Yleistieto
Kuuluisat sitaatit, jotka eivät pidä paikkaansa: Caesar ei ikinä sanonut ”sinäkin Brutukseni” eikä Kola-Olli sanonut ”liian hapokasta”
Listafriikki lataa nyt tiskiin aimo annoksen elämänviisauksia. Nämä kuuluisat sitaatit ovat kuitenkin virheellisiä: joko lainaus on jonkun muun sanoma tai sitaatti sanotaan yleisesti väärin.
Vääriä sitaatteja on viljelty aina, mutta sosiaalisen median aikakautena virheellisiä lainauksia jaetaan jos sun jonkinlaisina mietelauseina – tsemppaavina viesteinä tai oman elämänfilosofian alleviivaajina.
Virheellisiä sitaatteja näkee paljon; ovathan ne usein iskevämpiä kuin oikeat ja alkuperäiset. On myös hyvin yleistä, että muiden ihmisten sitaatteja laitetaan kuuluisien ja vaikutusvaltaisten henkilöiden nimiin, sillä siten niillä on enemmän painoarvoa.
Listalla on mukana myös viihdettä, sillä monia rakastettujen elokuvien tunnetuimpia lausahduksia siteerataan täysin väärin. Totuuden selviäminen voi järkyttää herkimpiä lukijoita 😉
”Sinäkin, Brutukseni?”
Idea tähän listaan lähti liikkeelle eräästä aiemmasta listasta. Pari viikkoa sitten julkaistulta kuuluisia viimeisiä sanoja -listalta jäi uupumaan ehkäpä ne maailmanhistorian kuuluisimmat ja siteeratuimmat viimeiset sanat. Lukijat kertoivat odottaneensa niiden olevan listalla, mutta ne jäivät pois hyvästä syystä.
Rooman valtakunnan diktaattorina ennen ajanlaskumme alkua toiminut Julius Caesar salamurhattiin senaattoreidensa toimesta. Murhaajien joukossa oli myös läheinen ystävä Marcus Junius Brutus. Tikariniskujen haavoittama Caesar ymmärsi kuoleman koittavan ja lausui viimeisinä sanoinaan ”Et tu, Brute” (suom. Sinäkin Brutukseni). Sanat liitetään nykyään symboliseen selkäänpuukotukseen ja ovat käytössä maailmanlaajuisesti.
Caesar ei kuitenkaan sanonut näitä kuuluisia viimeisiä sanoja. Hänen viimeisistä sanoistaan on monia eri versioita eikä mitään niistä voida sanoa varmasti ”oikeiksi”. Missään historiallisessa lähteessä hänen ei kuitenkaan kerrota sanoneen ”Et tu, Brute”. Roomalaisen historioitsijan Suetoniuksen mukaan kreikkalaista kulttuuria ja kieltä ihannoineen Caesarin viimeiset sanat olivat ”καὶ σὺ τέκνον”. Kai sy teknon tarkoittaa ”sinäkin lapseni/poikani”.
Kuuluisa ”Et tu, Brute?” on englantilaisen näytelmäkirjailijan William Shakespearen kynästä; noin 1500 vuotta Caesarin kuoleman jälkeen. Shakespearen keksimä lausahdus ei toki ole näytelmässäkään viimeinen, mitä Caesar suustaan päättää. Brutuksen toimintaa päiviteltyään Caesarin hahmo sanoo vielä ennen kuolemaansa: ”Kaadu sitten Caesar!” (engl. ”Then fall Caesar!”.
Harhaanjohtava sitaatti Raamatusta
Raha on kaiken pahan alku ja juuri. Tuota hokemaa tai siitä johdettuja kevyempiä versioita, esimerkiksi ”raha ei tee onnelliseksi” ja ”raha ei tuo onnea”, on toisteltu väsymiseen saakka. Ikivanha sanonta on käytössä ympäri maailmaa, sillä onhan se peräisin yhdestä maailman tunnetuimmasta kirjasta: Raamatusta.
Ottamatta kantaa väsymykseen saakka toistellun väitteen sanomaan, voimme kuitenkin todeta, että Raamatussa niin ei lue. Ei millään kielellä tai missään käännöksessä. Lainaus on virheellinen ja sellaisena hieman harhaanjohtava, sillä Raamattu ei missään nimessä tuomitse rahaa. Vaikka toki antaa siitä(kin) monenlaisia neuvoja ja ohjeita.
Asia on suhteellisen helppo tarkistaa, joten teimme sen lukijoiden puolesta. Ensimmäisessä kirjeessä Timoteukselle sanotaan, että ”rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri”. Se on aivan eri asia. Ja tuossa toteamuksessa on kiistatta perää!
