Yhteiskunta
7 uskomatonta selviytymistarinaa ja pakoa sarjamurhaajan kynsistä
Tällä listalla esittelemme hyytäviä tarinoita, joissa uhri on päässyt pakenemaan ja selvinnyt hengissä sarjamurhaajan kynsistä.
Saksalainen sarjamurhaajiin erikoistunut rikosprofiloija Stephan Harbort on tutkinut pitkällä urallaan muun muassa sitä, että mitkä asiat vaikuttavat siihen, että joku selviää sarjamurhaajan kohtaamisesta eikä joudu henkirikoksen uhriksi.
Tutkittuaan yli 150 saksalaista murhaajaa ja näiden tekemiä henkirikoksia, nousi kohtaamisista esiin kiinnostava fakta: Keskimäärin murhaajat lähestyvät 31 mahdollista kohdetta ennen kuin päätyvät tiettyyn uhriin. Eli aika moni on välttänyt kauhean kohtalon, ja suurin osa täysin tietämättömänä vaarasta.
Tämän listan seitsemän henkilön ei ole kuitenkaan tarvinnut arvuutella, että olenko minä sarjamurhaajan kohde. Nämä uhrit selvisivät hengissä – vastoin kaikkia todennäköisyyksiä.
7. Kara Robinson
Oli tavallinen kesäkuinen päivä vuonna 2002, kun yhdysvaltalainen Kara Robinson oli kastelemassa kukkia kaverinsa perheen etupihalla Columbiassa. Hänen viereensä pysähtyi auto, ja kuljettaja nousi autosta ase kädessään. Mies pakotti vain 15-vuotiaan Robinsonin autonsa takapenkillä olleeseen muovilaatikkoon pitäen asetta koko ajan tytön kaulalla.
Sieppaaja oli Richard Evonitz, useita nuoria tyttöjä siepannut sarjamurhaaja, joka oli onnistunut vuosien ajan välttelemään kiinnijäämistä.
Evonitz vei uhrinsa asunnolleen, jossa hän sitoi tämän sänkyyn, raiskasi toistuvasti ja pakotti ottamaan vahvaa rauhoittavaa lääkettä. Painajaista kesti 18 tuntia, mutta Robinson ei lamaantunut kauhusta. Hän halusi pystyä kertomaan poliisille kaiken mahdollisen, jos joskus pääsisi vapaaksi.
Kara Robinson painoi yksityiskohtia tarkasti mieleensä kuin ammattimainen rikostutkija. Automatkalla hän laski käännökset, painoi muistiinsa muovilaatikon sarjanumeron ja autossa soineen radiokanavan. Tietojen kerääminen jatkui asunnolla, eikä mikään yksityiskohta tuntunut turhalta, joten Robinson painoi mieleensä minkälaisia magneetteja miehellä oli jääkaapin ovessa, mitä lemmikkejä tällä oli, ja toki kaikki henkilöllisyyteen viittaava oli kullanarvoista.
Ja lopulta tilaisuus pakoon tulikin seuraavana aamuna, kun Evonitz nukkui. Robinson onnistui hampaillaan vapauttamaan toisen kätensä käsiraudoista ja sitten avaamaan nahkaiset jalkakahleet, joilla hän oli sidottuna sänkyyn. Hän pääsi juoksemaan asunnosta ulos ja vapauteen. Poliisiasemalla kaikki, mitä Robinson kertoi, sai virkavallan tajuamaan, että kyseessä ei ollut yksittäinen sieppaustapaus. Tytön opastuksella poliisin oli helppo löytää Evonitzin asunnolle.
Mies oli kuitenkin huomannut uhrinsa paenneen ja lähti itse pakomatkalle. Kahden päivän ajan virkavalta jahtasi sarjamurhaajaa osavaltiosta toiseen, ja lopulta jahti päättyi kirjaimelliseen takaa-ajoon. Kiinniotto oli vääjäämätön, ja kun virkavalta vapautti poliisikoiran Evonitzia kohti, päätti tappaja ampua itsensä.
Evonitz pystyttiin virallisesti todistusaineiston perusteella yhdistämään kolmeen teini-ikäisen tytön sieppaukseen ja murhaan, mutta todennäköisesti uhreja on paljon enemmän. Juuri ennen itsemurhaansa Evonitz soitti siskolleen ja kertoi tälle tehneensä enemmän hirvittäviä rikoksia kuin pystyy muistamaan.
