Yhteiskunta
Lapsimurhaajat: 10 raakalaismaista lasten tekemää surmaa
Mikä saa lapsen tekemään pahimman mahdollisen rikoksen? Syntyykö kukaan pahana vai tekeekö ympäristö tappajan? Pitäisikö lapsimurhaajan joutua rikosvastuuseen?
Nämä kysymykset pyörivät mielessä, kun lukee tämän listan julmista alaikäisistä tappajista. Yleensä kun puhutaan murhaajista, tulee mieleen aikuinen mies. Se kai on se stereotypia. Listafriikki kirjoitti jo aiemmin naissarjamurhaajista, ja nyt mennään astetta synkempään tekijäkuntaan.
Teini-ikäiset tappajat ovat itseasiassa verrattain yleisiä, ja heitä on ollut historian saatossa ympäri maailmaa. Alle 12-vuotiaiden tekemät surmat ovat hyvin harvinaisia, mutta kuten tällä listalla nähdään, on niitä kuitenkin tapahtunut. Monesti lapsimurhaaja on ollut itse pahoinpidelty tai hyväksikäytetty, hänen kotonaan on ollut ongelmia tai hän on kokenut tulleensa hylätyksi. Joskus syytetään videopelejä tai musiikkia.
Joskus, kun lapsi tappaa, sille ei ole olemassa ihmisiä ”miellyttävää” syytä.
Listafriikki.com esittelee nyt 10 raakalaismaista lapsimurhaajaa vuosien takaa nykypäivään.
Nathaniel Abraham
Nathaniel Abraham oli vain 11-vuotias, kun hän poistui Detroitin esikaupunkialueella sijainneesta kodistaan varastetun kiväärin kanssa. Lokakuun 29. päivänä vuonna 1997 Abraham käveli paikallisen juhlatarvikekaupan edustalle ja ampui hänelle täysin tuntematonta 18-vuotiasta Ronnie Greeneä päähän. Greene menehtyi seuraavana päivänä.
Abraham myönsi ampuneensa kaupan läheisyydessä, mutta kielsi yrittäneensä ampua ketään. Puolustus vetosi Abrahamin nuoreen ikään ja siihen, ettei hän ymmärtänyt tekoansa. Syyttäjä kertoi Abrahamin harjoitelleen tähtäämistä ampumalla ilmapalloja ja kehuskelleensa Greenen tappamisella jälkeenpäin.
Abrahamista tuli kaikkien aikojen nuorin aikuisena murhasta tuomittu, mutta tuomari (myös syyttäjän pyynnöstä) antoi hänelle lievemmän tuomion. Abraham tuomittiin 13-vuotiaana korkeimman turvaluokituksen nuorisovankilaan, josta hän vapautui täytettyään 21 vuotta. Oltuaan puolitoista vuotta vapaalla jalalla Abraham jäi vuonna 2008 kiinni ekstaasin myymisestä ja hänet tuomittiin vankeuteen.
Hän pääsi ehdonalaiseen vuonna 2017, mutta pari vuotta myöhemmin hän jäi jälleen kiinni huumeiden myymisestä; tällä kertaa heroiinin ja metamfetamiinin. Huumerikoksistaan hän istuu nyt 20 vuoden tuomiota.
Mary Bell
Mary Bell syntyi erittäin köyhään perheeseen vuonna 1957 Newcastlessa, Englannissa. Häntä käytettiin seksuaalisesti hyväksi ja hänen äitinsä jopa tienasi rahaa laittamalla nuoren tyttärensä prostituoiduksi.
Ollessaan 10-vuotias Bell tapasi pari vuotta vanhemman tytön, Norma Bellin (ei sukulainen), jonka kanssa hän toukokuun 25. päivänä vuonna 1968 raahasi nelivuotiaan Martin Brownin hylätyn talon kellariin. Siellä Bell kuristi pojan. Poliisit pitivät kuolemaa ensin onnettomuutena, mutta tutkimuksissa selvisi oikea kuolinsyy. Tappajakaksikko jätti kellariin tunnustusviestin, mutta poliisit pitivät sitä ensin pilana.