”Antakaa heille kakkua”
Ranskan kuningatar Marie-Antoinette, Ludvig XVI:n vaimo, ei ollut köyhän kansan keskuudessa pidetty henkilö, joskin hänen rooliaan maata piinanneissa ongelmissa on liioiteltu huomattavasti. Kun Marie-Antoinette tuomittiin lokakuussa 1793 kuolemaan maanpetoksesta syytettynä, ei leveilevällä elämäntavalla ollut asian kanssa tekemistä, mutta hänen siihen liittyvä lentävä lauseensa jäi elämään.
Marie-Antoinette sanoi ”antakaa heille kakkua”, kun hänelle kerrottiin, ettei ihmisillä ollut nälänhädän aikaan edes leipää syödäkseen. Marie-Antoinette ei kuitenkaan koskaan tokaissut ”Qu’ils mangent de la brioche”.
Kuka kansalaisille sitten oli tarjoamassa kakkua (tai briossia), jos ei tavallisesta kansasta vieraantunut rouva?
”Antakaa heille kakkua” on peräisin kuuluisan filosofin ja kirjailijan, historialliseksi pervoksikin nimitetyn, Jean-Jacques Rousseaun kynästä. Tunnustuksia -teoksessa Rousseau kirjoittaa erään ”mahtavan prinsessan” ohjeistaneen neuvonantajiaan nälkiintyneiden kansalaisten suhteen: ”Jos heillä ei ole leipää, niin antakaa heille kakkua”.
Rousseau olisi voinut ”mahtavalla prinsessalla” viitata Marie-Antoinetteen, mutta tämä asui kirjoitushetkellä vielä Itävallassa, oli 13-vuotias eikä ollut edes tavannut tulevaa ranskalaista aviomiestään. Tuon mahtavan prinsessan epäilläänkin olleen Ranskaa 1600-luvulla hallinneen Ludvig XIV:n vaimo Maria Teresia.
Tai sitten Rousseau keksi koko lausahduksen. Mutta Marie-Antoinette niin ei kuitenkaan sanonut.
”Hyvää kriisiä ei pidä koskaan haaskata”, sanoi Churchill, vaikka ei sanonutkaan
Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä toisen maailmansodan aikana toiminut Winston Churchill tunnettiin sanavalmiina miehenä. Mutta niin paljon kuin on olemassa Churchillin oikeita sitaatteja, niin vähintään saman verran on niitä virheellisiä. Todellisena auktoriteettina ja kaikkien aikojen suurimpana brittinä pidetty Churchill on hyvä kohde väärän sitaatin sanojaksi, sillä lainaukseen tulee aivan erityistä painoarvoa, jos kyseinen päämies on sen sanonut.
Esimerkiksi Helsingin Sanomat on kunnostautunut Churchillin virheellisten sitaattien käyttämisessä. Heinäkuussa 2021 HS Vision haastattelussa Oxfordin yliopiston professori, ekonomisti Ian Goldin siteerasi Churchillia: ”Kuten Churchill sanoi, hyvää kriisiä ei pidä koskaan haaskata.”. Hyvin sanottu, kuka ikinä lieneekään. Churchill se ei kuitenkaan ollut.
Twitterissä Hesaria arvosteltiin, vaikka tällä kertaa virheellisen lainauksen olikin tehnyt arvostetun korkeakoulun professori. Mutta kyseistä virheellistä lainausta oli lehdessä käytetty aiemminkin. Ja mainittakoon vielä, että Helsingin Sanomat ei todellakaan ole ainoa, joka on sortunut saman virheeseen. Kansainvälisessä mediassa kyseinen väärä lainaus pompsahtelee esiin tasaisin väliajoin.
Churchillin virheellisiä sitaatteja on niin paljon, että historioitsija Richard M. Langworth on kerännyt niitä koko joukon kotisivuilleen. Yksi tunnetuimmista ja käytetyimmistä Churchillin fraaseista on ”verta, hikeä ja kyyneleitä”. Olet saattanut sen joskus kuulla!?
Nuo sanat ovat peräisin Churchillin parlamentin alahuoneelle vuonna 1940 pitämästä puheesta. Todellisuudessa Churchill sanoi kuitenkin puheessaan, että ”minulla ei ole tarjota muuta kuin verta, uurastusta, kyyneleitä ja hikeä”. Ei ihme, että sitaatti on muuttunut vuosien saatossa, sillä ”verta, hikeä ja kyyneleitä” kuulostaa paljon paremmalta!
Ja ovatko tuon alkuperäisen puheenkaan sanat lopulta Churchillin luoma originaali yhdistelmä? Ei, koska niitä oli käytetty fraasina jo vuosisatoja aiemmin.
Mutta miten Churchill liittyy OMG-lyhenteeseen? Lue tästä: 10 random faktaa, joita et aiemmin tiennyt tarvitsevasi.
”Elämässä mikään ei ole varmaa, paitsi kuolema ja verot”
Jos Winston Churchill on vetänyt nimiinsä roppakaupalla vääriä sitaatteja, on toinen tällainen henkilö yhdysvaltalainen kirjailija Mark Twain. Humoristisista ja satiirisista teoksistaan tunnettu Twain oli nerokas kielenkäyttäjä, joten moni hulvaton letkautus sopii hänen suuhunsa. Jos Twainin sitaatteja etsii, niin on syytä käyttää lähdekritiikkiä.
Hänen suuhunsa on muun muassa istutettu varsin tunnettu lausahdus: ”Elämässä mikään ei ole varmaa, paitsi kuolema ja verot”. No, eivät ole Mark Twainin sanoja. Nämä sanat lausui Benjamin Franklin, kuuluisa tiedemies ja poliitikko – yksi Yhdysvaltain perustajaisistä (engl. Founding Fathers).
Paitsi että sekin on väärin! Myöskään Franklinin nimiin tuota sitaattia ei voi laittaa, vaikka hän niin eräässä kirjeessään vuonna 1789 kirjoittikin.
Aikansa kohukirjailija Daniel Defoe kirjoitti kuoleman ja verojen pakollisuudesta jo vuonna 1726. Vieläkin aiemmin, vuonna 1716, näytelmäkirjailija Christopher Bullockin The Cobbler of Preston -komediassa sanotaan, että on mahdoton olla varma mistään muusta kuin kuolemasta ja veroista.
Makaako oravainen makeasti sammalvuoteessansa?
Ei ole mitenkään harvinaista, että kirjailijoiden nimiin laitetaan virheellisesti heidän teoksissaan esiintyvien hahmojen letkautuksia. Silloin mennään kuitenkin pahasti metsään, sillä eiväthän keksittyjen hahmojen sanomiset ja mielipiteet ole (välttämättä) kirjailijan omia.
Toimittaja Kyösti Niemelä kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä vääristä sitaateista ja käyttää yhtenä esimerkkinä suurta suomalaista kirjailijaa Aleksis Kiveä. Nimestään huolimatta Aleksis Kiven ajatuksia -teos sisälsi monia Kiven luomien fiktiivisten hahmojen repliikkejä. Ne eivät silloin ole Kiven omia ajatuksia.
Teosten suora lainaaminenkin on hankalaa. Muun muassa Seitsemän veljestä -romaanissa oleva runo, josta on sävelletty monia lauluja, kirjoitetaan usein väärin. Kuka myöntää hoilanneensa ”makeasti oravainen makaa sammalvuoteellansa; sinnepä ei Hallin hammas…”?
Kun runon/laulun sanoja hakee netistä, on monessa luotettavaksi luokitellussa lähteessä annettu juuri nämä sanat. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston ylläpitämässä peda.net -verkkopalvelussa runon sanat on kirjoitettu edellä mainitulla tavalla.
No, näin Aleksis Kivi ei kuitenkaan kirjoittanut. Romaanin runossa oravainen ”makaa sammalhuoneessansa”.
Leffojen lentävät lauseet, joita siteerataan päin honkia
Elokuvat ovat antaneet meille lukemattoman määrän kuolemattomia lausahduksia, mutta yllättävän usein nuo lentävät lauseet sanotaan väärin. Tai voihan jokainen sanoa mitä lystää, mutta lainausta ei ehkä kannata julistaa koko maailmalle.
Suuria viisauksia someen jakaessaan ei kannata kirjoittaa ”Forrest Gumpin sanoin: Life is like a box chocolates. You never know what you’re gonna get’”. Vaikka olisit sitä mieltä, että ”elämä on kuin suklaarasia – koskaan ei voi tietää mitä saa”, niin suora lainaus meni pieleen. Tämä on yksi niistä lauseista, joka aiheuttaa tuskaa monissa Forrest Gump -faneissa. Penkillä istuva Forrest nimittäin sanoo ”life WAS like a box of chocolates…”. Ero on pienen pieni, mutta esimerkiksi paitaan kuvan kera painettu väärä siteeraus on yksinkertaisesti nolo.
Ja sitten ne kaikkein kuuluisimmat vuorosanat, joita ei ole olemassakaan.
”Hello, Clarice”, sanoo Hannibal Lecter lasiseinän takaa.