Kara Robinsonin rohkeus ja päättäväisyys ei pelastanut vain häntä itseään vaan todennäköisesti myös monen muun nuoren tytön hengen.
6. Anna Williams
Vuosikymmenten ajan BTK-murhaaja piti Yhdysvaltain Kansasissa sijaitsevaa Wichitan kaupunkia kauhun vallassa. Ihmiset pelkäsivät – ja ihan syystä – olevansa yhden Amerikan pahamaineisimman sarjamurhaajan väijynnän uhreja. BTK-tappaja Dennis Raderin lempinimi oli lyhenne hänen rikollisesta toimintatavastaan Bind, Torture, Kill eli sido, kiduta ja tapa. Rader otti nimityksen käyttöön itse, kun hän piti yhteyttä eri viranomaisiin ja mediaan.
Vuosien 1979 ja 1991 välissä Rader toimi nimimerkkinsä mukaisesti ja murhasi äärimmäisen raa’asti ainakin 10 ihmistä. Sen jälkeen BTK-tappaja vaipui horrokseen. Mutta horroskin tulee aina päätökseen.
Tammikuussa 2004 paikallinen Eagle-sanomalehti, jonka kanssa Rader oli paljon viestinyt, kirjoitti artikkelin BTK-murhista, joista ensimmäisistä oli kulunut tuolloin tasan 30 vuotta.
Dennis Rader olisi todennäköisesti päässyt pälkähästä, ellei hän olisi tylsistynyt ja alkanut artikkelin luettuaan jälleen suunnittelemaan kylmäverisiä murhia sekä kommunikoimaan virkavallan ja median kanssa omalla erikoisella tyylillään. Hänellä oli muun muassa vuosia aiemmin ollut tapana raportoida tekemistään murhista poliisille hyvin yksityiskohtaisesti.
Kun Rader vuonna 2005 vihdoin pidätettiin perustuen todistusaineistoon, jotka saatiin hänen virkavallalle lähettämistään esineistä, oli hän 14 vuoden hiljaiselon jälkeen valmistautumassa 11:een henkirikokseen.
Vuosikymmenien kaksoiselämä tuli päätökseen: Tunnollinen turvallisuusalan työntekijä, aktiivinen seurakunnan jäsen ja kunnollinen perheenisä olikin kylmäverinen sarjamurhaaja.
Kansasissa on ollut kuolemantuomio käytössä vuodesta 1994 lähtien, mutta koska kaikki Dennis Raderin tekemät murhat (jotka on varmistettu ja joista hänet tuomittiin) olivat tapahtuneet aiemmin, ei häntä voitu tuomita teloitettavaksi.
Niinpä Rader passitettiin istumaan 10 peräkkäistä elinkautistaan ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen. Kun mies oli telkien takana, rupesivat monet Wichitan alueen naiset rupesivat miettimään, olivatko he kenties vuosien aikana olleet tappajan mahdollisia kohteita. Jotkut jopa kirjoittivat Raderille vankilaan kysyäkseen oliko heidän kotiinsa tehty murto BTK-tappajan käsialaa.
Raderille oli nimittäin tunnusomaista äärimmäisen tarkka valmistautuminen, uhrien pitkäaikainen väijyminen, heidän rutiiniensa ja kotiensa tarkkailu sekä todella erinomainen kyky itsekontrolliin. Murhien välissä oli useita vuosia.
Jos jokin ei tuntunut olevan kohdillaan, ei Rader ottanut turhaa riskiä ja toiminut hetken mielijohteesta, vaan unohti kyseisen henkilön ja sadistiset suunnitelmansa tämän varalle. Uusia uhreja kyllä löytyi.
Ehkä tunnetuin läheltä piti tilanne oli Anna Williams huhtikuussa 1979. Rader oli tapojensa mukaisesti seurannut ja väijynyt Williamsia jo pitkän aikaa, joten tuona kyseisenä iltana hän tiesi naisen olevan tanssimassa ja tulevan kotiin tiettyyn aikaan. Rader murtautui asuntoon ja jäi odottamaan.
Onnekseen Williams oli juuri tuona iltana päättänyt vierailla tanssin jälkeen tyttärensä luona. Rader odotti tuntikaupalla, mutta jostain syystä kärsivällisyys ei silloin riittänyt ja hän lähti pois; siitäkin huolimatta, että myöhemmin kuulusteluissa murhaaja kertoi olleensa täysin pakkomielteinen juuri Williamsista. Tapansa mukaan Rader otti asunnosta esineitä muistoksi, vaikka surma jäi tekemättä.
Williamsin ei kuitenkaan tarvinnut miettiä, että oliko hän mahdollisti ollut kohteena, sillä Rader teki hyytävän selväksi, että nainen oli täpärästi välttynyt karulta kohtalolta. Kaksi kuukautta kyseisen illan jälkeen Williams sai kirjeen, jossa oli runo otsikoinnilla ”Voi Anna, miksi et ilmestynyt paikalle?” ja allekirjoituksensa BTK.
Kirjekuoressa oli myös piirros sidotusta alastomasta naisesta, huivi ja kaksi muovista klipsiä. Huivi ja klipsi oli viety Williamsin asunnosta huhtikuun murrossa.
Vaikka Anna Williamsin tapauksessa ei ole kyse paosta, niin vältti hän täpärästi varmalta näyttäneen kohtalon sarjamurhaajan kynsissä.
5. Kate Moir
Vuonna 1986 Kate Moir oli vain 17-vuotias, kun Australian pahamaineisin pariskunta sieppasi hänet. David ja Catherine Birnie olivat sitä ennen viimeisen kuukauden aikana siepanneet, raiskanneet ja murhanneet neljä naista.
Kavereidensa kanssa juhlimassa ollut Moir liftasi kotiin ja hyppäsi kyytiä tarjonneiden Birnieiden mukaan. Matkan luonne muuttui nopeasti, sillä pariskunta ajoi tytön Perthissä sijaitsevaan kotiinsa ja pakotti hänet sisälle veitsellä uhaten. Siellä Moiria kidutettiin ja raiskattiin toistuvasti. Yön Davidiin käsiraudoilla kiinnitetty Moir joutui nukkumaan Birnieiden kanssa samassa sängyssä.
Seuraavana aamuna David Birnie lähti töihin, ja kun Catherine meni ulko-ovella tekemään huumekauppaa, unohti hän kahlita vankinsa. Kate Moir ei epäröinyt, vaan pakeni ikkunan kautta.
Poliisi ei aluksi yllättäen uskonut sieppaustarinaa, joten tytön jututtaminen annettiin vastavalmistuneen 22-vuotiaan Laura Hancockin huoleksi. Hancock oli kuitenkin vakuuttunut, sillä Moir kykeni kertomaan sieppaajista ja näiden asunnosta hyvin yksityiskohtaisesti. Se ei voinut olla keksittyä.
Moirin mukaan Birnieillä oli Rocky-elokuva videona sekä Dire Straitsin musiikkia kasetilla, koska näitä oli katsottu ja kuunneltu sieppausyönä. Pariskunta oli käyttänyt Moirin kanssa salanimiä, mutta tyttö oli nähnyt oikean nimen lääkepullossa. Hän antoi sieppaajien puhelinnumeron ja osoitteen, ja kertoi asuntoon piilotetuista piirrustuksista, jotka hän oli tehnyt todistaakseen olleensa paikalla; kävi miten kävi.
Kaikki tämä piti paikkansa ja Birniet pidätettiin. Kahden nuoren naisen, Kate Moirin ja konstaapeli Laura Hancockin, päättäväisyys johti sarjamurhaajien kiinniottoon.
Pitkissä kuulusteluissa David lopulta tunnusti neljä murhaa ja johdatti tutkijat uhrien haudoille.
Elinkautisiin vankeusrangaistuksiin tuomitusta pariskunnasta David teki itsemurhan eristyssellissä vuonna 2005 ja Catherine kärsii tuomiotaan edelleen ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen.
4. Maria Hernandez
Maaliskuun 17. päivänä vuonna 1985 Maria Hernandez ajoi Kalifornian Rosemeadissa sijainneen kotinsa autotalliin. Autosta ulos astuttuaan 21-vuotiasta Hernandezia odotti tuntematon mies aseen kanssa.
Sanaakaan sanomatta Richard Ramirez nosti aseen osoittamaan Hernandezin kasvoja ja ampui. Sitten tappaja meni sisään asuntoon, jossa hän ampui Hernandezin kämppäkaverin Dayle Okazakin kuoliaaksi. Maria Hernandez oli kuitenkin uskomattomalla tavalla onnekas, sillä hän oli ehtinyt nostaa kätensä kasvojensa eteen ja luoti osui kädessä olleisiin avaimiin. Hän esitti kuollutta selvitäkseen hengissä.
Vaikka tappaja vielä tuolloin oli tuntematon, tulisi hän seuraavien kuukausien aikana kylvämään kauhua Los Angelesin suurkaupunkialueella. Yöllisiä tunkeutumisia koteihin, äärimmäisen rajua väkivaltaa erinäisillä aseilla, satanistista symboliikkaa, brutaaleja raiskauksia ja vähintään 14 murhaa – sarjamurhaaja sai mediassa kutsumanimen Night Stalker. Yövaanijaa pelättiin ja jahdattiin, mutta tämä onnistui jatkamaan surmaamista.
Lopulta elokuussa poliisi onnistui eristämään Night Stalkerin osittaisen sormenjäljen. Se täsmäsi Ramirezin jälkiin, jotka oli otettu vuosia sitten, kun mies oli pidätettynä autovarkaudesta.
Pian koko Yhdysvaltain länsirannikkoa piinanneen sarjamurhaajan pidätyskuva oli lehtien etusivuilla eikä Ramirezilla ollut paikkaa, johon paeta. Hänet tunnistettiin kadulla ja joukko miehiä kävi hänen kimppuunsa. Pahoinpitelyä kesti sen aikaa, kunnes paikalle hälytetty poliisi vei tappajan mukanaan.
Vuotta myöhemmin autotallissa kauhunhetkiä kokenut Hernandez kohtasi Ramirezin kanssa jälleen kasvokkain, mutta tällä kerta hän oli todistajanaitiossa lähettämässä sarjamurhaajaa kaasukammioon. Ramirez menehtyi imusolmukesyöpään vuonna 2013 ennen teloituksen toimeenpanoa.
Lue myös: 10 syyttömänä tuomittua, jotka istuivat vuosikausia viattomina vankilassa
3. Kala Brown
Yhdysvaltain Floridassa vuonna 1971 syntynyt Todd Kohlhepp käyttäytyi ongelmallisesti aivan pienestä lapsesta lähtien. Hän kidutti ja tappoi eläimiä, oli väkivaltainen muita päiväkodin lapsia kohtaan, ja oli erityisen kiinnostunut aseista. Alle 10-vuotiaana hän oli kuukausia hoidettavana psykiatrisessa sairaalassa.
Ollessaan 15-vuotias hän kidnappasi käsiaseella uhaten ikäisensä tytön, vei tämän kotiinsa ja raiskasi. Kohlhepp tuomittiin 15 vuodeksi vankeuteen, josta hän vapautui vuonna 2001.
Pikakelataan elokuuhun 2016, jolloin 30-vuotias Kala Brown oli palkattu miesystävänsä Charles Carverin kanssa raivaamaan rikkakasveja menestyksekästä uraa kiinteistönvälittäjänä tehneen Todd Kohlheppin tontilta. Pian urakan aloittamisen jälkeen Brown ja Carver katosivat.
Muutaman kuukauden tutkinnan jälkeen poliisit tekivät kotietsinnän Kohlheppin maille, sillä kadonneen kaksikon puhelinten viimeiset signaalit oli paikannettu tuolle alueelle.
Ja kuinka ollakaan, kun poliisit kiersivät tiluksia, kuulivat he metallisesta varastokontista pauketta. Sieltä löytyi seinään kahlittu Kala Brown, joka oli viimeiset kaksi kuukautta elänyt kontissa Kohlheppin raiskattavana vankina.
Tontilta löytyi myös Charles Carverin ruumis, jota oli ammuttu lukuisia kertoja. Lisäksi haudattuina löytyi edellisen vuoden joulukuussa kadonneen nuoren pariskunnan ruumiit. Yllättävintä kaikessa on kuitenkin se, että kuulusteluissa Kohlhepp tunnusti olevansa syyllinen vuonna 2003 tapahtuneeseen, selvittämättömään joukkoampumiseen, jossa surmansa oli saanut neljä ihmistä.
Kohlhepp vältti kuolemantuomion tunnustamalla syyllisyytensä seitsemään murhaan ja muihin väkivaltarikoksiin, ja hän istuu seitsemää peräkkäistä elinkautista ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen.
Lue myös: Maailman pisimmät vankeustuomiot: Elinkautinen kalpenee näiden rinnalla!
2. Tracy Edwards
Vaikka tarina on varmasti monelle tuttu, niin Tracy Edwardsin täpärää pelastumista ei voi jättää pois listalta. Eikä vähiten sen takia, että hänestä oli tarkoitus tulla erään kansainvälisesti tunnetuimman sarjamurhaajan, Jeffrey Dahmerin, uhri.
Heinäkuun 22. päivänä vuonna 1991 Edwards lähti paikallisesta kauppakeskuksesta Dahmerin kanssa tämän asunnolle Yhdysvaltain Milwaukeessa. Helppoa rahaa oli tiedossa, sillä Dahmer oli luvannut maksaa, jos mies poseeraisi muutamissa valokuvissa.
Tunnelma alkoi pian muuttua ahdistavaksi. Dahmer käsiraudoitti Edwardsin, alkoi leikkiä ison veitsin kanssa, kuunteli musiikkia, tuijotti uhriaan uhkaavasti ja ilmoitti aikovansa syödä tämän sydämen. Edwards tajusi olevansa hengenvaarassa, mutta tilanteessa oli pakko pysyä rauhallisena ja odottaa kärsivällisesti juuri oikeaa tilaisuutta. Hän jatkoi Dahmerin kanssa keskustelua ja yritti luoda rennon ilmapiirin.
Ikuisuudelta tuntuneiden tuntien jälkeen Dahmerin huomio herpaantui hetkeksi, jolloin Edwards päätti toimia. Hän hyökkäsi kohti Dahmeria, löi tätä kasvoihin ja syöksyi ulos asunnosta. Edelleen käsiraudoitettu Edwards juoksi kadulla ja löysi onnekseen nopeasti poliisipartion.
Kuunneltuaan Edwardsin version tapahtumista, lähtivät poliisit katsastamaan Dahmerin asunnon. Todistusaineisto oli lievästi sanottuna järkyttävä. Makuuhuoneessa oli valokuvia silvotuista ruumiista, ja tarkemmissa etsinnöissä asunnosta löytyi muun muassa pääkalloja ja suuri määrä muita ihmisten jäänteitä.
Dahmer tunnusti 17 murhaa ja ruumiiden paloittelua. Moniin näistä henkirikoksista liittyi myös nekrofiliaa sekä kannibalismia.
Jeffrey Dahmer tuomittiin 16 peräkkäiseen elinkautiseen eli 941 vuodeksi lukkojen taakse ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen. Vankeustuomio jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä toinen vanki pahoinpiteli hänet kuolettavasti vuonna 1994.
1. Jane Doe
Päätetään lista kaikkein tuoreimpaan tapaukseen. Tämä sarjamurhaajan kynsistä pelastunut nainen tunnetaan vain nimellä Jane Doe, koska Yhdysvaltain Ohion osavaltion lain mukaan seksuaalirikosten uhrien nimiä ei saa julkistaa. Jane Doe ei ole ainoastaan selviytymistarina, sillä hänen rohkeutensa ansiosta sarjamurhaaja Shawn Crate saatiin kiinni.
Syyskuun 14. päivänä vuonna 2016 Ashlandin kaupungin poliisi vastaanotti karmean hätäpuhelun. Soittaja oli nainen, josta oli tarkoitus tulla Craten kuudes uhri.
Selvästi suuressa hädässä ollut soittaja yritti pysyä rauhallisena ja puhui hätäkeskuspäivystäjälle kuiskaten. Nainen ei halunnut herättää Cratea, joka nukkui lähellä etälamautin kädessään. Pakeneminen ei onnistunut, sillä kaikki ovet olivat lukittuja.
Uhti tunsi sieppaajansa ennalta ja oli alun perin mennyt vierailulle tämän kotiin vapaaehtoisesti. Tuttavuus oli naisen puolelta täysin platoninen, mutta Cratella oli ollut muita ajatuksia. Kolmen hirvittävän päivän ajan Crate oli pahoinpidellyt naista ja tehnyt naisen oman todistuksen mukaan hänelle seksuaalista väkivaltaa ”kaikilla kuviteltavissa olevilla” tavoilla.
Onneksi nainen tiesi osoitteen, jossa oli, joten poliisi saapui nopeasti paikalle ja pelasti uhrin vieläkin pahemmalta kohtalolta. Tutkinnassa Craten talosta löytyi kahden naisen ruumiit. Kuulusteluissa mies tunnusti epäröimättä myös kolme muuta murhaa antaen niistä yksityiskohtaista tietoa. Crate kuitenkin väitti, että Jane Doeta hänen ei ollut koskaan tarkoitus tappaa, vaan kaksikko aikoi mennä naimisiin.
Shawn todettiin syylliseksi viiteen murhaan ja hänet tuomittiin kuolemaan. Tuomiota ei ole vielä tähän päivään mennessä ole pantu toimeen.
Lue myös: