Yhteiskunta
10 entisaikojen kummallista ja kyseenalaista ehkäisymenetelmää
Tällä viikolla tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun e-pillerit tulivat markkinoille. Tarvetta olisi ollut jo aiemmin, sillä sen verran hämäriä ovat olleet entiset ehkäisymenetelmät.
Yhdysvaltalainen sairaanhoitaja Margaret Sanger lanseerasi jo vuonna 1912 vallankumouksellisen ajatuksen syntyvyyden kontrolloimisesta. Tuhansien vuosien ajan sitä oli jo tehty, mutta 1900-luvun alussa vastustus oli suurta. Sangerin oma äiti oli kuollut 50-vuotiaana 18. raskauden jälkeisiin komplikaatioihin ja Sanger näki mielessään ”maagisen pillerin”, jolla raskauksia voitaisiin ehkäistä. Hän avasi New Yorkiin vuonna 1916 ehkäisyklinikan, jossa tarjottiin neuvoja ja välineitä.
Pillereiden markkinoille saamiseksi tarvittiin kuitenkin hurja määrä tutkimustyötä, vaikka tiedettiin, että hiirillä tietyt hormonilisät estivät raskauksia. Koska Yhdysvalloissa vastustus ”luonnottomaan” pilleriin oli suurta, tehtiin ensimmäisen vaiheen ihmiskokeet Puerto Ricossa, Meksikosssa ja Haitilla. Hormonaalinen ehkäisypilleri sai myyntiluvan jo vuonna 1957, mutta sitä sai määrätä vain kuukautiskipuihin. Kesäkuun 23. päivänä vuonna 1960 lääkärit saivat alkaa määräämään e-pilleriä siihen, mihin se oli kehitetty.
Ehkäisypilleri on yksi viime vuosisadan merkittävimmistä keksinnöistä. Sangerin sitaatti vuodelta 1920 pitää nykyäänkin paikkaansa:
”Nainen, joka ei voi hallita omaa kehoaan, ei voi kutsua itseään vapaaksi”
Ja on täysin käsittämätöntä, että aiheesta täytyy EDELLEEN käydä kamppailua!
Siinä päivän paatos, ja nyt Listafriikki tutustuttaa lukijat siihen, minkälaisia entisaikojen ehkäisymenetelmät ovat olleet. Spoiler alert: Ei kovin miellyttäviä!
Hunaja ja krokotiilin uloste
Suunnataan ensiksi muinaiseen Egyptiin. Vanhoissa korkeakulttuureissa syntyvyyden säätely otettiin vakavasti, joten käytettävien ehkäisymenetelmien kirjo oli laaja.
Lähes neljätuhatta vuotta sitten egyptiläiset naiset ottivat tahmaista hunajaa kepin päähän ja peittivät sillä kohdunsuunsa. Jo yksistään hunajalla pääsi pitkälle, mutta lisävarmistukseksi he pyörittelivät krokotiilin pökäleistä palloja ja asettivat niitä sisälleen. Jos ulosteesta ei muuta hyötyä ollut, niin sen voisi kuvitella olleen loistava tunnelman tappaja, joten sinänsä se oli tehokas ehkäisymenetelmä.
Egyptiläiset eivät olleet ainoita kakkaan turvautujia, sillä Intiassa norsun jätöksillä terästettyä hunajaa käytettiin samassa tarkoituksessa.
Sitruuna
Idea modernista pessaarista pohjautuu 1600-luvulla käytettyyn sitruunanpuolikkaaseen. Sitruunasta puristettiin mehu pois, minkä jälkeen nainen asetti kuoren sen sisälleen. Kuori esti siemennesteen pääsyn pidemmälle ja ajateltiin myös, että sitruunan hapot eliminoisivat nesteen vaikutuksen, vaikka silloin ei vielä tiedettykään siittiöistä.
Giacomo Casanova, 1700-luvulla elänyt viulisti, kirjailija ja seikkailija, joka maailmalla on tullut tunnetuksi lähinnä naistenmiehenä, on kertonut muistelmissaan olleensa sitruunanpuolikkaan ahkera käyttäjä. Pikku-Casanovat eivät mitä ilmeisimmin olleet suunnitelmissa.
Sitruuna ei, vähemmän yllättäen, tehnyt hyvää naisen limakalvoille.
Sieni erilaisilla mausteilla
Naisten tiedetään läpi historian käyttäneen erilaisia kasvien osia estääkseen raskaaksi tulemisen. Merestä kerättyjä sienieläimiä, pesusieniä, on käytetty laajasti ympäri maailman; ne imevät ja estävät. Ranskassa pesusieniä on liotettu brandyyn, Isossa-Britanniassa oliiviöljyyn ja Italiassa sitruunaan.
Vanhimmat kirjalliset merkinnät ”spermablokkaajasta” löytyvät kuitenkin Talmudista, joka on juutalaisten tärkeä, Tooraa täydentävä selitys- ja tulkintakirja.
Talmudissa kirjoitetaan, että etikassa liotetun pesusienen käyttäminen on sallittua vain kolmessa tilanteessa: Suojellaan nuorta tyttöä, jolle raskaus voisi olla hengenvaarallinen (Toim. huom.: Herää kysymys, että miten tyttö joutuu sellaiseen tilanteeseen…). Suojellaan raskaana olevaa naista toiselta hedelmöittymiseltä. Suojellaan imettävää naista tulemasta uudelleen raskaaksi.
Ehkäisysieni on edelleen käytössä oleva väline, mutta se on tehty synteettisestä polyuretaanista, eikä sitä ole liotettu missään keittiön kaapista löytyvässä nesteessä.
Huuhtominen
Intiimisuihkuja on edelleen myynnissä, mutta niitä käytetään vain tehostettuun pesuun, ei raskauden ehkäisyyn. Näin ei kuitenkaan aina ole ollut.
1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla terveydenhuollonkin piirissä pidettiin tehokkaana ehkäisymenetelmänä sitä, jos emättimen huuhtoo nopeasti ja voimalla heti siemensyöksyn jälkeen. Idea on hieman nurinkurinen, sillä eikös sisäänpäin suuntautuva suihku vain ohjaa pikkukavereita eteenpäin!?
Huuhteluaineiksi ovat kelvanneet sooda (mihin ruokasooda ei kelpaisi?), sitruunamehu, etikka ja valitettavasti myös myrkylliset desinfiointiaineet. 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Lysol-puhdistusaineeella suihkuttelu oli Yhdysvalloissa kaikkein suosituin ehkäisymenetelmä. Siitäkin huolimatta, että naiset saivat kivuliaita rakkoja ja haavaumia, eikä tappavilta myrkytyksiltä tai tulehduksiltakaan vältytty.
Onneksi e-pilleri keksittiin, sillä niinkin lähellä historiassa kuin 1950-luvulla, Coca-Colan hiilihappojen ja sokerin ajateltiin räjäyttävän siittiöt, joten seksin jälkeen naisen piti ravistaa kokispulloa, asettaa se alapäähänsä ja ottaa vastaan sihisevä suihku. Voi kuinka toivoinkaan, että tämä olisi ollut vain urbaanilegenda!
Elohopea ja muut metallit
Keskiaikaa ei turhaan sanota ”pimeäksi keskiajaksi”, sillä varsinkaan lääketieteelliset metodit eivät kestäisi nykyisin päivänvaloa. Sama pätee ehkäisymenetelmiin.
Sepillä oli pajoissaan vedellä täytettyjä ämpäreitä, joissa he viilensivät takomiaan metalliesineitä. Metallista kuitenkin irtosi aina veteen haitallisia aineita, ja jostain syystä joku oli keksinyt, että sepänvettä kun juo, niin ei tule raskaaksi. Ajatus säilyi vuosisatojen ajan, aina ensimmäiseen maailmansotaan saakka, jolloin jotkut naiset menivät vapaaehtoisesti tehtaisiin töihin saadakseen ilmaisen altistuksen lyijylle.
Kiinassa, varhaisen korkeakulttuurin aikaan, naiset joivat öljystä ja elohopeasta tehtyä seosta, jonka piti tyhjään mahaan nautittuna estää epätoivottu raskaus. Elohopean juominen oli varmasti tehokas keino raskauden ehkäisemiseen, sillä jatkuvasti syötynä se voi johtaa hedelmättömyyteen.
Elohopea, kuten myös sepänvesi ja lyijy, on erittäin myrkyllistä ja sille altistuminen voi johtaa kuolemaan. Raskaus on ehkä pienin murhe siinä vaiheessa.
Salakavalat kuunsäteet
Monissa muinaisissa uskonnoissa taivaankappaleet olivat yhtä jumalien kanssa. Ei siis ole kumma, että planeetoilla, tähdillä ja Kuulla oli tekemistä myös lisääntymisen kanssa.
Grönlannissa uskottiin, että Kuu sai naiset raskaaksi. Estääkseen säteiden aiheuttaman raskauden naiset eivät riisuutuneet täydenkuun aikaan ja välttivät suoraan Kuuhun katsomista. Ennen nukkumaanmenoa naiset hieroivat omaa sylkeään vatsalleen, ettei Kuu tulisi yöllä ja salaa hedelmöittäisi heitä. Vatsallaan nukkumisen nähtiin myös estävän kuullisen siittämisen.
Jos taas jälkikasvua toivottiin, oli syytä hillua ilkosillaan kuunvalossa, jolloin sen säteet pääsivät hoitamaan hommansa.
Eläinten suolia ja kalan uimarakkoja
Kondomit eivät todellakaan ole mikään uusi keksintö, vaan niiden käyttö juontaa juurensa satojen, jopa tuhansien, vuosien taakse.
Arkeologit ja historioitsijat eivät ole yksimielisiä asian suhteen, sillä materiaalit olivat luonnossa hajoavia eikä niistä ole säilynyt juurikaan todistusaineistoa. Todennäköisesti ensimmäiset versiot on nähty jo ennen ajanlaskumme alkua Egyptin, Rooman ja Kreikan rikkaissa valtakunnissa, vaikka perhekoon säätelyn nähtiinkin olevan täysin naisen vastuulla.
Keskiajan jälkeen 1500-luvulla kuppaepidemiat olivat Euroopassa yleisiä, joten erilaiset suojat olivat haluttuja; ei niinkään raskauden ehkäisyyn vaan estämään tautien leviämistä.
Eläimistä saadut materiaalit todettiin parhaimmiksi vaihtoehdoiksi, erityisesti paksusuolen alkupää eli umpisuoli, joka muodostaa pussimaisen rakenteen (kuvassa lampaan umpisuolesta tehty kondomi). Sappirakot olivat jopa lääkärien suosittelemia keinoja, ja niitä myytiin apteekeissa. Kumiset versiot tulivat markkinoille 1800-luvun puolivälissä, mutta eläinten sisäelimistä valmistetut kondomit olivat suositumpia ”joustavuutensa ja silkkisen pintansa” ansiosta.
Kaikkein suurimmaksi hitiksi nousivat kalojen uimarakot, koska niissä ei ollut rasvajäämiä, joita ilmeisesti nisäkkäiden kalvot sisälsivät. Helsinkiläisessä apteekissakin oli vuonna 1897 myynnissä sekä kumisia että kalojen uimarakoista tehtyjä kondomeita.
Vielä yksi ”hauska” esikondomi: Japanissa, ja varmasti muuallakin, on aikoinaan käytetty suojana eläinten onttoja sarvia, mikä ei todennäköisesti ole ollut miellyttävä kokemus kenellekään paikallaolijalle.
Hyppy, hyppy, kyykkyyn ja aivastus
Antiikin Kreikassa, kuten Egyptissäkin, uskottiin vahvasti syntyvyyden säätelyyn ja perhekoko haluttiin pitää pienenä. Konsteja oli niin tehokkaita kuin naurettaviakin. Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla vaikuttanut gynekologi Soranus oli työssään varsin pätevä, mutta hänen suosittelemansa ehkäisymenetelmä oli vähintäänkin mielenkiintoinen. Soranuksen mukaan naisten piti seksin jälkeen hypätä seitsemän kertaa taaksepäin, mikä ilmeisesti auttoi puskemaan siemennesteen ulos.
Toinen Soranuksen lanseeraama metodi oli samaan lopputulokseen tähtäävä: naisen piti siemensyöksyn aikana pidättää hengitystään, mennä sitten nopeasti kyykkyyn ja aivastaa voimakkaasti.
Luojan kiitos nykyajasta!
Villiporkkanan siemenet
Villiporkkanan siemeniä on käytetty ehkäisymenetelmänä jo vuosituhansia. Itse Hippokrates tutki niiden käyttöä ja totesi siementen olevan yllättävän tehokkaita, vaikka vaikutusmekanismista ei tuolloin ollut tietoa.
Nykyään tiedetään, että villiporkkanan siementen sisältämä öljy estää jossain määrin keltarauhashormonin tuotantoa, jolloin hedelmöittynyt munasolu ei pääse kiinnittymään kohdun seinämään. Hippokrateskin tiesi, että parhaiten villiporkkana toimii nimenomaan jälkiehkäisynä.
Vaarallinen villiporkkana ei sinänsä ole, mutta mieti silti hetki ennen kuin lähdet kesäiselle niitylle kukkien keruuseen. Ensinnäkin se näyttää hyvin samanlaiselta äärimmäisen myrkyllisten, ihmisille jopa tappavien, myrkkykeison ja myrkkykatkon kanssa. Ja toiseksi… ehkä saatavilla on parempia ja varmempia keinoja.
Kotoisessa Suomessa
Kuten jo aiemmin tuli mainittua, niin ainakin kalan uimarakkoja on käytetty Suomessakin, mutta mitä muuta?
Entisaikoina kondomeja on tehty erilaisista kankaista ja erityisesti nahkarukkasen peukalo on ollut suosittu vaihtoehto. Materiaali, jonka kestävyys hieman arveluttaa, on kananmunan sisäkalvo; se sidottiin villalangalla peniksen päähän ja sitten vaan menoksi.
Suomalaiseen kansanperinteeseen kuuluu toki monia uskomuksia siitä, miten estää raskaus ja toisaalta tulla raskaaksi. Jos ei halunnut lapsia, oli syytä syödä muurahaisia (älä kokeile kotona). Lisäksi puolukoiden syömisessä tuli olla tarkkana, sillä neitseellisen sikiämisen saattoi kokea, jos söi marjoja puskasta, johon mies oli pissannut. Parempi siis pidättäytyä puolukoiden syömisestä kokonaan, koska yäk!