#vainsuomijutut
Aikuinen nainen, Kulkuri ja joutsen sekä muut suomalaiset ikivihreät, jotka suureksi järkytykseksi ovatkin käännöskappaleita
Tämä lista voi järkyttää herkimpiä, sillä nyt listataan yllättävät suomalaiset käännöskappaleet. Kuka olisi arvannut, että nämä suomalaisten suosikkilaulut eivät olekaan alkuperäisiä versioita?
Uskaltaisin väittää, että jokainen karaokea koskaan laulanut suomalainen on vähintään kerran vetäissyt jonkun tämän listan biiseistä. Nämä ovat ikivihreitä klassikoita ja äärimmäisen vankkumaton osa suomalaisuutta.
Mutta. Listan legendaariset laulut eivät ole alunperin suomalaisia. Menneinä vuosikymmeninä käännöskappaleita tehtiin hyvinkin paljon, mutta nykyisin se on melko harvinaista. Monet sukupolvesta toiseen suosiota niittävät laulut ovatkin peräisin muilta mailta.
Vielä pieni varoitus: Lista voi särkeä illuusion lempikappaleesi suomalaisuudesta!
Aikuinen nainen
Jos Suomessa menee mihin tahansa paikalliskuppilaan, jossa lauletaan karaokea, niin Aikuinen nainen tulee vähintään kerran. Kuka myöntää joskus vetäneensä sen itse?
Paula Koivuniemen vuonna 1982 levyttämän legendaarisen kappaleen suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kaisu Liuhala ja sovituksesta on vastannut Esa Nieminen.
Vaikka Aikuinen nainen on Koivuniemen nimikkobiisi ja kuin tehty hänen äänelleen, ei se alunperin sitä ole. Italiankielinen Maledetta primavera eli kirottu kevät on Gaetano Savion sävellys ja Amerigo Cassellan sanoitus, joka tehtiin San Remon musiikkifestivaaleja varten vuonna 1981. Kyseisillä festivaaleilla valitaan edelleen Italian edustaja Eurovision laulukilpailuun.
Festivaaleilla Maledetta primaveran esitti Loretta Goggi, joka jäi niukasti ulos Euroviisuista tullen kisassa kakkoseksi. Kappaleesta ja Goggin tulkinnasta tuli kuitenkin huippusuosittu ja siitä on tehty versioita monilla eri kielillä.
Hopeinen kuu
Reino Helismaan upeat sanat ja Olavi Virran legendaarinen ääni – siinä on suomalaisuutta kerrakseen! Hopeinen kuu -kappale on kuitenkin alunperin italialainen teos nimeltään Guarda che luna.
Tunnelmallisen laulun on sanoittanut ja säveltänyt Gualtiero Malgoni ja sen levytti ensimmäisen kerran Fred Buscaglione vuonna 1959. Kuten moni muukin käännöskappale, myös tämä versioitiin melko nopeasti eri kielillä, mutta missään muualla Guarda che lunasta ei ole tullut niin iso osa maan ja kansalaisten sielunmaisemaa kuin Suomessa.
Oletko muuten koskaan pistänyt merkille, että sävelmä alkaa jostain muualta tutulla introlla? Ensimmäiset sävelet on lainattu Ludwig van Beethovenin pianosonaatti nro 14:stä, joka tunnetaan paremmin Kuutamosonaattina.
Ja vaikka Hopeinen kuu mielletään yleisesti tangoksi ja on sitä Tangomarkkinoillakin kilpailijat esittäneet, ei se kyllä tangoksi taivu – ei sitten millään. Hopeinen kuu on foxtrot, ja täytyy sanoa, että itse tanssisin sen tahdissa ennemmin vaikka valssiakin kuin tangoa.
Olen suomalainen
Vaikka Kari Tapio laulaa riipaisevasti suomalaisuudesta varsin isänmaallisessa Olen suomalainen -kappaleessa, niin kyllä tämän tietää muutkin vain yksin suomalaiset. Kyseessä on nimittäin italialaisen Salvatore ”Toto” Cutugnon kappale L’italiano, joka huokuu italialaista kansallistunnetta yhtä mahtipontisesti kuin Raul Reimanin suomenkielinen sanoitus suomalaisuutta.
Cutugno osallistui kappaleella San Remon musiikkifestivaalille ja levytti sen vuonna 1983. Euroviisuedustusta ei irronnut, sillä L’italiano jäi viidenneksi. Siitä tuli kuitenkin kansainvälinen hitti, jonka voi kuulla radiossa ympäri maailmaa sekä alkuperäisenä esityksenä että yhtenä monista käännetyistä versioista.
Suomessa oltiin nopeita: Olen suomalainen päätyi Kari Tapion Olen suomalainen -nimiselle albumille, joka julkaistiin jo samaisena vuonna (1983).
Kulkuri ja joutsen
Vahvasti suomalaista kansallishenkeä uhkuva Kulkuri ja joutsen on monien suureksi järkytykseksi käännöskappale. Alkuperäinen kappale on ruotsalaisen Lasse Dahlquistin käsialaa ja sen levytti ensimmäisen kerran ruotsiksi Edvard Persson vuonna 1939.
Suomenkieliset sanat Lite grann från ovan -kappaleeseen teki Reino Helismaa ja se levytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1950. Kulkuri ja joutsen -kappaleen teki Suomessa tunnetuksi laulaja, näyttelijä, keihäänheiton olympiavoittaja ja jousiammunnan maailmanmestari Tapio Rautavaara.
Laivat
Laivat on yksi Rauli ”Badding” Somerjoen rakastetuimmista kappaleista. Hittejä toisensa jälkeen sanoittanut ja säveltänyt Badding ei kuitenkaan ollut mukana laulun luomisprosessissa, vaan ”ainoastaan” levytti siitä huippusuositun version. Suomenkieliset sanat tähän ikivihreään teki paljon venäläisiä kappaleita kääntänyt Irma Arvola.
Alunperin kyseessä on neuvostoliittolainen iskelmä, jonka nimi Пароходы on suomeksi höyrylaivat. Kansainvälisesti tunnetuksi kappaleen teki Valeri Leontjevin tulkinta vuodelta 1985 ja samaisena vuonna Laivat levytettiin Baddingin toimesta myös suomeksi.
Dirlanda
Ei voi mitään: Dirlanda jää soimaan päähän. Läpi kappaleen toistuva ”daa dirlan dirlan daa” ja loppua kohden kiihtyvä tempo tekevät siitä täydellisen korvamadon. Tunnetuin suomalainen tulkinta lienee Kai ”Kuju” Hyttisen levytys vuodelta 1972.
Kyseessä on kreikkalainen kansansävelmä, mutta vaikka Saukin (Sauvo Puhtila) suomenkielisessä käännöksessä seikkaillaankin Ródoksella, on Ντιρλαντά peräisin Kalymnóksen saarelta.
Kansainvälisesti tunnetuksi tämä sävelmä nousi sen jälkeen, kun kreikkalainen laulaja sekä lauluntekijä Dionysis Savvopoulos levytti siitä oman versionsa vuonna 1969. Kappaleessa oli selvä potentiaali nousta suureksi hitiksi ja siitä julkaistiin muutaman seuraavan vuoden aikana useita versioita eri kielillä; suomi mukaan lukien.
Alkuperäistä kansansävelmää ovat laulaneet merimiehet seilatessaan Välimerellä pesusieniä sukeltamassa. Sanat rohkaisevat ja kertovat tulevista mahdollisuuksista. Sopii hyvin kappaleen kotipaikkaan, sillä Kalymnós tunnetaan Kreikan pesusienisaarena – aikanaan asukkaat saivat merkittävän osan tuloistaan juuri näiden sienieläinten keräämisestä sukeltamalla.
Hieman ovat Dirlandan sanat käännösten myötä muuttuneet!
Pesusieniä on muuten käytetty aikoinaan raskauden ehkäisyssä: 10 entisaikojen kummallista ja kyseenalaista ehkäisymenetelmää.
Volga
Käännöskappale Volgan alkuperää etsiessä ei nimestä ja sanoituksesta huolimatta suunnata itänaapuriin. Kyseessä on saksalaisen Dschinghis Khan -yhtyeen vuonna 1979 levyttämä hittibiisi, jonka alkuperäinen nimi on Moskau – eli siinä lauletaan Moskovasta.
Jo samana vuonna Suomessa oltiin kärppänä ja Juhamatti levytti Volgan Raul Reimanin suomenkielisellä sanoituksella. Kului kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin Volga nousi kulttiasemaan. Tämä tapahtui Frederikin vuonna 2002 tekemän version myötä.
Vielä pienenä lisäfaktana: Dschinghis Khan -yhtye oli Saksan edustaja vuoden 1979 Euroviisuissa sijoittuen neljänneksi. Bändi oli kyhätty kasaan nimenomaan Euroviisuja varten ja sen edustuskappale oli nimeltään Dschinghis Khan. Samaisena vuonna Frederik levytti Tsingis Khan -kappaleen Juha Vainion suomenkielisellä sanoituksella.
Mombasa
Mombasan tarina on erikoinen, sillä kyseessä on instrumentaalikappale nimeltään Ibo lelè, jonka italialainen muusikko Fabio Frizzi sävelsi alunperin trumpetille. Ibo lelè kuului vuonna 1974 julkaistun Amore Libero -elokuvan soundtrackille. Amore Libero oli pienellä budjetilla tehty eroottinen elokuva, joka ei koskaan päätynyt Italian ulkopuoliseen teatterilevitykseen.
Suomalaisessa Finnlevyssä kasapäin ulkomaisia kappaleita läpi käynyt Arto Alaspää bongasi tunnussävelmän mitäänsanomattomaksi kutsutun elokuvan soundtrackilta ja levy-yhtiön tuottaja Gugi Kokljuschkin ihastui melodiaan myös. Ensimmäiset sanansa italialainen sävellys sai siis suomeksi, ja lyriikka on Jyrki Lindströmin käsialaa.
Hyvää huomenta Suomi
Hyvää huomenta Suomi on rekkakuskeille osoitettu ylistyslaulu, johon suomenkieliset sanat on tehnyt Juha Vainio. Kovin suomalaisesta tunnelmastaan huolimatta kyseessä on käännöskappale. Alkuperäinen City of New Orleans on amerikkalainen countrylaulu, joka on kokonaisuudessaan laulaja-lauluntekijä Steve Goodmanin käsialaa. Goodmanin esittämä single julkaistiin vuonna 1971.
Vainion vuonna 1976 tekemä sovitus sai ensiesittäjäkseen yhtyeen nimeltä Karma ja myöhemmin esimerkiksi Matti Eskon tulkinta on noussut suureen suosioon.
Sen verran Vainio käytti käännöksessä taiteilijan vapautta, että yöjuna Chicagosta New Orleansiin vaihtui rekkamiehen matkaan läpi Suomen.