Presidentinvaalit 2024: Mitä asioita presidenttiehdokkaat inhoavat?

Listafriikki asetti presidenttiehdokkaat hieman erilaiseen ja rennompaan vaalitenttiin. Me kysyimme, mitä asioita presidenttiehdokkaat inhoavat elämän eri osa-alueilta?

Presidentinvaalit 2024 lähestyvät huipennustaan, ainakin ensimmäisen kierroksen osalta.

Listafriikki.com kantoi oman kortensa kekoon auttaakseen suomalaisia tekemään lopullisen päätöksensä siitä, kuka presidenttiehdokas on itselle se oikea.

Kaikki presidenttiehdokkaat eivät aikataulukiireiden vuoksi ehtineet osallistumaan haastatteluun, mutta saimme kuitenkin vastaukset yli puolelta ehdokkaista.

Tässä tulevat inhokit Mika Aaltolalta, Li Anderssonilta, Sari Essayahilta, Pekka Haavistolta ja Harry Harkimolta.

Nyt siis selviää, mikä saa näiden presidenttiehdokkaiden ärsytyskäyrät nousemaan!

1. Presidenttiehdokkaat, mitä sanaa tai lausahdusta inhoatte?

Sari Essayahin inhokkisana on halpuuttaminen. | Kuva: Sakari Röyskö

Eipä ollut ehdokkaiden inhokkisanojen tai -lausahdusten joukossa kuin yksi sellainen sana (lue: halpuuttaminen), joka yleensä kyselyjen mukaan ärsyttää suomalaisia.

Essayah: Samoin kuin monia suomalaisia, niin myös Sari Essayahia ottaa päähän sana halpuuttaminen. Ehkä sana itsessäänkin saa Essayahin tuohtumaan, mutta valinnassa on syvempikin merkitys: ”Halpuuttaminen on pois maanviljelijän kukkarosta.”.

Aaltola: Mika Aaltolaa kismittää vaalikoneiden vastausvaihtoehto ”En osaa sanoa”. Ja tässähän Aaltola on oikeassa; kyllähän kaikkien täytyy jotain osata sanoa kysymykseen kuin kysymykseen.

Andersson: Li Anderssonin sapen saa kiehumaan varsin tunnettu sitaatti, joka ei kuitenkaan pidä paikkaansa: Winston Churchillin suuhun laitettu aforismi “Jos et ole nuorena vasemmistolainen, sinulla ei ole sydäntä. Jos et ole vanhana oikeistolainen, sinulla ei ole järkeä.”. Sen lisäksi, että Churchill ei koskaan sanonut mitään tuon suuntaistakaan, ärsyttää Anderssonia paikkansapitämättömän sanonnan asenteellisuus.

Haavisto: Pekka Haavistoa ärsyttää lausahdus, joka on valitettavan usein kuultu ”ratkaisu” kaikkiin ongelmiin: ”Perustetaan työryhmä selvittämään asiaa.”. Haavisto vihaa käsien päällä istumista ja hänen mukaansa myös julkisessa hallinnossa on toimittava tehokkaasti.

Harkimo: Harry Harkimolla vastaus oli hieman laaja-alaisempi, sillä hän totesi ärsyttävimpiä olevan ”kaikki sellaiset lausahdukset, jotka eivät tarkoita mitään”.

2. Mikä haastattelukysymys ärsyttää?

Mika Aaltolaa ärsyttää vaalikoneiden ”En osaa sanoa” | Kuva: aaltola2024.fi

Kaikki presidenttiehdokkaat ovat työuriensa aikana osallistuneet tuhansiin haastatteluihin ja tahti on varmasti viime kuukausina ollut ennätyksellistä.

Me halusimme tietää, että mikä haastattelukysymys ärsyttää presidenttiehdokkaita. Koska täytyyhän sellainen – tai useampikin – olla, vaikka he aina niin diplomaattisesti kysymyksiin vastaavatkin.

Ja kyllähän sieltä löytyi usein kuultuja kysymyksiä, jotka saavat niskavillat pystyyn!

Aaltola: Jos Aaltolan inhokkilausahdus oli vaalikoneiden ”En osaa sanoa”, niin ärsyttävimmän haastattelukysymyksen kohdalla pysytään hieman samassa aiheessa. Aaltola ei välitä mustavalkoisista KYLLÄ ja EI vastauksista, jotka hänen mukaansa eivät jätä mahdollisuutta luoda syvempää ymmärrystä asiaan.

Haavisto: Haaviston kohdalla vastaus oli hieman henkilökohtaisempi eli häntä ärsyttää haastattelukysymys: ”Miksi pidät niin tärkeänä suomalaisten lasten pelastamista?”

Harkimo: Harkimoa on vuosien mittaan ottanut päähän jatkuvat kyselyt tyttöystävistä ja Jokereista: ”Sellaisia kysymyksiä, jotka ärsyttävät, on aika monta. Yleensä aina ennen kysyttiin, että onko mulla tyttöystävää – joka haastattelussa. Nyt sitä ei enää kysytä. Ja toinen asia, joka ottaa päähän, niin aina puhutaan Jokereista. Vaikka mä olen sata kertaa sen saman asian selittänyt, niin sama toimittaja voi kysyä vielä viisikin kertaa sen jälkeen sen asian; ei mene perille!”.

Essayah: Essayah teki tämän kysymyksen kohdalla varmaankin pienen muisteluretken omaan urheilu-uraansa, sillä hänen mielestään ärsyttävin haastattelukysymys on ”Miltä nyt tuntuu?”. Oli kyse sitten loistavasta suorituksesta tai karvaasta pettymyksestä, niin tuo Essayahin mainitsema kysymys on kieltämättä hölmö: Eiköhän kaikille ole päivänselvää, että tuntuu hyvältä tai tuntuu pahalta.

Andersson: Anderssonia ärsyttää haastattelukysymys, jossa mennään epäoleellisesti asioiden edelle: ”Aionko olla ehdolla eurovaaleissa, kun kampanjoin ehdokkaana Suomen presidentiksi?”.

3. Mikä kotityö on kaikkein epämieluisin?

Pekka Haavisto ei pidä tiskikoneen täyttämisestä. | Kuva: haavisto2024.fi

Harva nauttii kotitöistä ja meillä kaikilla on on varmasti jokin yksittäinen askare, jonka tekeminen on aina yhtä epämieluisaa. Näin on tietenkin myös presidenttiehdokkailla!

Harkimo: Harkimoa kismittää lattioiden peseminen. Häntä ärsyttää asiassa esimerkiksi veden kanssa lotraaminen. Sen sijaan pyykinpesun, imuroinnin ja kaiken muun hän toteaa olevan helppoa. Ärsytyksestä huolimatta Harkimo kertoo joka tapauksessa pesevänsä lattiat, joten siivoaminen ei jää puolivillaiseksi.

Aaltola: Aaltolan inhokkikotityö on verhojen ripustaminen. Hänen kannaltaan on hyvä, että tätä ei yleensä tehdä kovin usein.

Haavisto: Haavisto ei pidä tiskikoneen täyttämisestä…

Essayah: ..kun taas Essayahille epämieluisin kotityö on mattojen puistelu.

Andersson: Anderssonille vihoviimeisintä hommaa on pölyjen pyyhkiminen kirjahyllystä.

4. Mikä oli inhokkiaineesi koulussa ja miksi?

Li Andersson ei pitänyt koulussa liikunnasta. | Kuva: Antti Yrjönen

Tässä kysymyksessä palattiin koulunpenkille ja presidenttiehdokkaat saivat muistella niitä aineita, joiden tunneilla toivoi vain olevansa jossain muualla.

Andersson: Andersson ei koulussa pitänyt liikunnasta, koska oli omien sanojensa mukaan huono kaikissa pallopeleissä. Tuskaa ei tietenkään helpottanut se, että suomenruotsalaisten koulujen liikuntatunneilla pelattiin paljon käsipalloa.

Haavisto: Haavistolla ei ollut inhokkiainetta, mutta hänelle koulupäivän epämieluisin hetki oli ruokatunti: ”Joku muu annosteli ruoan ja lautanen piti syödä tyhjäksi. Ruoka ei aina ollut hyvää.”.

Aaltola: Aaltolalle kaikki kouluaineet olivat mieluisia, mutta kemiassa hän ei kertomansa mukaan ollut erityisen hyvä.

Essayah: Myöskään Essayahilla ei ollut inhokkia, mutta hän sanoo, ettei varsinaisesti loistanut kuvaamataidossa.

Harkimo: Harkimo kertoi ensiksi inhokkiaineensa koulussa olleen matematiikka, vaikka hän lukikin pitkän matematiikan. Sen jälkeen hän kuitenkin avautui myös toisesta kouluaineesta ja vaihtoi vastauksensa huomattavasti humoristisempaan: ” Toinen, mikä oli inhokkiaine, niin laulu, koska mä oon niin huono laulamaan. Tykkään toki laulamisesta, mutta kukaan muu ei tykkää. Mutta sä voit laittaa sen laulun siihen inhokkiaineeksi”.

5. Mitä ääntä et voi sietää ja miksi?

Harry Harkimo ei siedä hiirten rapinaa roskiksessa. | Kuva: hjallisharkimo.fi

Andersson & Essayah: Jos pelkkä ajatus siitä, että ruokailuvälineet raapivat lautasta, saa aikaan vilunväristyksiä, niin ajattelet inhokkiäänistä samalla tavoin kuin presidenttiehdokkaat Andersson ja Essayah. Kumpikaan heistä ei voi sietää sitä kirskuntaa.

Aaltola: Myös Aaltolan painajainen on samantyyppinen ääni; nimittäin liitutaulun raapiminen.

Harkimo: Harkimo kammoksuu hiirten rapinaa roskiksessa, koska ääni paljastaa, että jyrsijät ovat hommissa: ”Ottaa päähän, että niitä ylipäätään on siellä!”.

Haavisto: Haavisto peräänkuuluttaa ärsyttävissä tilanteissa asennetta, josta hän on saanut oivan esimerkin. Haavisto kertoo, että saattoi aiemmin ärsyyntyä työmailta kantautuvasta betoniporan äänestä, mutta Sveitsin kehitysministeri Walter Fust oli antanut toisenlaisen näkökulman korvia särkevään ääneen. Haavisto ja Fust olivat kerran tavanneet rakennustöiden läheisyydessä, ja Fust oli tilanteessa todennut tulevansa aina iloiseksi, kun kuulee työn ääniä.

Oletko samoilla linjoilla kuin presidenttiehdokkaat? Mitä sinä vastaisit näihin kysymyksiin, eli mitkä ovat sinun inhokkejasi? Oletko jo päättänyt kuka on sinun presidentinvaalit 2024 -ehdokas?