Yleistieto
10 mielenkiintoista faktaa kirjoista – usko pois!
Kun kaikki informaatio on nykyään siirtymässä digitaaliseen muotoon, niin onko aika ajamassa ohi tavallisista, paperisista kirjoista?
Toivottavasti ei, sillä lukeminen on yksi maailman suosituimmista harrastuksista. Kyllä, sähköiset kirjat valtaavat markkinoita, mutta monet lukutoukat haluavat pitää konkreettista kirjaa kädessään syventyessään jännittävään romaaniin tai ahmiessaan informaatiota tietokirjoista.
Lukemisen on myös todettu alentavan stressiä, parantavan muistia ja jopa estävän Alzheimerin tautia. Aivojaan voi pitää virkeinä monilla muillakin keinoilla, mutta lukeminen on helppo ja halpa tapa kehittää itseään. Teki sen sitten sähköisesti tai perinteisistä kirjoista.
Listafriikki kasasi nyt kymmenen mielenkiintoista faktaa kirjoista; vähän historiaa, hauskoja kirjoihin liittyviä sanoja ja tietysti muutaman kirjaennätyksen.
Kallein myyty kirja
Codex Leicester on Leonardo da Vincin 72-sivuinen, vuonna 1510 julkaistu kokoelma tieteellisiä kirjoituksia. Pellavapaperista tehdyille irtolehdille kirjoitettu käsikirjoitus nidottiin kirjaksi jossain vaiheessa 1800-lukua. Kirja sisältää da Vincin havaintoja ympäröivästä maailmasta, muun muassa veden liikkeestä, fossiileista ja Kuun valaisevuudesta. Sitä pidetään yleisesti tärkeimpänä da Vincin tieteellisenä tuotoksena. Kuten monet muutkin herran tekstit, myös Codex Leicesterin sanat on kirjoitettu luettavaksi oikealta vasemmalle.
Käsikirjoitus on kulkenut omistajalta toiselle, ja vuonna 1994 kirjan osti huutokaupasta itselleen liikemies Bill Gates. Hän maksoi siitä 30,8 miljoonaa dollaria eli noin 26 miljoonaa euroa. Ostettuaan teoksen hän skannasi sen tietokoneelleen ja julkaisi joitakin da Vincin piirroksia näytönsäästäjiksi Windows 98 Plus:lle.
Gatesin Codex Leicesteristä pulittama summa on suurin, mitä mistään kirjasta on koskaan maksettu.
Robotti-sanan alkuperä
Oletko koskaan miettinyt, mistä sana robotti on saanut alkunsa? En minäkään, mutta nytpä selviää.
Tšekkiläisen, 1900-luvun alussa vaikuttaneen näytelmäkirjailijan, Karel Čapekin teoksessa R.U.R (Rossumin Universaalit Robotit) esiteltiin ensimmäisen kerran sana robotti. Se on johdettu tšekinkielisestä robotnik-sanasta, joka tarkoittaa pakkotyötä.
Čapek käytti robottia kuvaamaan massatuotettuja humanoideja, jotka olivat täysin tunteettomia ja kykenemättömiä muodostamaan omia ajatuksia. Kirjailija ei kuitenkaan itse keksinyt sanaa, vaan kirjeessään Oxford English Dictionary -sanakirjalle hän antoi kunnian uudesta sanasta taiteilijaveljelleen Josefille.
Robotti on omaksuttu vuonna 1920 julkaistun kirjan jälkeen lähes kaikkiin kieliin hyvin samanlaisessa kirjoitusasussa.
Maailman pisin kirjan nimi
Intialaisen Vityala Yethindran kirjoittama, ja Kirgisiassa maaliskuun 20. päivänä vuonna 2019 julkaistu, kirja pitää hallussaan maailman pisimmän nimen titteliä.
Nimessä on 26 021 kirjainta ja 3 777 sanaa.
Syy koko etukannen peittävään nimeen on siinä, että lääketieteen opiskelija Yethindra päätti listata kaikki kirjassa mainitut eläinlajit, ja kysyä yli viisikymmentä kysymystä, joihin kirjan sisältö antaa vastauksen.
Kirja käsittelee sydäntä ja sen toimintaa, ja alkaa näin: ”The Historical Development of the Heart...” . Tämän linkin kautta voit halutessasi käydä lukemassa koko nimen. Käytännön syistä en sitä tähän suoraan liittänyt.
Bibliosmia, Abibliofobia ja tsundoku
Japanin kielessä on Meiji-kaudelta (1868-1912) peräisin oleva termi tsundoku, jossa on yhdistetty kaksi eri sanaa: tsunde-oku, eli tavaroiden kasaaminen valmiiksi myöhempää varten, ja dokusho, eli kirjojen lukeminen. Tsundoku tarkoittaa kirjoja, jotka kerääntyvät kotona kasoihin, ja joita ei koskaan tule luettua. Ehkä tämän vuoksi Marie Kondolla riittää töitä!?
Englannin kielessä on sana bibliosmia, joka kuvaa vanhojen kirjojen hyvää tuoksua. Termi on käyttökelpoinen lähinnä silloin, jos kyseisestä aromista sattuu pitämään. E-kirjat eivät huou bibliosmiaa, mutta antikvariaatit ja kirjastot ovat vanhojen kirjojen hajua rakastavien paratiiseja.
Kirjat aiheuttavat myös pelkotiloja: bibliofobia on kirjojen pelkoa tai vihaa. Abibliofobia taas on pelko siitä, että luettava loppuu kesken. Kaikkia jälkimmäisestä kärsiviä lohduttaa ehkä hieman se, että eri kirjoja on julkaistu historian saatossa satoja miljoonia: vuosittain noin 2,2 miljoonaa uutta teosta näkee päivänvalon.
Maailman pienin ja suurin kirja
Maailman suurin kirja on kooltaan 5 metriä x 8,06 metriä, ja se painaa noin 1500 kiloa. Sivuja siinä on kuitenkin vain 429. Yli 50 ihmistä oli kasaamassa ”This is Prophet Mohamed” -kirjaa, joka julkistettiin yleisölle Dubaissa helmikuun 27. päivänä vuonna 2012.
Kirja sisältää kohokohtia profeetta Muhammedin elämästä sekä kertomuksia islaminuskon positiivisesta vaikutuksesta maailmaan.
Kaikkien aikojen pienin kirja on valmistettu Simon Fraser -yliopistossa Kanadassa ja sen tekeminen maksoi noin 13 000 euroa. Kolmekymmensivuinen kirja on kaiverrettu kristallisoituneelle piille käyttäen ionsäteitä.
Kooltaan kirja on 70 mikrometriä x 100 mikrometriä. Koko konkretisoituu, kun miettii, että yksittäinen hius on paksuudeltaan noin 70 mikrometriä. ”Teeny Ted from Turnip Town” -lastenkirjan on kirjoittanut Malcolm Chaplin, ja sen julkaisi vuonna 2007 hänen veljensä Robert Chaplin. Varsinaisessa valmistusprojektissa apuna toimivat fyysikot Li Yang ja Karen Kavanagh (kuvassa). Kirjalla on oma ISBN-tunnuksensa, ISBN-978-1-894897-17-4, mutta sen lukemiseen tarvitsee pyyhkäisyelektronimikroskoopin. Kirja on toki myöhemmin julkaistu myös normaalikokoisena.
Alexandrian suuri kirjasto
Muinaisen Egyptin mahtavassa Alexandriassa oli yksi antiikin ajan merkittävimmistä kirjastoista, joka hankki aineistonsa hieman kyseenalaisin keinoin.
Korkeimpien arvioiden mukaan jopa 400 000 niteen kirjasto perustettiin pari sataa vuotta ennen ajanlaskun alkua vilkkaan sataman läheisyyteen. Kirjakokoelma sai täytettä aina, kun vieraat laivat saapuivat kaupunkiin.
Vierailijoiden oli annettava kaikki kirjansa kirjastolle, jossa ne sitten kopioitiin. Kyseenalaista tästä toimintatavasta teki se, että alkuperäiset teokset jätettiin Alexandrian kirjastoon ja kopioidut versiot annettiin takaisin omistajille. Lain mukaan kirjojen omistajien tuli saada korvaus menetyksistään, mutta näin ei kuitenkaan usein ollut.
Suurin kirjaston myöhästymismaksu
Marraskuun 13. päivänä vuonna 2003 yhdysvaltalainen Emily Canellos-Simms sai epäsuotuisan kunnian, kun hänelle myönnettiin Guinnessin maailmanennätys kaikkien aikojen suurimmasta kirjaston myöhästymismaksusta.
Canellos-Simms löysi äitinsä ullakolta lasten runokirjan ”Days and Deeds”, joka olisi pitänyt palauttaa Kewaneen julkiseen kirjastoon huhtikuun 19. päivänä vuonna 1955. Kirja oli myöhässä reippaat 47 vuotta.
Kuuliaisena kansalaisena Canellos-Simms palautti kirjan heti löytymisen jälkeen ja kahden sentin päiväsakolla hänelle tuli myöhästymismaksuja 345,14 dollaria eli hieman päälle 290 euroa.
Kirjoista huolehtivat lepakot
Portugalilaisessa Coimbran yliopiston kirjastossa on kummallisia lemmikkejä: lepakoita.
Biblioteca Joaninassa lepakot nukkuvat päivisin kirjahyllyjen päällä, mutta auringon laskiessa ne lähtevät saalistamaan. Ja siinä syy, miksi lepakot saavat rauhassa pitää majaansa yli 300 vuotta vanhassa kirjastossa; ne nimittäin syövät hyönteisiä, jotka aiheuttavat kirjoille tuhoa. Metsästyshetken jälkeen ne suuntaavat avonaisista ikkunoista ulos etsimään juotavaa.
Joka ilta kirjastonhoitajat levittävät Venäjän keisarikunnalta lahjaksi saadut vuodat 1700-luvulta peräisin olevien kallisarvoisten pöytien päälle, ja aamuisin nahat puristellaan ja lattiat siivotaan lentävien apulaisten jätöksistä. Perinne on ollut käytössä jo reilut sata vuotta.
Kirjastonhoitajien mukaan erityisesti sateisina päivinä lepakot sirkuttavat ja kiljuvat jossain kirjapinojen keskellä. Niistä on tullut myös jonkinasteinen turistinähtävyys.
Ensimmäinen e-kirja
Kuva: Myriam Zilles | Pixabay
Vuonna 1971 futuristi Michael Stern Hart pääsi tutustumaan Illinoisin yliopiston tietokoneen Xerox Sigma V:n keskusyksikköön.
Hart mietti kuumeisesti mitä hän voisi tietokoneella tehdä ja alkoi kaivaa repustaan hieman evästä pohdinnan tueksi. Laukussa oli myös kopio Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta, joita ruokakaupassa oli jaettu lähestyvän itsenäisyyspäivän kunniaksi.
Silloin Hartin päässä syntyi idea: hän päätti näppäillä tietokoneelle itsenäisyysjulistuksen kokonaisuudessaan. Työ tuli valmiiksi juuri heinäkuun 4. päivänä, ja Hart jakoi tiedoston kaikkien verkkoa käyttävien saatavaksi. Hän halusi, että tiedosto on kaikkien vapaasti ja ilmaiseksi käytettävissä.
Siitä sai alkunsa Gutenberg-projekti, joka edelleen tarjoaa ilmaisia kirjoja digitaalisessa muodossa. Ensimmäisen kahdenkymmenen vuoden aikana Hart näppäili suurimman osan kirjoista itse. Vuonna 1993 Gutenberg-projektissa oli jo sata kirjaa.
Tänä päivänä vapaasti ladattavia ja levitettäviä kirjoja on jo yli 60 000.