Saman vuoden kesällä Mary kuristi kuoliaaksi kolmevuotiaan Brian Howen paikallisessa metsässä. Norma Bell oli tuolloinkin mukana, mutta kuten ensimmäisessäkin tapossa, oli hän nytkin vain sivustaseuraajana. Poliisit osasivat vihdoin yhdistää kaksi pienen lapsen kuristamistapausta ja ottivat ensimmäiseltä rikospaikalta löytyneen tunnustuksen tosissaan.
Norma Belliä vastaan ei nostettu syytettä, mutta oikeudessa täysin tunteeton ja kylmä Mary Bell tuomittiin määrittelemättömäksi ajaksi vankeuteen. Tuomari näki Bellin olevan erittäin vaarallinen muille lapsille ja yhteiskunnalle, ja hän viettikin alkuosan tuomiostaan suljetussa psykiatrisessa laitoksessa, Bell vapautui 12 vuoden vankeuden jälkeen 23-vuotiaana ja sai uuden henkilöllisyyden, joka ei kuitenkaan pysynyt kauaa salassa.
Kohtalon oikkuna mainittakoon vielä, että lapsimurhaaja-Bell synnytti ensimmäisen lapsensa toukokuun 25. päivä vuonna 1984. Tuolloin oli kulunut tasan 16 vuotta siitä, kun hän murhasi pienen Martin Brownin.
Kim Edwards ja Lucas Markham
Twilight-tappajina tunnetut 14-vuotiaat Kim Edwards ja Lucas Markham saivat kummallisen pakkomielteen ja viehtymyksen tappamiseen vuonna 2016, kun täysin outo nuorisojoukko oli surmannut heidän luokkatoverinsa isän.
Edwards oli huonoissa väleissä äitinsä kanssa ja kateellinen pikkusiskonsa ja äitinsä läheisestä suhteesta. Hän tukeutui poikaystäväänsä ja heille muodostui täysin oma maailmansa, johon kuuluivat vain he kaksi. Edwardsin äiti ei hyväksynyt kaksikon tiivistä seurustelua, ja se sai lopullisesti nuorten ajatukset sekaisin.
Eräänä päivänä kävellessään McDonald’silta kotiin Markham oli sanonut voivansa tappaa Edwardsin äidin ja tyttö oli innostunut asiasta. Nopeasti he olivat huomanneet olevansa kummatkin tosissaan ja niin suunnittelu alkoi: he päättivät puukotuksesta ja suunnitelmiin kuului jopa yhteinen kylpy tapon jälkeen, koska verta olisi varmasti paljon.
Huhtikuun 13. päivän yönä Markham hiipi Edwardsin äidin Elizabethin huoneeseen ja puukotti tätä viimeistellen työnsä tyynyllä tukahduttamalla. Äidin tappamisen jälkeen uhriksi joutui 13-vuotias pikkusisko Katie.
Murhien jälkeen nuori pariskunta harrasti seksiä, katsoi Twilight-elokuvia ja söi herkkuja. Heidän oli tarkoitus tehdä itsemurhat, mutta se suunnitelma jäi, kun poliisi teki parin päivän päästä rynnäkön taloon.
Markham myönsi murhat ja Edwards todettiin myös syylliseksi, koska vaikka hän ei ketään puukottanut, oli hän täysin mukana suunnittelussa ja toteutuksessa. Kumpikaan ei ole ilmaissut katuvansa murhia.
Edwards on sanonut ikävöivänsä siskoaan hieman, mutta äitinsä kuolemasta hän on vain iloinen ja äiti oli kuulemma ansainnut kohtalonsa. Pariskunnan kumpikin osapuoli tuomittiin 17 vuodeksi vankeuteen.
Joshua Phillips
Naapurukset 14-vuotias Joshua Phillips ja 8-vuotias Maddie Clifton viettivät koulun jälkeen paljon aikaa yhdessä kotikadullaan Jacksonvillessä, Floridassa.
Marraskuun kolmantena päivänä vuonna 1998 Maddie katosi ja sadat vapaaehtoiset, naapuri Phillips mukaan lukien, kolusivat naapurustoa läpi toiveenaan löytää nuori tyttö. Etsinnät eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta.
Viikon päästä Melissa Phillips huomasi poikansa huoneessa pahaa hajua ja sängystä valuvan nestettä. Hän luuli vesisängyn vuotavan, mutta tekikin karmaisevan löydön: patjan alla oli Maddie Cliftonin pahoin hakattu ruumis.
Cliftonia oli lyöty useita kertoja baseball-mailalla, kuristettu ja puukotettu. Melissa ilmoitti poliisille välittömästi ja Joshua Phillips pidätettiin kesken koulupäivän. Hän myönsi tekonsa samantien.
Phillips kertoi, että kaksikko oli pelannut baseballia ja hän oli vahingossa osunut Cliftonia pallolla. Tämä oli alkanut itkeä, ja koska Phillips oli pelännyt alkoholisti-isänsä reaktioita, oli hän paniikissa ruvennut hakkaamaan Cliftonia mailalla saadakseen tämän lopettamaan itkunsa. Hän kertoi kehittäneensä fantasiamaailman, jossa mitään tappoa ei ollut tapahtunut, ja jonka turvin hän pystyi elämään päiväkausia Cliftonin ruumis huoneessaan.
Phillips tuomittiin ensimmäisen asteen murhasta elinkautiseen; hän vältti nuoren ikänsä vuoksi kuolemanrangaistuksen. Vuonna 2017 Phillips valitti tuomiostaan, ja yritti saada alaikäisenä määrätyn elinkautisensa kumottua, mutta rangaistus piti. Sen jälkeen mies on valittanut ylempiin oikeusasteisiin, mutta ainakin toistaiseksi hänet on päätetty pitää telkien takana.
Jesse Pomeroy
Jesse Pomeroy syntyi marraskuun 29. päivä vuonna 1859 Charlestownissa, Massachusettsissa. Hänellä oli toisessa silmässään synnynnäinen vika, joka sai silmän näyttämään kokonaan valkoiselta. Muut lapset ja myös hänen oma perheensä, alkoholisoitunut ja väkivaltainen isä etunenässä, pilkkasivat Pomeroytä hänen silmänsä takia. Jo hyvin nuorena lapsena Pomeroy kidutti ja tappoi eläimiä, mitä nykyään pidetään ensimmäisinä psykopaatin merkkeinä.
Vuosina 1871-1872 Pomeroy houkutteli useita nuorempia poikia metsään, riisui heidät alasti, sitoi, hakkasi ja viilteli. Kukaan ei kuollut, vaikka pysyviä arpia pahoinpitelyistä jäikin. Pomeroy tuomittiin väkivallanteoista, mutta äitinsä avustamana hän pääsi pian vapaaksi, vaikka hänen mielenterveydestään oli pahoja epäilyksiä.
Kuukausi Pomeroyn vapauttamisen jälkeen 10-vuotias Katherine Curran katosi, kun hänet oli viimeksi nähty Pomeroyn perheen kaupassa. Jesse Pomeroytä kuulusteltiin, mutta mitään ei selvinnyt. Pian tuon jälkeen löytyi 4-vuotiaan Horace Millenin ruumis. Milleniä oli kuristettu, viillelty puukolla, hänen päänsä ja sukuelimensä oli yritetty leikata irti ja lisäksi ruumis oli sytytetty tuleen.
Poliisit epäilivät Pomeroytä väittömästi ja hänet tuotiin kuulusteluihin vaatteet verisinä ja iho raavittuna. Katie Curranin ruumis löytyi lopulta Pomeroyn kaupan kellarista, ja poika tunnusti murhanneensa sekä Curranin että Millenin.
Pomeroy tuomittiin kuolemaan kahdesta murhasta, mutta nuoren iän takia tuomio alennettiin elinkautiseksi. Kuusitoistavuotiaana vuonna 1876 vankilaan joutunut Pomeroy vietti suurimman osan tuomiostaan ja elämästään eristyksessä ja kuoli mielisairaalassa syyskuussa 1932.
Eric Smith
Eric Smith oli 13-vuotias, kun hän elokuussa 1993 houkutteli vain 4-vuotiaan Derrick Robien metsään pienessä Savonan kaupungissa, New Yorkissa. Metsässä hän kuristi Robieta ja löi tämän päähän isoja kiviä. Hän oli ruiskuttanut mehua Robien pään haavoihin ja tunkenut oksan tämän peräaukkoon. Robien vasen kenkä oli aseteltu oikean käden viereen ja oikea kenkä vasemman käden läheisyyteen. Smith oli myös murskannut Robien laukusta löytyneen banaanin, mikä lopulta auttoi osittain tappajan jäljille.
Smith meni aluksi mielellään poliisien haastateltavaksi, koska oli innokas auttamaan rikoksen selvittämisessä. Hän kuitenkin alkoi puhua itseään pussiin erilaisilla kertomuksilla ja lisäksi hän menetti malttinsa useampaan kertaan.
Smithiä oli kiusattu koulussa koko lapsuuden ajan ja hänellä oli pahoja vihanhallintaongelmia, mikä oli vanhempien tiedossa. Perhepiirissä myös laskettiin yksi plus yksi, kun selvisi, että rikoksen uhrin banaani oli murskattu. Kaikki olivat tietoisia Smithin äärimmäisestä vihasta banaaneja kohtaan. Lopulta tämä tunnusti koko kauheuden, ja vaikka Smithin vanhemmat olivat varmoja, että poika todetaan syyntakeettomaksi, ja että tämä pääsee hoitoon, toisin kävi.
Smith ei oikeudessa näyttänyt mitään tunteita tai osoittanut katumusta, eikä häneltä saatu kunnollista syytä Robien tappamiseen. Hänet tuomittiin murhasta vähintään 9 vuoden vankeustuomioon, joka oli kovin mahdollinen tuomio alaikäiselle. Tapauksen yksityiskohdat pidettiin vuosia salaisina, mutta vuosia murha jälkeen Robien vanhemmat Dale ja Doreen alkoivat pelätä Smithin pääsevän ehdonalaiseen, joten he paljastivat kaiken lehdistölle.
Vuoden 2004 ehdonalaiskuulustelussa Smith sanoi nauttineensa tappamisesta siinä hetkessä ja tehneensä sen, että joku muu kuin hän itse kokisi kärsimystä. Vuonna 2014 hän kertoi purkaneensa patoutunutta raivoa viattomaan lapseen, joka ei missään nimessä ansainnut niin julmaa kohtelua.
Lokakuussa 2021 Smithille myönnettiin ehdonalainen vapaus ja hänet vapautettiin 27 vuoden vankeuden jälkeen helmikuussa 2022.
Cindy Collier ja Shirley Wolf
”Tänään Cindy ja minä karkasimme ja tapoimme vanhan naisen. Se oli tosi hauskaa!”. Näin kalifornialainen Shirley Wolf kirjoitti muistikirjaansa kesäkuun 14. päivä vuonna 1983.
Wolfin isä oli koko tytön lapsuuden ajan ollut hyvin väkivaltainen ja myös vuosia raiskannut tätä. Edellisenä jouluna isä oli vangittu ja Wolf oli kiertänyt siitä lähtien kasvattikodista toiseen.
Cindy Collier oli joutunut velipuolensa ja äitinsä tuttavien raiskaamaksi koko lapsuutensa ja oli nuoresta iästään huolimatta jo tuomittu pikkurikoksista. Tytöt päätyivät samaan ryhmäkotiin, ja tapasivat ensimmäisen kerran vain kahdeksan tuntia ennen tappoa. Wolf oli tuolloin 14-vuotias ja Collier vuoden vanhempi.
He olivat pyrkineet koko päivän sisälle ihmisten koteihin, mutta tytöissä oli jotain niin häiritsevää, että kukaan ei ollut halukas auttamaan. Iltapäivällä he koputtivat 85-vuotiaan Anna Brackettin ovelle, kertoivat outojen miesten jahtaavan heitä ja pyysivät käyttää puhelinta. Brackett sinetöi kohtalonsa kiltteydellään.
Tytöt puukottivat häntä ainakin 28 kertaa, ja kun Brackett oli anonut heitä lopettamaan ja sanonut kuolevansa, oli Wolf vain tokaissut ”Hyvä!”. Naista oli myös kuristettu ja hakattu.
Poliisi pääsi nopeasti tyttöjen jäljille, ja kun heidät pidätettiin, myönsivät he teon kylmänviileästi ja sanoivat aikoneensa juhlimaan, koska olivat vain huvikseen tappaneet ihmisen. Oikeudessa he eivät osoittaneet mitään tunteita uhria kohtaan, eivätkä vaikuttaneet katuvan tekoaan tippaakaan.
Sekä Wolf että Collier tuomittiin murhasta ja murrosta kahdeksaksi vuodeksi nuorisovankilaan. Kummankin alkuperäistä tuomiota pidennettiin huonon käytöksen takia, mutta Collier vapautui vuonna 1992 ja Wolf kolme vuotta myöhemmin.
Christian Romero
Kesäkuussa 2008 vain 8-vuotias Christian Romero ampui .22-kaliiperisella metsästyskiväärillä isänsä ja tämän alivuokralaisen Timothy Romansin.
Vincent Romero oli opettanut poikansa Christianin nuoresta iästä huolimatta ampumaan, ja vaikkei kuulustelujen tai oikeudenkäynnin yksityiskohtia ole annettu julkisuuteen, on käynyt selväksi, että Christian oli suunnitellut teon. Hän oli pitänyt päiväkirjaa jokaisesta kerrasta, kun isä oli kurittanut häntä fyysisesti.
Poikaa ei aluksi pidetty syyllisenä, ja tämä syyttikin ampumisista ensin naapureitaan kertoen heidän olevan pahoja ihmisiä. Mutta myöhemmin hän myönsi ampuneensa Romansin ja sitten isänsä, koska tämä oli vaikuttanut kärsivältä. Tappojen motiivia ei ole koskaan kerrottu julkisuuteen.
Kumpaakin miestä oli ammuttu kaksi kertaa; ase oli täytynyt ladata pikkusormilla laukausten välissä.
Christian Romero oli syytettynä kahdesta murhasta, mutta juttu ratkaistiin sovittelulla. Romero myönsi Romansin kuolemantuottamuksen ja samalla oikeus hylkäsi syytteet siitä, että Romero ampui myös isänsä. Hänet määrättiin ehdonalaiseen vankeuteen ja suljettuun hoitolaitokseen, jossa hänen mielenterveyttään tultaisiin tarkkailemaan tasaisin väliajoin. 12-vuotiaana hän siirtyi asumaan arizonalaiseen ryhmäkotiin.
Vuonna 2017 Christian Romero vapautui kaikesta valvonnasta ja psykologisista tarkistuksista täytettyään 18 vuotta, siitäkin huolimatta, että oli rikkonut ehdonalaistaan 25 kertaa, muun muassa tappouhkauksia tekemällä. Tim Romansin leski Tanya Romans on ollut kauhuissaan siitä, että Romero päästetään vapaaksi yhteiskunnan jäseneksi. ”Te ette tiedä mihin kaikken hän pystyy”, on Romans varoitellut.
Craig Price
Craig Pricea on nimitetty lapsisarjamurhaajaksi. Hän oli vain 13-vuotias, kun hän tappoi tirkistelynsä kohteen Rebecca Spencerin puukottamalla tätä 58 kertaa Warwickin kaupungissa, Rhode Islandilla. Spencer ja Pricen perhe olivat naapureita.
Price ei kuitenkaan jäänyt kiinni ja suoritti seuraavan hirmuteon pari vuotta myöhemmin, syyskuussa 1989. Tekotapa oli samanlainen. Hän puukotti 39-vuotiasta Joan Heatonia 57 kertaa, Heatonin 10-vuotiasta Jennifer-tytärtä 62 kertaa ja murskasi 8-vuotiaan Melissan kallon, puukottaen tätä vielä 30 kertaa lisäksi. Osa iskuista oli niin syviä, että veitsien kahvat olivat irronneet ja terät jääneet uhrien sisälle.
Koko naapurusto oli luonnollisesti kauhun vallassa; varsinkin, kun tekijää ei tiedetty. Price jäi kuitenkin kiinni noin viikkoa myöhemmin, kun hän valehteli sormessaan olevasta haavasta. Hän myönsi kaikki neljä murhaa ja hänet tuomittiin nuorisovankilaan, josta hänen oli määrä vapautua 21-vuotiaana. Pidempää tuomiota ei voitu antaa, koska syytetty oli alle 16-vuotias myöntäessään tekonsa.
Rhodeislandilaisten helpotukseksi vankilaelämä ei ole kuitenkaan sopinut Pricelle, ja hän on erilaisilla väkivallanteoillaan saanut lisätuomioita. Vuoden 2019 tammikuussa hänet tuomittiin 25 vuoden vankeusrangaistukseen sellikaverinsa puukotuksesta.
Jon Venables ja Robert Thompson
Koko Britanniaa järkyttänyt murha puhuttaa yhä tänä päivänä, vaikka tapahtumasta on ehtinyt kulua jo yli 30 vuotta. Helmikuisena päivänä, tarkalleen ottaen 12. helmikuuta vuonna 1993, kaksi kymmenvuotiasta poikaa kaappasi Liverpoolin lähellä sijainneessa ostoskeskuksessa kaksivuotiaan James Bulgerin.
Nämä kymmenvuotiaat pojat, Jon Venables ja Robert Thompson, olivat varastelleet pitkin päivää kaikenlaista tavaraa kauppakeskuksessa ja jossain vaiheessa he päättivät kidnapata lapsen. He pyörivät ostoskeskuksessa sijainneen kaupan sisällä.
Siellä ostoksilla ollut nainen kiinnitti huomiota siihen, miten Venables ja Thompson yrittivät houkutella hänen kahta lastaan heidän luokseen. Hetkeä myöhemmin nainen huomasi molempien lapsiensa kadonneen. Nainen löysi hyvin nopeasti kolmevuotiaan tyttärensä, sen sijaan hänen poikaansa ei näkynyt missään.
Nainen aloitti hätääntyneen etsinnän, suuntasi ulos kauppakeskuksesta ja näki Venablesin ja Thompsonin ulkona hänen poikansa kanssa. Tuossa vaiheessa Venables ja Thompson käskivät kaksivuotiaan pikkupojan mennä äitinsä luokse ja he itse poistuivat nopeasti paikalta.
Samalla kuitenkin sinetöityi Bulgerin kohtalo. Venables ja Thompson saivat houkuteltua pikkupojan mukaansa samaisessa kauppakeskuksessa, kun tämän Denise-äidin huomio oli hetkeksi siirtynyt muualle. He veivät Bulgerin läheiselle junaradalle, jossa he potkivat, hakkasivat ja kivittivät tämän pienen lapsen hengiltä. Lopulta ruumiinavauspöytäkirja paljasti, että Bulger oli löytynyt keskeltä kahtia leikkautuneena, sillä hän oli jäänyt myös junan alle, mutta tuossa vaiheessa hän oli jo kuollut.
Kaikkein järisyttävintä tässä tapauksessa on se, että pojat olivat jo aiemmin pudottaneet Bulgerin pää edellä asfalttiin ja tälle tapaukselle oli silminnäkijä, joka ei kuitenkaan reagoinut mitenkään tapahtuneeseen. Monet muut ihmiset olivat nähneet kolmikon niin ikään kävelemässä kaupungilla, Bulgerin otsa verisenä, mutta hekään eivät puuttuneet asiaan. Kuulusteluissa molemmat pojat syyttivät ideasta toinen toistaan.
Kun tiedot tapahtuneesta levisivät julkisuuteen, kirjoitti lähes 280 000 ihmistä kansalaisaloitteen, jossa vaadittiin lakimuutosta. Venablesilla ja Thompsonilla olisi ollut edessään kahdeksan vuoden tuomiot, mutta kansan painostuksesta sisäministeri Michael Howard muutti lakia ja nosti rangaistuksen 15 vuoteen. Vaikka tekijät olivat itsekin vielä pikkupoikia, oli tapaus niin raaka, että heille ojennettiin maksimituomiot.
Kaksikko on ehtinyt sittemmin jo vapautua vankilasta, mutta heistä Venables on jäänyt useamman kerran kiinni lapsipornon hallussapidosta ja saanut sitä kautta uudet tuomiot. Heitä molempia syytettiin myös Bulgerin surmaamisen kohdalla seksuaalisesta väkivallasta, mutta molemmat kiistivät sen – joskin Venablesin myöhemmistä tuomioista voisi päätellä jotain muuta.