17 279 kilpailijaa – yhteensä 3 065 joukkuetta 19 eri maasta. Jos joku nyt lähti laskemaan, niin tuossa ovat mukana sekä Jukolan viestiin (7 hengen joukkue) että Venlojen viestiin (4 hengen joukkue) osallistuvat joukkueet.
Osallistujaennätys on koronapandemiaa edeltänyt Kangasala-Jukola 2019, johon oli vastaavassa tammikuun vaiheessa ilmoittautunut 16 720 kilpailijaa. Kun kesäkuussa 2019 kisailtiin oli Jukolassa 1964 joukkuetta ja Venloissa 1721 joukkuetta: yhteensä 20 632 osallistujaa.
Ihan samaan ei koronavuosien jälkeen ole päästy, ja todennäköisesti tänäkään vuonna osallistujamäärä ei tule nousemaan yli 20 000, mutta väliäkö tällaisilla ennätyksillä – upea kesäinen urheilutapahtuma ja mieletön määrä suunnistajia joka tapauksessa!
6. Jukolan viesti järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1949
Mallia viestisuunnistuskilpailuun saatiin länsinaapurista, sillä Ruotsissa oli vuonna 1945 ruvettu järjestämään vuosittainen 10mila-kilpailu, johon osallistui – ja osallistuu edelleen – 10-henkinen joukkue, jonka jäsenistä jokaisella on 10 kilometrin mittainen osuus. Tämä kilpailu käydään niin ikään pitkälti yöaikaan.
Niinpä pääkaupunkiseudun suunnistajat päättivät järjestää samantyyppisen viestisuunnistuskilpailun, ja sen järjestämisestä vastaava ryhmä perustettiin 30. kesäkuuta 1948. Ryhmä sai nimekseen Kaukametsäläiset ry – ja tuo sama yhdistys on edelleen vastuussa Jukolan viestin järjestämisestä.
Ensimmäinen Jukolan viesti järjestettiin pääkaupunkiseudulla 12.–13.6.1949 ja siihen osallistui 41 joukkuetta; kaikki Suomesta. Noista joukkueista vain 15 pääsi maaliin.
Kaukametsäläisten tehtävänä on kaikki nämä vuodet ollut järjestää Jukolan viesti Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen hengessä. Siksi joukkueessa on aina 7 henkeä. Pitkään joukkueet myös koostuivat vain ”veljeksistä” eli miehistä.
5. Venlojen viesti
Kuva: Tuomas Vitikainen | CC BY-SA 4.0
Vuodesta 1951 naiset ovat olleet mukana tapahtumassa, joskin vuoteen 1977 saakka yksilökilpailun, Venlojen juoksun, muodossa. Venla-nimensä tuo kisa sai Seitsemän veljestä -romaanin tunnetuimmasta naishahmosta. Tuolloin Venlat lähtivät matkaan aamuvarhaisella, Jukolan viestin viimeisten osuuksien ollessa käynnissä.
Kun suosio ja osallistujamäärä kasvoivat, päätettiin juoksu muuttaa viestiksi. Kolmena vuotena naiset kisasivat kolmiosuuksisin joukkuein ja vuodesta 1981 lähtien Venlojen viesti on ollut neliosuuksinen.
Nykyisin naiset voivat osallistua myös Jukolan viestiin ja monia sekajoukkueita onkin mukana. Venlojen viesti sen sijaan on pyhitetty ainoastaan naisille.
Nykyisin Venlojen viesti on joukkuemäärältään lähes samankokoinen kilpailu kuin Jukolan viesti. Naiset starttaavat lauantai-iltapäivällä, ja monelle katsojalle tämä nopeampi kilpailu on jännittävämpää – ja toki aikataulullisesti sopivampaa – seurattavaa kuin miesten yöllinen maraton.
4. Sykähdyttävä lähtö otsalamppujen loisteessa
Lauantaina 13.6.2026 aurinko laskee Kymin lentokentällä klo 22.42. Jukolan viesti starttaa klo 23.
Kun lähes 2000 suunnistajaa on pakkautunut lähtöalueelle, on otsalamppujen aikaansaama valomeri mykistävä ilmestys. Lähtömerkki annetaan Kotka-Jukolassa höyrylaivan sumutorvella ja valomeri lähtee yhtenä ryppäänä liikenteeseen. Se onkin yön aikana ainut hetki, kun saman etapin kaikki suunnistajat ovat samassa paikassa yhtä aikaan.
Jukolan viestin lähtö, niin kutsuttu ”kiiltomato”, on ainutlaatuinen näky ja epäilemättä yksi Suomen urheilukesän sykähdyttävimmistä hetkistä.
Vaikka Suomen kesäyöt ovatkin tunnetusti valoisia, ovat otsalamput tarpeen metsän hämärässä. Erityisesti 2. ja 3. osuuksilla on jopa pimeää. Ja vaikka juokseminen ilman lisävalaistusta onnistuisikin, on kartanluku lisävalaistuksella huomattavasti helpompaa.
Vuonna 1994 koettiin kaikkien aikojen pohjoisin Jukolan viesti, kun tapahtuma järjestettiin Pelkosenniemellä. Reippaat 50 kilometriä napapiirin pohjoispuolella on aivan ainutlaatuinen paikka järjestää suuri kansainvälinen urheilutapahtuma.
Pohjoisen yöttömässä yössä, keskiyön auringossa, ei otsalamppuja juuri tarvittu.
Ja nouseehan se aurinko Kotkassakin taas jo klo 03.43.
3. Kisapaikka on kuin oma pieni kaupunki
Kuva: Matthäus Gehägeberg
Perinteikkään Jukolan viestin järjestäminen on kunnia-asia seuroille ja paikkakunnille, ja onhan se myösmerkittävä kansainvälinen mainos koko alueelle. Kilpailukeskus rakennetaan yhden viikonlopun ajaksi, mutta palveluissa ei säästellä. Jukolan viestin tapahtuma-alue on kuin oma kaupunkinsa.
Tänä vuonna kisakeskukseen odotetaan noin 50 000 ihmistä, mikä pitää sisällään tuhannet viestiin osallistujat, saman verran katsojia ja kannustajia, sekä tietenkin suuri määrä vapaaehtoisia varmistamassa tapahtuman sujuvan kulun.
Järjestäjäkaupunki Kotkan väkiluku on 50 000, joten samankokoinen kaupunki sykkii Kymin lentokentällä viikonlopun aikana.
Kilpailukeskuksessa on kauppoja, ravintoloita, kojuja, erilaista ohjelmaa, metsäkirkko, lääkäripalveluita ja kaikkea mitä suurtapahtumalta vain voikaan toivoa.
Lisäksi kisapaikalle on pystytetty valtavat telttasaunat, joiden lämpiämiseen tarvitaan useita kiukaita. Näissä saunoissa kisaajat voivat rankan suorituksen jälkeen ottaa rentouttavat löylyt ja suunnata vilvoittelemaan Jukola Beachille. Jukola Beach on lammikko, joka on tapahtumaa varten tyhjennetty, puhdistettu ja täytetty uudelleen talkoolaisten voimin. Itse lammikko on toki ollut paikalla aina.
2. Kartta on korvannut viestikapulan
Kuva: Tuomas Vitikainen | CC BY-SA 4.0
Kuten jo tiedämme, niin Jukolan viestissä on seitsemän osuutta. Tämä tarkoittaa tietenkin kuutta vaihtoa. Aiemmin vaihdossa on annettu seuraavan etapin suunnistajalle viestikapula, aivan kuten pikajuoksuviesteissä.
Onneksi nykyään käsiä ei tarvitse täyttää turhilla kapuloilla, vaan viestinvaihto tapahtuu kartan välityksellä. Oman osuutensa loppuun tuleva suunnistaja ottaa määrätyltä alueelta seuraavan osuuden urheilijalle kartan ja juoksee vaihtoalueelle. Kun kartta vaihtaa haltijaa, on viestinvaihto onnistunut.
Suunnistuksessa on tietenkin mahdoton ilmoittaa osuuksien pituuksia, sillä jokainen suunnistaja valitsee oman reittinsä. Mutta toki järjestäjät osaavat sanoa, mikä on optimaalinen osuuden pituus, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.
Tänä vuonna Venlojen viestin pisin osuus on hieman päälle 10 kilometrin mittainen 2. osuus, ja lyhin on 3. osuus noin 6 kilometrillä. Jukolan viestissä lyhin on 4. osuus noin 7 kilometrin mitallaan, ja pisin on kirsikkana kakun päällä oleva seitsemäs eli ankkuriosuus 15,9 kilometrillä.
Vuonna 2026 Jukolan viestin voittajan odotetaan olevan maalissa aamulla hieman ennen puolta seitsemää.
1. Voittajajoukkue lukee perinteisen Jukolan viestin sanoman
Kuva: V. K. Hietanen | CC BY 4.0
Historian toisesta, kesällä 1950 järjestetystä Jukolan viestistä lähtien voittajajoukkue on lukenut Jukolan viestin sanoman, joka on Kaukametsäläisten laatima.
Sanoma käsittelee aina jotain erityistä teemaa, jolle toivotaan näkyvyyttä, tai sitten Kaukametsäläiset tervehtivät sanoman välityksellä jotain ajankohtaista yhteisöä tai ryhmää. Vuosikymmenten mittaan on muun muassa onniteltu pyöreitä täyttäneitä järjestöjä kuten Suomen Olympiakomiteaa, Suomen Punaista Ristiä, Partioliikettä, Maanmittaushallitusta jne. Tervehdyksiä ovat saaneet esimerkiksi Turun yliopisto, Suomen metsästäjät, Itämeri, suomalainen bioenergia ja Lappi. 77 vuoteen mahtuu monenlaista sanomaa.
Useimmiten sanoman on pian maaliintulon jälkeen lukenut voittajajoukkueen ankkuri, mutta tämä ei ole sääntö. Voittajajoukkue saa itse päättää, kuka sanoman lukee.
Yllä olevassa kuvassa Liedon Parma on juuri voittanut Paimiossa vuonna 1972 järjestetyn Jukolan viestin ja joukkue on lukemassa sanomaa, joka tuolloin oli tervehdys Ympäristövuodelle.
Pitkään Jukolan viestin sanoma oli kirjoitettu ainoastaan suomeksi, mikä toki tuotti ruotsalaisille ja norjalaisille voittajille hienoisia hankaluuksia, mutta tietysti suomalaisyleisölle huvittavia hetkiä. 1990-luvun puolivälistä lähtien tervehdys on ollut luettavissa myös ruotsiksi ja viime vuosina myös englanniksi.
Voittajajoukkueet ovat koko Jukolan viestin historian ajan tulleet Suomesta (43 kertaa), Ruotsista (17 kertaa) ja Norjasta (16 kertaa). Miten käy tänä vuonna? Jatkaako ruotsalainen Stora Tuna OK menestyskulkuaan ja ottaa jo seitsemännen peräkkäisen Jukola-voiton?
Lue myös: