Yleistieto
Lukijoiden kysymyksiä: Mistä tulee sana pääkallokeli?
Tällä kertaa lukijoiden kysymyksissä pohditaan muun muassa sitä, mistä ikävää ajokeliä kuvaava sana pääkallokeli oikein juontaa juurensa.
Listafriikki etsii vastauksia myös siihen, miksi flamingot ovat punaisia, miksi pastoja on niin monen mallisia ja mistä on peräisin sanonta ”köyhä kuin kirkonrotta”.
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Mistä tulee sana pääkallokeli?
Mitä pääkallokelistä tulee mieleen? Itselle ainakin nousee ensimmäisenä mieleen liukas jäätikkö, jossa helposti kaatuu ja lyö päänsä kohtalokkaasti. Tai sitten autonrattiin istuessa on syytä olla erityisen varovainen, sillä pääkallokelillä tiessä on mustaa jäätä.
Sanana pääkallokeli ei kuitenkaan ole syntynyt luun murtumat mielessä, vaan se on tekaistu sana. Kallo ei ole alunperin tässä yhteydessä tarkoittanut aivoja suojaavaa luista koppaa, ja pää on ollut osa sanaa vasta jokusen vuosikymmenen.
Vanhat suomalaiset murresanat kalto, kaltto, kalla ja kallo tarkoittavat keväisin pitkään sulamatta pysyvää jäistä kohtaa, rannalle kasaantunutta jäätä tai ympäristöään korkeammalle jäänyttä jäistä tienkohtaa. Etelä-Pohjanmaan murteessa on ensimmäisenä ollut käytössä sana kallokeli, jolla on viitattu iljanteiseen keliin eli sellaiseen, jossa maan tai lumen päällä on liukas jääkerros. Kun kaltto ja kalla ovat käyneet kielessämme harvinaisemmiksi, ja kallokin on yhdistetty pääkalloon, on kelin kuvaamiseen lisätty tarkentava jää-sana.
Sitten jossain vaiheessa jääkallokeli ei olekaan sopinut hyvin suuhun ja se on alkanut tuntua oudolta. Jää korvattiin päällä, sillä pääkallo oli jo vakiintunut sana, vaikka sillä olikin aivan eri merkitys. Pääkallokeli mainitaan ensimmäisen kerran vasta vuonna 1990 ilmestyneessä Suomen kielen perussanakirjassa, joskin Suomen murteiden sana-arkistossa vanhimmat maininnat pääkallokelistä ovat 1930-luvulta.
Liikennetoimittajien sanavarastoon pääkallokeli omaksuttiin 1960-luvulla, sillä uhkaavalta kuulostavan sanan arveltiin saavan autoilijat suhtautumaan vakavasti hengenvaaralliseen ajokeliin.
Miksi flamingot ovat punaisia?
Flamingoista puhuttiin eläinten erikoisia nukkumistapoja käsittelevällä listalla aiemmin tällä viikolla ja lukijaa oli sen perusteella jäänyt mietityttämään näiden lintujen väritys. Miksi flamingot ovat punaisia?
Flamingoja on kuusi erilaista lajia ja niitä elää Amerikan mantereella, Karibialla, Afrikassa, eteläisessä Euroopassa ja Aasiassa. Kaikkia flamingolajeja yhdistää niiden punertava sävy; oli se sitten vaaleanpunainen, oranssihtava tai pinkki. Lintujen höyhenet eivät kuitenkaan luonnostaan ole sen värisiä, vaan flamingot ovat oikeasti valkoisia tai harmahtavia.
Olet mitä syöt lausahdus pitää harvoin yhtä hyvin paikkansa kuin flamingojen kohdalla. Niiden punaisen höyhenpuvun saa aikaan beetakaroteeni, jota on runsaasti niiden ruokavaliossa. Ravinto koostuu levistä, madoista ja erityisesti pienen pienistä äyriäisistä, lehtijalkaisista, joissa kaikissa on paljon tuota puna-oranssia pigmenttiä. Flamingojen ruoansulatusentsyymit pilkkovat karoteenit pienemmiksi ainesosiksi, joka siirtyvät maksan kautta ihoon ja höyheniin. Sama efekti voi tapahtua ihmisellä, jos hän syö pussikaupalla porkkanoita, jotka sisältävät paljon karoteenia.
Mistä tulee sanonta ”köyhä kuin kirkonrotta”?
Suomalaiset sanonnat ovat jälleen herättäneet kysymyksiä, ja aivan syystä! Tällä kertaa selvitetään, mistä ”köyhä kuin kirkonrotta” -sanonta on peräisin. Tämän sanonnan tarkoitusta ei varmastikaan tarvitse miettiä; sillähän viitataan erittäin vähävaraiseen henkilöön.
Toisin kuin monet muut sanonnat, on ”köyhä kuin kirkonrotta” samanlainen usealla eri kielellä. Se on hyvin harvinaista, sillä sanontoja ei juuri koskaan voi kääntää suoraan kielestä toiseen. Saksaksi sanonta kuuluu ”arm wie eine Kirchenmaus” ja ruotsiksi ”fattig som en kyrkråtta”. Samanlainen sanonta löytyy myös esimerkiksi ranskasta ja englannista.
Suomen kieleen sanonta on mitä todennäköisimmin lainattu suoraan ruotsista, ja siihen taas jostain muusta kielestä. Sanonnan uskotaan olevan peräisin 1600-luvun englantilaisesta tarinasta, jossa kirkossa elävä hiiri yrittää löytää ruokaa. Tuon ajan kirkoissa ei kuitenkaan ollut keittiöitä eikä ruokavarastoja, joten ravintoa ei ollut saatavilla. Siitä siis ”poor as a church mouse”. Englannissa sanonnasta on myös muoto ”hungry as a church mouse” eli jyrsijä on nälkäinen.
Miksi pastoja on niin monia erilaisia?
Eri mallisia pastoja on yli 350 ja kysymys kuuluukin, että miksi. Niitä ei ole kehitetty vain ulkonäöllisten seikkojen vuoksi, vaikka onhan rusettimainen farfalle paljon hauskempi ja kauniimpi kuin putkilomainen penne. Toki kauneushan on katsojan, tai tässä kohtaa syöjän, silmissä.
Jokaiseen pastamalliin on varsin pätevä syy: ne kaikki keräävät kastiketta eri lailla. Pasta siis valitaan sen mukaan, minkälaista kastiketta ollaan tekemässä. Esimerkiksi litteä fettuccine jaksaa napata mukaansa paksuakin kermakastiketta, mutta ohuempi spagetti on hyvä säästä kevyille tomaattikastikkeille.
Putkilomaiset pastat, muun muassa rigatoni ja makaroni, on suunniteltu keräämään kastike sisäänsä, jolloin jokaisen pastan mukana tulee suurempi annos makuja. Upean näköiset kuviopastat on nekin tehty keräämään kastiketta ja esimerkiksi simpukanmallisen conchiglien sisälle mahtuu jopa vihannesten palasia. Kierrepasta fusilli taas säilöö maut kurveihinsa.
Karkeana ohjesääntönä voisi sanoa, että mitä tuhdimpi kastike, sitä suurempi pastamalli.
🤷♀️ Mikä on sinun suosikkipastasi? Mietitkö koskaan, mikä pasta sopii tekemääsi kastikkeeseen parhaiten vai eikö sillä ole sinulle mitään merkitystä? Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme!