#vainsuomijutut
Suomalaiset sanonnat: Onko näissä mitään järkeä?
Mietitkö ikinä äidinkielemme rikkautta? Voin panna pääni pantiksi, että suomalaiset sanonnat ovat aivan omaa luokkaansa, kun puhutaan hulluista sananlaskuista.
Mistä kaikki toistaan kummallisemmat suomalaiset sanonnat sitten ovat saaneet alkunsa? Monen kohdalla joudumme vain arvailemaan, mutta onneksi useimmille löytyy jonkinlainen selitys.
Aika moni voi aiheuttaa naurunpyrskähdyksiä, joten toivottavasti nämä suomen kielen helmet tuovat iloa päivääsi! Kuvittele selittäväsi nämä jollekin ulkomaalaiselle.
Tässä siis Listafriikki.com:n hulluimmat suomalaiset sanonnat. Kerro ihmeessä meille, jos mieleesi tulee muita hauskuuksia!
Nostaa kissa pöydälle
Kun kissa nostetaan pöydälle, niin silloin on tosi kyseessä: tarkoitus on käsitellä jotain vaikeaa asiaa ja selvittää se perinpohjaisesti. Tässähän ei – yllätys, yllätys – ensisilmäyksellä ole erityisemmin järkeä, koska kissahan hyppää pöydälle ihan ilman nostamistakin.
Sanonta juontaa juurensa kuitenkin kirjaimellisesti siihen, että kissa on nostettu pöydälle erään tietyn asian selvittämiseksi. Kun haluttiin tietää, onko kissanpoikanen naaras vai uros, niin lemmikki nostettiin pöydälle ja käännettiin selälleen. Jos olet joskus yrittänyt selvittää kissanpennun sukupuolta, niin tiedät, että se on erittäin vaikeaa.
Joten hankalan asian puheeksi ottamiseen on enemmän kuin sopivaa käyttää sanontaa ”nostetaan kissa pöydälle”.
Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä
Tätä sanontaa näkee ja kuulee käytettävän paljon, kun esimerkiksi mediassa kerrotaan hauskoista ja erikoisista nimistä. Mutta moniko tietää, mitä tämä varsinaisesti tarkoittaa?
Olisiko niin, että nimellä ei ole mitään tekemistä sanonnan merkityksen kanssa? Pohjimmiltaan tämä suomalainen sanonta tarkoittaa sitä, että ulkoiset tekijät eivät määritä ihmistä. Ja jokaisella meistä on mahdollisuus antaa itsestämme hyvä kuva toimimalla oikein. Törttöilyt ja tyhmyydet saavat kenet tahansa näyttämään pahalta.
Tokihan nimeä voi käyttää hyvänä esimerkkinä. Jos jonkun etunimi on Adolf, niin se ei tarkoita, että hän on huono ihminen. Vaikka kyseisellä nimellä on historiallisesti varsin ikävä maine, eivät kaikki Adolfit tietenkään ole ihmishirviöitä.
Pää kolmantena jalkana
Kun sanotaan, että joku menee pää kolmantena jalkana, tarkoitetaan sillä tietysti sitä, että joku menee hurjaa vauhtia paikasta toiseen. Mutta tässä hieman ihmetyttää se, että jos on nopeasti siirtymässä paikasta A paikkaan B, niin eikö olisi järkevintä välttää pään päätymistä lähelle jalkoja?
Todellisuudessa lausahduksella tarkoitetaan tilannetta, jossa etenijän vauhti on niin kova, että kompuroidaan ja kaadutaan.
Vai voitaisiinko sanonnalla kuitenkin kuvata naista, joka on kiirehtimässä synnyttämään?
Jäädä kiikkiin
Ei liene kellekään epäselvää, mitä on tapahtunut, kun joku on jäänyt kiikkiin. Sehän tietenkin tarkoittaa yksinkertaisesti kiinni jäämistä. Mutta mikäs ihme se ”kiikki” sitten on?
Kinnerpuunakin tunnettu kiikki on vähän henkaria muistuttava puinen esine, johon tapettu eläin laitetaan roikkumaan nylkemistä ja suolistamista varten. Kiikkiin jääminen onkin vähän lopullisempaa, kuin olin aiemmin luullut.
Seuraavan kerran, kun joku sanoo sinulle ”olet kiikissä”, niin toivottavasti hän ei ole perillä vanhoista suomalaisista esineistä tai sanoista!
Kell’ onni on, se onnen kätkeköön
Tämä on näitä sarjassamme Suomi ja vaatimattomuus. Varsinaisesti se ei ole sananlasku, vaan Eino Leinon vuonna 1900 julkaistusta Laulu onnesta -runosta napattu ytimekäs kehotus, joka kuvaa loistavasti suomalaista mentaliteettia. Lähinnä tämä kai liittyy siihen, että ihmiset on kateellisia, joten on parempi pitää iloa tuottavat asiat omana tietonaan, ettei pahoita kenenkään mieltä. Muita tämän genren kannustavia sanontoja ovat muun muassa: Vaatimattomuus kaunistaa. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
Onneksi eletään 2020-lukua ja me kaikki voimme sydämemme kyllyydestä kehuskella Instagramissa, miten täydellistä elämämme on. Palkankorotuksesta, hyvin sujuneista treffeistä, loistavista urheilusuorituksista tai vaikkapa lottovoitosta kuuluu nykyään kertoa koko maailmalle!
Tässä vielä Leinon mieltä ylentävä runo kokonaisuudessaan:
Kell’ onni on, se onnen kätkeköön,
kell’ aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.
Ei onni kärsi katseit’ ihmisten.
Kell’ onni on, se käyköön korpehen
ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan
ja hiljaa iloitkohon onnestaan.
…
Kell’ onni on, se käyköön korpehen… MITÄ!?
Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa
Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa -sanonnan merkitys on päivän selvä. Sen mukaan täytyy olla maltillinen ja harkitseva, eikä saa iloita ennenaikaisesti.
Kehotuksen sanoma on myös ihan järkevä: on parempi olla juhlimatta liian aikaisin, ettei sitten tule pettymystä. Kirjaimellisesti katsottuna sanonnassa ei kuitenkaan ole järjen häivääkään.
Miksi pitää antaa tippua? Miksi olisi hyvä jättää esimerkiksi jäätelöstä nuolaisematta, jos sen näkee sulavan? Eikö ole paljon parempi hoitaa uhkaava tilanne, kuin odottaa sotkun syntymistä?
Selvä pyy
Selvällä pyyllä ei tarkoiteta alkoholista kieltäytynyttä kanalintua. Sen taustalla on alunperin pidempi sanonta, joka kääntää päälaelleen ymmärrystä ilmaisevan lausahduksen merkityksen: ”Selvä pyy, sanoi akka kun variksen ampui”.
Sanonnalla tarkoitetaan sitä, että havaitaan ja tavoitellaan jotain mielekästä ja hyödyllistä, joka lopulta paljastuukin aivan joksikin muuksi. Jos joku sanoo sinulle ”selvä pyy”, niin tarkista useampaan otteeseen, että kuulija on oikeasti ymmärtänyt mitä tarkoitat.
Itseasiassa suomalaiset sanonnat pursuavat viittauksia pyyhyn.
”Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla”. Pivo on koura ja sanonnalla tarkoitetaan sitä, että on parempi tyytyä siihen mitä on, kuin tavoitella paljon eikä saada mitään.
Mitäs mieltä olet ”pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä” -sanonnasta? Se pohjautuu tarinaan, jonka mukaan Kristus oli pelästynyt isoa pyytä ja tuominnut sen pienenemään maailman loppuun saakka. Maailmanloppu on lähellä silloin, kun pyy mahtuu kulkemaan sormuksen läpi.
Että sellaista tällä kertaa… Veikkaisin, että tällä teorialla maailmanloppua saadaan vielä tovi odotella.
Pää tulee vetävän käteen
Mikä pää? Mitä vedetään ja miksi?
Tarkoittaako tämä samaa kuin ahneella on paskanen loppu?
Kielitoimiston sanakirja tietää kertoa, että sanonnalla viitataan esimerkiksi siihen, miten tuhlailu tai muu harkitsematon toiminta saa ikävän lopun.
Esimerkki sanonnan käytöstä: ”Kyllä nykyisenlaisessa kvartaalitaloudessa tulee vielä pää vetävän käteen. Kun puberteetti-ikäinen pääsee kokeilemaan rajojaan, niin eihän niitä ole missään” ortodoksipiispa Ambrosius Helsingin Sanomissa vuonna 2005.
Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa
Tämä sanonta ei voi olla tuomatta hymyä huulille. Nopealla silmäyksellä siinä vaikuttaa olevan ihan outoja sanoja.
Tarkastellaas noita pituusmittoja. Virsta on vanha slaavilainen maanviljelyyn liittyvä lainasana, joka on merkinnyt auralla yhteen suuntaan kynnettyä matkaa. Suomessa virsta on 1069 metriä. Vaaksa taas on levitetyn kämmenen peukalon ja etusormen väli. (Kenen kämmenestä puhutaan? Sen samanko, joka vetää niin että pää jää käteen?)
Sananlaskulla tarkoitetaan sitä, että on fiksumpaa ottaa jokin asia varman päälle, kuin lähteä hätiköimään. Sitä käytettiin 1970-luvulla televisiossa varoittamassa ihmisiä heikoista jäistä: parempi kiertää järvi, kuin oikaista arvaamattoman jään poikki.
Joka pieremättä kusee, se naimatta kuolee
No niin, suomalaiset sanonnat ovat kyllä vertaansa vailla.
Vähän on hankala keksiä mitään järkevää kirjoitettavaa tässä kohtaa.
Helsingin kaupunginkirjastosta kerrotaan sanonnan olevan varoitus liiallisesta täydellisyydentavoittelusta. Jos ihminen keskittyy vain turhanpäiväisiin yksityiskohtiin, voivat merkitykselliset asiat ja elämänilo unohtua. Sanonnan mukaan on siis vain hyväksi, jos on vähän pahoja tapoja tai syntisyyttä.
Sanontaa kuulee ja näkee joskus virheellisessä ”joka kusematta pieree…” muodossa. Se on muuten luojan lykky, että tuo versio ei ole päätynyt ohjeistavaksi sananlaskuksi! Silloin voisi olla jatkuvasti kusi sukassa.
Vettä tulee kuin Esterin perseestä
Sanonnan merkitystä ei tarvi kauaa mietti. Se tarkoittaa sitä, että vettä tulee ja paljon. Mutta kuka on tuo mystinen Esteri, joka on pääosassa tässä surullisen kuuluisassa sanonnassa?
Yhden teorian mukaan Esteri on päätynyt sanontaan nimipäivänsä vuoksi. Toukokuun 16. päivää on aikoinaan pidetty hyvin sateisena päivänä. Tämä todennäköisin selitys on kuitenkin kaikkein tylsin, joten seuraavaan…
Entisaikojen suomalaisissa paloautoissa oli Esteri-merkkiset vesipumput, ja olisikin mielenkiintoista tietää kumpi oli ensin. Oliko pumppumerkki saanut nimensä sanonnasta vai toisinpäin?
Mielenkiintoisimman alkuperäveikkauksen todenmukaisuus riippuu täysin siitä, milloin sanonta on oikeasti syntynyt.
Tämän teorian mukaan Esteri päätyi lorottelemaan sen jälkeen, kun maailmassa pystyttiin ensimmäistä kertaa sääsatelliitilla havaitsemaan hirmumyrsky. Tuo hirmumyrsky oli syyskuussa 1961 Yhdysvaltojen itärannikolle iskenyt hurrikaani Esther.
Nyt tuli tupenrapinat
Kun komennat vaikka lapsiasi ja sanot heille, että ”nyt tuli tupenrapinat”, niin mitä oikein tarkoitat sillä?
Olet tuohtunut ja jälkikasvulle on tiedossa seuraamuksia. Eikö vaan? Mutta minkälaisia seuraamuksia?
Mietipä kirjaimellisesti mitä tupenrapina tarkoittaa. Se viittaa ääneen, joka syntyy vedettäessä puukkoa esiin tupestaan. Erityisesti vanhanaikaisesta tuohitupesta kuuluu rahinaa. Jos on tulossa tupenrapinat, niin tilanne on jo eskaloitunut melko pahaksi; siitä ei enää keskustelemalla selviä.
Tupenrapinoista seuraava vaihe onkin sitten henkilökohtainen suosikkisanontani, joka on peräisin kotimaakunnastani Etelä-Pohjanmaalta: Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, jos makaa vattallansa.