Vuoden 1991 Uhrilampaat-elokuvan kohtausta, jossa kannibalistinen sarjamurhaaja Lecter ja FBI:n akatemiassa opiskeleva Clarice Starling tapaavat ensimmäistä kertaa, on siteerattu, lainattu ja parodioitu lukemattomissa muissa elokuvissa ja televisio-ohjelmissa. Monen mielestä Anthony Hopkinsin näyttelemän Lecterin sanat ovat elokuvahistorian kylmäävimmät.
Vaikka Uhrilampaat katsoisi miten monta kertaa tahansa, niin elokuvasta ei löydy kohtausta, jossa Lecter sanoisi ”Hello, Clarice”. Ensimmäisellä tapaamiskerralla hän tervehtii Jodie Fosterin esittämää Starlingia toivottamalla tälle hyvää huomenta – ja kaiken lisäksi ilman etunimen mainintaa.
Uhrilampaiden virheellisen lausahduksen kanssa samalle tasolle yltää vuoden 1980 elokuva Episodi V: Imperiumin vastaisku -elokuva. Vaikka ei olisi katsonut yhtäkään Star Wars -leffaa, niin todennäköisesti silti tietää elokuvasarjan tunnetuimman lausahduksen, ”Luke, I’m your father”.
Darth Vader ei kuitenkaan koskaan sanonut noin. Vuorosanat menevät näin: ”No, I’m your father”. Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kovin kaukana. Mandela-efekti -listalta löytyy todistusaineistoa.
”Houston, we have a problem”
Kun edellisessä kohdassa jo päästiin Forrest Gumpin myötä Tom Hanksiin, niin jatketaan samalla linjalla. Tositapahtumiin perustuva Apollo 13 -elokuva vuodelta 1995 antoi ihmiskunnalle lausahduksen, jota käytetään missä tahansa ongelmatilanteissa.
”Houston, we have a problem”, ilmoittaa Hanksin roolihahmo Yhdysvaltojen Teksasissa sijaitsevaan NASA:n ohjauskeskukseen.
Vaikka elokuva tosiaankin perustuu NASA:n Apollo-ohjelman avaruuslentoon, otettiin sen teossa taiteellisia vapauksia. Kyllä, kolmihenkinen miehistö joutui hengenvaaraan vakavan teknisen vian vuoksi, ja suunnitelma Kuuhun laskeutumisesta vaihtui tavoitteeksi päästä elävänä takaisin Maahan.
Vuoden 1970 Apollo 13 -lennolla komentajana toiminut James Lovell otti Houstonin lennonjohtoon kyllä yhteyttä, mutta kertoi, että heillä on ollut ongelma: ”Houston, we’ve had a problem here”. Yllä olevan videon alussa kuullaan Lovellin antama, todellinen ilmoitus.
Elokuvantekijät olivat tietoisia Lovellin oikeista sanoista, mutta heidän mielestään aikamuoto ei ollut tarpeeksi dramaattinen sopiakseen elokuvan jännittävään tunnelmaan.
Joten Hanksin esittämän James Lovell -hahmon lausahdusta voi huoletta siteerata – se menee nappiin. Mutta astronautti James Lovellin sanomaksi sitä ei kannata väittää.
Kola-Ollin loppukevennys
Alunperin MTV3-kanavalla esitetty ja Eppu Salmisen juontama Ennätystehdas-ohjelma nosti maailmankartalle – tai ainakin suomalaisten tietoisuuteen – mikkeliläisen Olli Hokkasen. Hokkanen esiintyi ohjelman ensimmäisellä tuotantokaudella marraskuussa 2006 tavoitteenaan tehdä Suomen ennätys 1,5 litran Coca-Cola-pullollisen juomisessa. Aiempaa ennätystä ei tunnettu, joten aikarajaa Hokkasen suoritukselle ei ollut. Tavoitteekseen Hokkanen ilmoitti 45 sekuntia.
No, kuten tiedämme, Hokkanen kumosi kolme lasillista ja jätti homman siihen. ”Ei pysty, liian hapokasta”, sanoi Hokkanen. Hän selitti, että kotona juoma on lämpimämpää eikä niin happopitoista, sillä pullo on pitempään auki pöydällä.
Suomen ennätystä ei syntynyt, mutta Kola-Olli syntyi. ”Liian hapokasta” on sittemmin juurtunut pysyvästi suomalaisten sanavarastoon – kuka myöntää käyttäneensä? Täällä ainakin nousee pari kättä.
Mutta Hokkanen ei koskaan sanonut ”liian hapokasta”.
”Ei pysty, on niin hapokasta, että ei pysty”, mies virkkoi keskeytettyään suorituksensa.
Lue myös: