Elämäntapa
10 uskomatonta urheilufaktaa, jotka räjäyttävät tajuntasi
Urheilun historia pitää sisällään sekä huimia, uskomattomia, käsittämättömiä että myös koomisia tarinoita ja sitähän urheilu isoilta osin on: tarinoita.
Urheilu on monille ihmisille kuin uskonto tai avioliitto. Urheilun ystävillä on usein jokin suosikkiurheilija tai suosikkiseura, jonka kanssa pysytään yhdessä niin myötä- kuin vastoinkäymisissä.
Ennen kaikkea urheilussa viehättävät mitä erilaisimmat tarinat ja toinen toistaan käsittämättömämmät suoritukset, joissa urheilijat uhmaavat niin sanotusti jopa fysiikan- ja luonnonlakeja. Eikä urheilun kohdalla ole kyse aina välttämättä urheilijoista, vaan myös faneista, joiden tarinat hakevat vertaistaan; ammattilaisurheilua ei ylipäätään olisi olemassa ilman faneja.
Listafriikki.com käy seuraavassa läpi kymmenen uskomatonta urheilufaktaa, jotka tavalla tai toisella tulevat räjäyttämään tajuntasi. Ja kuten ehkä edellä olevasta pohjustuksesta käy ilmi, näiden faktojen kirjo on melkoisen laaja.
Tennishistorian pisin pallo kesti 29 minuuttia, lyhin ottelu minuutin vähemmän
Nyt jo uransa lopettanut Suomen kaikkien aikojen paras tennispelaaja Jarkko Nieminen kohtasi vuonna 2014 Floridassa pelatun Sony Openin 1. kierroksen ottelussa australialaisen Bernard Tomicin. Tuossa ottelussa tehtiin miesten tenniksen ATP-kiertueen historiaa, sillä Nieminen tarvitsi ottelun voittamiseen ainoastaan 28 minuuttia. Ottelu päättyi suomalaispelaajan eduksi eräluvuin 6-0, 6-1 ja Tomic sai koko ottelussa ainoastaan 13 pistettä.
Tämä edellä mainittu ottelu toimii tällä listalla kuitenkin vain vertailukohtana vielä käsittämättömämmälle palalle tennishistoriaa. Vuonna 1984 Vicki Nelson ja Jean Hepner ottivat toisistaan mittaa Virginiassa pelatussa naisten WTA-kiertueen ottelussa. Eräs ottelun palloista kesti käsittämättömät 29 minuuttia, siis minuutin verran kauemmin kuin Nieminen-Tomic-ottelu kokonaisuudessaan ja pallo toimitettiin verkon yli huimat 642 kertaa.
Lopulta Nelson voitti tuon pallon ja kommentoi tuota historiallisen pitkää pallorallia The New York Timesin vuoden 2009 haastattelussa seuraavasti: ”Olin ihan varma, että pääni sekoaa. Yritin sitten minkälaista tahansa lyöntiä, hän palautti sen aina takaisin. Se otti minulta pitkään, että löysin rohkeuden nousta verkolle, mutta sitten hän löi lyhyeksi jääneen pallon ja päätin tuon pisteen ikuisiksi ajoiksi.”
BOSTON BRUINS vai BQSTQN BRUINS?
”You had one job” on englanninkielinen lausahdus, jota käytetään tilanteissa, jossa henkilöllä on ollut tasan tarkkaan yksi tehtävä ja tämän tehtävän suorittaminen on mennyt pahasti pieleen. Tämä edellä mainittu lausahdus pätee erinomaisesti maailman parhaana jääkiekkosarjana pidetyn NHL:n ja ennen kaikkea joka vuosi mestarijoukkueelle ojennettavan Stanley Cup -pokaalin historiaan.
Kun yhdysvaltalaisseura Boston Bruins kaatoi vuoden 1972 Stanley Cup -finaaleissa New York Rangersin otteluvoitoin 4-2, kaiverrettiin seuran nimi mestaruuspystiin viidettä kertaa. Tällä kertaa kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan putkeen – kaivertaja, kun kaiversi pokaaliin BOSTONIN sijaan sanan BQSTQN. Mikäli toisen O-kirjaimen alle olisi ilmestynyt yksi väkänen, olisi se ollut selitettävissä esimerkiksi käden tärinällä, mutta tällaiselle tuplavirheelle on vaikea löytää selitystä. Mutta, jos sitä jonkinlaista teoriaa koittaa kehittää, niin kenties kaivertaja oli Quebecin provinssista: Quebecin provinssista tuleva NHL-seura Montreal Canadiens on Bruinsin pahin kiistakumppani, joten ehkäpä kaivertaja halusi osoittaa kaiverruksella mieltään.
Kyseessä ei ole ainoa kerta, kun pokaalia kaiverrettaessa on tapahtunut tällainen virhe, mutta tämä on ylivoimaisesti se kaikkein räikein. Muita virheitä ovat olleet Toronto Maple Leaes (Leafs) ja New York Ilanders (Islanders) sekä pelaajien osalta Adam Deadmarch (Deadmarsh), mitä tulee nimien väärinkirjoitukseen. Lisäksi vuonna 1984 NHL-seura Edmonton Oilersin omistaja Peter Pocklington ujutti pokaaliin isänsä nimen, Basil Pocklington, vaikka tällä ei ollut mitään tekemistä joukkueen kanssa.
Kolme NBA-pelaajaa, kullakin 12 seuraa ja taustalla sama valmentaja
NBA on maailman kovatasoisin koripallosarja ja yksi maailman seuratuimmista ammattilaissarjoista. Pelaajakaupat ja sitä myötä seuran vaihtaminen ovat arkipäiväinen osa NBA:ta ja joidenkin pelaajien kohdalla seura saattaa vaihtua jo heti siinä vaiheessa, kun pelaaja on varattu NBA:han; tämä oli esimerkiksi tarina Chicago Bullsissa pelaavan Lauri Markkasen kohdalla. Mutta onko sitten seuran vaihtaminen niin yleistä, että 12 eri NBA-seurassa pelaaminen menisi tähän kyseiseen kategoriaan ”arkipäiväinen”? Ei todellakaan ole.
NBA:n historia tuntee yhteensä neljä pelaajaa, jotka ovat edustaneet omalla pelaajaurallaan 12 eri NBA-seuraa. Toisin sanoen kyseessä on todella harvinaislaatuinen seikka, sillä pelkästään vuosien 1964-2014 välisenä aikana sarjassa on pelannut 3 071 pelaajaa. Näistä neljästä pelaajasta kolmella, Jim Jacksonilla, Tony Massenburgilla sekä Joe Smithilla, on melkoisen tajunnanräjäyttävä yhtäläisyys: heistä jokainen on pelannut yliopistovalmentajana valmennusuransa luoneen ja vuonna 2011 uransa päättäneen Gary Williamsin alaisuudessa.
Kaiketi tässä on kyse todella eriskummallisesta sattumasta, mutta samaan aikaan sitä tulee miettineeksi mitä ihmettä tässä voisi oikein olla taustalla…
Shaquille O’Neal ja vapaaheittojen painajainen
Koripalloliiga NBA:ssa vuosina 1992-2011 pelannut Shaquille O’Neal on yksi kaikkien aikojen koripalloilijoista. Hän voitti maailman kovimpana koripallosarjana pidettävän NBA:n mestaruuden neljä kertaa, hänet valittiin NBA-finaalien arvokkaimmaksi pelaajaksi kolmesti ja vuonna 2016 hänet nimettiin NBA:n kunniagalleriaan, Hall of Fameen.
Vaikka O’Neal, jonka kohdalla tuota uskomattomien saavutusten listaa voisi jatkaa miten pitkään tahansa, kuuluukin urheilulajinsa historian parhaisiin pelaajiin, ei hän ollut aivan kaikessa seppä syntyessään, eikä myöskään lopettaessaan. O’Neal oli mestarillinen korinaluspelaaja, mutta samaan aikaan hän oli yksi NBA:n historian huonoimmista vapaaheittojen heittäjistä. On nimittäin niin, että O’Neal pääsi NBA-uransa aikana vapaaheittoviivalle peräti 11 252 kertaa ja näistä yrityksistä hän heitti ohitse 5 317. Vapaaheittojen pitäisi olla koripallossa yksi helpoimmista tehtävistä, mutta O’Nealille se ei syystä tai toisesta sitä ollut.
Kaikkein koomisin yksityiskohta on kuitenkin tämä: ainoastaan 74 pelaajaa on ylipäätään päässyt yrittämään vapaaheiton upottamista korisukkaan useammin kuin O’Neal on heittänyt ohitse. Ei siis ihme, että vastustajajoukkueet eivät epäröineet rikkoa tätä 216-senttistä ja 147-kiloista järkälettä.
Sulkapallolyönti päihittää Formula 1 -auton
Sulkapallo on monien yllätykseksi yksi maailman suosituimmista urheilulajeista ja maailmanlaajuisesti sitä pelaa säännöllisesti peräti 220 miljoonaa ihmistä. Eikä tuo suosio ole loppujen lopuksi yllättävää, sillä kyseessä on suhteellisen edullinen laji harrastettavaksi sekä äärimmäisen hyvä liikuntamuoto.
Sulkapallo on myös äärimmäisen viihdyttävä laji seurattavaksi. Pallo liikkuu verkolta toiselle hurjassa tahdissa ja jokaisessa ammattilaisottelussa pääsee näkemään henkeäsalpaavia suorituksia. Mutta mikä sitten tekee erinomaisen sulkapalloilijan? Ennen kaikkea kyky lyödä lujaa ja tarkasti, atleettisuus ja erinomainen reaktionopeus. Näistä edellä olevista ominaisuuksista juuri tuo reaktionopeus on kaiken A ja O, mikäli sitä mielii menestyä tämän upean lajin parissa. Refleksien merkitystä sulkapallossa kuvaakin kaikkein parhaimmin yksi fakta ylitse muiden: kaikkien aikojen kovimman lyönnin nopeudeksi on mitattu aivan tajuttomat 385 kilometriä tunnissa. Tuota uskomatonta ennätystä pitää hallussaan indonesialainen Muhammad Ahsan.
Mikäli tuo lukema ei vakuuta puhtaasti numeroina esitettynä, niin perspektiiviä sille antaa se, ettei edes Formula 1 -auto yllä tuollaisiin nopeuksiin.
Superfanien superfani
Urheilussa kuuluu käytettävän usein sanaa superfani. Tällä tarkoitetaan intohimoisesti johonkin lajiin, seuraan tai pelaajaan suhtautuvaa fania, joka elää ja hengittää fanittamaansa kohdetta. Jos superfanin määritelmänä käytettäisiin vuonna 1998 menehtynyttä Giles Pelleriniä, löytyisi heitä maailmanhistoriasta mitä todennäköisimmin vain yksi – siis kyseinen herrasmies.
Etelä-Kalifornian yliopistossa aikanaan opiskellut Pellerin oli työajallaan puhelinyhtiön johtohenkilöitä ja vapaa ajallaan entisen opinahjonsa amerikkalaisen jalkapallon joukkueen, Trojansin, intohimoinen fani. Vuosien 1925-1998 välisenä aikana hän näki Trojansin jokaisen ottelun paikan päällä, kiertäen ympäri Yhdysvaltoja ja matkustaen lentokoneella, junalla sekä autolla yhteensä yli miljoona kilometriä. Kaiken kaikkiaan Pellerin oli paikan päällä 797 Trojansin ottelussa putkeen.
Vaikka kuolema on usein surua aiheuttava tapahtuma, jokainen meistä lähtee täältä vuorollaan. Pellerinin kohdalla tämä maallinen elämä olisi tuskin voinut saada osuvampaa loppua, mikäli pääsisimme kysymään asiaa mieheltä itseltään: hän nimittäin menehtyi 91-vuotiaana sairaskohtaukseen, ollessaan katsomassa Trojansin paikallisottelua Kalifornian yliopistojoukkue Bruinsia vastaan.
Kiinan sensaatiomainen kehitys olympialaisissa
Kun Kiinassa asetetaan valtion toimesta jokin tavoite, oli sitten kyse urheilusta, teknologiasta ja oikeastaan kaikesta maan ja taivaan väliltä, sitä tavoitetta lähdetään jahtaamaan tosissaan, eikä sanalle epäonnistuminen ole omaa aikaansa tai paikkaansa.
Edellä olevasta konkreettisena esimerkkinä toimii maan olympiamenestys urheilun saralla. Ennen vuotta 1984 Kiina ei nimittäin ollut voittanut ainoatakaan olympiamitalia, talvi- tai kesäolympialaisissa – joskin monelle saattaa tulla yllätyksenä, ettei maa ylipäätään osallistunut olympialaisiin vuosina 1956-1980 – mutta sitten alkoikin tapahtua. Vuoden 1984 olympialaisista, jotka järjestettiin Los Angelesissa, kotiintuomisina oli 32 mitalia ja vuoden 2008 kotiolympialaisissa, Pekingissä, nähtiin todellinen huippu, kun Kiina voitti mitalitilaston 100 mitalin saaliillaan.
Tähän päivään mennessä Kiina on voittanut kesäolympialaisissa 546 mitalia ja 224 kultamitalillaan se on kaikkien aikojen mitalitaulukossa neljäntenä. Lisäksi maalla on 62 talviolympialaismitalia. Tällä hetkellä Kiinassa panostetaan hurjat määrät rahaa jalkapalloon, joten ei olisi mikään ihme, mikäli Kiina olisi tulevaisuudessa yksi kestomenestyjistä myös jalkapallon saralla.
NBA-seura Philadelphia 76ers varasi 49-vuotiaan apteekkarin
Kun pelaajaa tulee varatuksi NBA:han, tuo hetki ei unohdu koskaan. Tuossa yhdessä hetkessä konkretisoituu vuosien mittainen hurja työ – kaikki se hiki, veri ja kyyneleet. Vuoden 1983 NBA Draftissa nähtiin kuitenkin jotain täysin käsittämätöntä, mikä ei istu millään tavalla tähän edellä mainittuun kuvaukseen.
Koko varaustilaisuuden viimeinen varausvuoro oli Philadelphia 76ersin käsissä ja sen sijaan, että pennsylvanialaisseura olisi varannut maailman kovimpaan koripalloliigaan nuoren pelaajan ja toteuttanut tämän unelman, päätti seuran silloinen omistaja Harold Katz varata 49-vuotiaan apteekkarin, Norman Horvitzin. Vuosien mittaan kaksikon keskinäisestä suhteesta on liikkunut paljon huhuja, mutta ainakin se tiedetään, että he olivat keskenään pokerikaveruksia. Horvitz kommentoi tapahtunutta tuolloin vitsaillen The New York Timesille: ”Pelasin aikanaan koripalloa ja siksi olen yllättynyt, ettei minua varattu aiemmin.”
Tämän käsittämättömän tempun myötä 76ers saattoi menettää potentiaalisen supertähden: vaikka kaikkein suurimmat lupaukset varataan aina jo alkupäässä, myös varaustilaisuuden loppupuolella varatuista pelaajista voi kasvaa todellisia huippunimiä.
Wilt Chamberlain
Kun puhutaan kaikkien aikojen parhaista koripalloilijoista, joita maa on päällään kantanut, Wilt Chamberlain kuuluu eittämättä tähän keskusteluun. Hän pelasi NBA-urallaan 1 045 runkosarjaottelua, teki niissä hulppeat 31 419 pistettä, hän on kaikkien aikojen pistetilastossa sijalla seitsemän ja lisäksi hän on kaikkien aikojen levypallokuningas (23 924 levypalloa).
Koripallo-ottelussa voittajajoukkue tekee useimmiten 90-120 pistettä. Vuonna 1962 Chamberlain teki kaikkien aikojen piste-ennätyksen yksittäisten otteluiden osalta, kun hän pussitti San Francisco Warriorsin paidassa käsittämättömät 100 pistettä, mikä on 19 pistettä enemmän kuin toisena kyseisellä listalla olevalla Kobe Bryantilla. Kaiken kaikkiaan Chamberlain esiintyy Top 10:ssä peräti kuusi kertaa.
Kun siis keskustelunaiheena on Chamberlain, esille nousee kerta toisensa jälkeen tuo ikimuistoinen New Yorkin ilta. Vuonna 1999 menehtynyt koripallolegenda ylsi myös toiseen, kenties vielä hurjempaan saavutukseen, josta ei aivan liikaa puhuta. Koripallossa termi ”tripla-tupla” tarkoittaa sitä, että pelaaja heittää vähintään kymmenen pistettä, ottaa kymmenen levypalloa ja antaa kymmenen koriin johtanutta syöttöä, yhdessä ottelussa. Chamberlain on kuitenkin yltänyt NBA:n historiassa ainoana pelaajana niin sanottuun tupla-tripla-tuplaan, joka siis vaatii kuhunkin edellä mainittuun kategoriaan luvun 20.
Chamberlain oli ylipäätään täysin poikkeuksellinen urheilija: hän kuuluu sekä koripallon että lentopallon Hall of Fameen ja lisäksi hän voitti yliopistourallaan kolme mestaruutta korkeushypyssä.
Michael Phelps > 109 maata
Muistaahan jokainen koulusta tutun lausahduksen ”suu auki suurempaan”. Mikäli muistisi tarvitsee virkistystä, kahta lukua käyttäessä suu on auki suuremman luvun suuntaan ja käytössä on merkki ”>”.
Mutta mitäs ihmettä tuo suu auki suurempaan -merkki sitten tarkoittaa yhdysvaltalaisuimari Michael Phelpsin kohdalla?
Michael Phelps on kaikkien aikojen olympiaurheilija. Hän voitti urallaan uskomattomat 23 olympiakultaa ja kaiken kaikkiaan 28 olympiamitalia. Tuolla kultamitalien määrällään hän jättää kesäolympialaisten kaikkien aikojen mitalitaulukossa taakseen 109 eri maata; perässä ovat muun muassa Jamaikan ja Etiopian kaltaiset maat, jotka tunnetaan erityisesti juoksijoistaan. Ja, jos katsotaan puhtaasti voitettujen mitalien kokonaismäärää kesäolympialaisissa, jää tuossakin tilastossa Phelpsin taakse 86 maata.
Yksi olympiahistorian huikeimmista tarinoista oli Phelpsin paluu kilparadoille.
Nykyisin 34-vuotias yhdysvaltalainen näet ilmoitti vuoden 2012 olympialaisten jälkeen, voitettuaan Lontoossa järjestetyissä olympialaisissa kuusi olympiamitalia, että hänen uransa on ohitse. Hän kommentoi päätöstään Timen haastattelussa sanoin ”Se oli siinä. Homma on paketissa. Siirryn eläkkeelle. Haluan uintiurani olevan ohitse, enkä halua olla missään tekemisissä lajin kanssa”, mutta muutti mielensä kaksi vuotta myöhemmin ja alkoi valmistautumaan Rion vuoden 2016 olympialaisiin. Riossa hän voitti viisi olympiakultaa ja yhden olympiahopean, osoittaen olevansa lajinsa ehdoton kuningas.
🤷♂ Mikä on ollut sinulle se kaikkein mieleenpainuvin urheiluhetki?! Kerro oma tarinasi kommenttikentässä tai somekanavissamme ⬇⬇